Dosentti Kyösti Tarvainen esittää hiuksia nostattavaa tutkimusaineistoa maahanmuuton todellisista kustannuksista:
Maahanmuutosta kestävyysvajetta noin 3 mrd euroa/vuosi
Norjan tilastokeskus on tehnyt tutkimuksen [1] maahanmuuton kustannuksista, joka on varmaankin maailman perusteellisin.
Nimittäin siinä määritettiin maahanmuuttajasta aiheutuvien yhteiskunnallisten menojen ja tulojen kertyminen koko eliniän ajalta: tutkimuksessa tarkasteltiin vuoteen 2100 asti, mitä nettotuottoja syntyy vuonna 2015 Norjaan tulevasta maahanmuuttajasta.
Norjalaisessa Finansavisen-talouslehdessä on artikkeli, jonka kuva [2] on yhteenveto tästä tutkimuksesta. Kuva on myös ohessa liitteenä.
Kuvassa on kolme henkilöä, koska tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen ei-länsimaisia, itäeurooppalaisia ja länsimaisia maahanmuuttajia (katso kuvasta tarkemmat määrittelyt).
Heihin liittyvät keskimääräiset rahalliset tuotot valtiolle maahanmuuttajan koko elämän ajalta ovat:
· ei-länsimainen maahanmuuttaja 500 000 euroa (-4.1 milj. Norjan kruunua)
· itäeurooppalainen maahanmuuttaja - 100 000 euroa (-0.8 milj. Norjan kruunua)
· länsimainen maahanmuuttaja + 100 000 euroa (+0.8 milj. Norjan kruunua)
Siis ainoastaan länsimaista tulevat maahanmuuttajat ovat yhteiskunnan talouden kannalta hyödyllisiä. Heitä ovat esimerkiksi Norjan öljyteollisuuden palveluksessa työskentelevät insinöörit, joista useat palaavat kotimaahansa, jolloin esimerkiksi vanhuuden sairaanhoitokustannukset jäävät kotimaan maksettaviksi.
Huomaa kuvasta se, että ei-läntinen maahanmuuttaja R3 maksaa valtiolle elämänsä aikana enemmän veroja (indirekte skatter og avgifter (moms): 2,9 milj. kruunua) kuin kaksi muuta maahanmuuttajaa. Tämä johtuu juuri siitä, että ei-läntiset maahanmuuttajat jäävät Norjaan pidemmäksi aikaa kuin muut maahanmuuttajat, useimmiten koko eliniäksi. Heistä tulee vastaavasti enemmän kustannuksia, kuten myös sen takia, että heillä on muita enemmän lapsia. Huomaa laskelmien tarkkuus: esimerkiksi liikevaihtovero (moms), joka kertyy valtiolle maahanmuuttajien tekemistä ostoksista, on huomioitu.
Kuvan alareunassa on näiden kolmen maahanmuuttajaryhmän väestöosuudet. Koska itäeurooppalaisia ja länsimaalaisia on suunnilleen saman verran, heidän nettotuottonsa suunnilleen kumoavat toisensa. Siten ei-länsimaalaisten johdosta maahanmuuton kokonaisvaikutus on erittäin negatiivinen.
Norjassa on vähän työttömyyttä, mutta esimerkiksi Suomessa moni kantasuomalainen on työtön itse asiassa sen takia, että maahanmuuttaja on työpaikassa, jossa kantasuomalainen muuten olisi. Toisin sanoen kustannuksiin on työttömyyden vallitessa lisättävä osa kantasuomalaisten työttömyyskorvauksista. Tätä ei ole huomioitu seuraavassa tarkastelussa.
SOVELLUS SUOMEEN
Jos sovellamme Norjan tuloksia Suomeen, niin ensinnäkin voidaan todeta, että vuonna 2012 nettomuutto oli 17 400 henkilöä ja näistä 6 400 henkilöä oli peräisin Aasiasta tai Afrikasta. Jos arvioimme karkeasti Norjan tapauksen mukaisesti, että vain näistä ei-länsimaisista henkilöistä aiheutuu kustannuksia 500 000 euroa henkilöä kohden, niin yhteissummaksi tulee 6400*500000= 3,2 miljardia euroa/vuosi.
Voimme siis karkeasti arvioida, että nykyisenlaisesta maahanmuutosta kertyy joka vuosi valtion talouteen
3 miljardin euron kestävyysvaje.
Tosin vuosittainen vaje on nyt pienempi kuin 3 miljardia euroa, mutta myöhemmin suurempi, kun nykyiset maahanmuuttajat vanhenevat. Siten valtionvelan lisäksi nykynuorille tulee myöhemmin maksettavaksi entistä suurempia maahanmuuttokustannuksia.
JÄRKEVÄMPI TAPA AUTTAA PAKOLAISIA
On järkevämpää auttaa pakolaisia heidän leireillään kuin tuoda heitä Suomeen: yhden Suomeen tulleen pakolaisen 500 000 eurolla voitaisiin helpottaa satojen hädänalaisten leiripakolaisten elämää.
Leireiltä pakolaiset lähtisivät sitten olojen rauhoituttua takaisin kotimaahansa. Suomessa he ovat muukalaisia, minkä näkee esimerkiksi Itäkeskuksessa: käytävillä ja liikkeissä on valtavasti ei-eurooppalaisia, mutta kolmessa kirjakaupassa heitä ei näy. He eivät ole kiinnostuneet suomalaisesta kirjallisuudesta, historiasta, yhteiskunnasta, vaan katsovat lautasantennien välityksellä lähtömaidensa tv-ohjelmia.
Suomessa on siten alkanut yhteiskunnan pirstoutuminen, segregaatio, joka Ruotsissa näkyy jo keskisuurillakin paikkakunnilla asuntojen, koulujen, työpaikkojen ja avioliittojen suhteen.
Nykymenolla etniset ruotsalaiset ovat vähemmistönä omassa maassaan tällä vuosisadalla, etniset suomalaiset ensi vuosisadalla.
Demografisen ja kulttuurisen katastrofin välttäminen ei ole enää helppoa, mutta auttaa, jos pakolaisia ei oteta enää Suomeen, vaan autetaan pakolaisleireillä. Tarpeen mukaan Pohjoismaat voivat tehdä sopimuksia muiden maiden kanssa pakolaisten, ankkurilasten, laittomien siirtolaisten vastaanottamisesta, kuten Israel on tehnyt.
Yksi piirre nykyisessä järjettömässä kehityksessä on se, että islaminuskoiset öljyllä rikastuneet maat eivät auta muslimi-pakolaisia. Mutta kun muslimit tulevat Eurooppaan, nämä maat rahoittavat satojen moskeijoiden rakentamisen. Washington Timesissa Lähi-idän asiantuntija kirjoittaa artikkelissaan A common culture for refugees [3], kuinka näiden maiden tulisi ottaa muslimi-pakolaisia. Suomenkin on vaadittava tätä.
Kyösti Tarvainen
dosentti
[1] Norjan tilastokeskuksen tutkimus maahanmuuttajan eliniän pituisista kustannuksista.
(Tästä 130-sivuisesta tutkimuksesta on Norjan tilastokeskuksen 9-sivuinen lyhennelmä;
viitteessä [2] on yhden sivun yhteenvetokuva)
[2] Yhteenvetokuva Norjan tilastokeskuksen tutkimuksesta koskien maahanmuuttokustannuksia.
[3] Daniel Pipes: A common culture for refugees