Ä
-äiti-
Vieras
Meidän esikoinen on nyt tokaluokkalainen, 9-vuotias poika. En enää tiedä mitä mun pitäisi tehdä tai sanoa tuon pojan suhteen. :/
Hänellä on kaksi nuorempaa sisarusta joiden kanssa ei meinaa sujua millään. Siskolleen valittaa koko ajan; mollaa, haukkuu, vänkyttää, kiusaa.... ei suostu istumaan samalla puolen pöytää, syyttää aina siskoaan joka asiasta, ym. Olen niin totaalisen väsynyt ensinnäkin jo tuohon etten tiedä mitä tehdä. Olen sanonut pojalle miljoona kertaa ettei tuo ole oikeanlaista käyttäytymistä ja kysynyt tuntuisiko hänestä kivalle jos häntä kohtaa käyttäydyttäisiin samalla tavalla. Ei silti muuta käytöstään.
Minulle räkyttää joka päivä jostain; vääntelee naamaa, tupisee, marisee, ei tottele. Joka asiasta saan sanoa miljoona kertaa eikä siltikään tottele. :/ Yleensä vasta sitten kun hermostun, saattaa jotain totella, samalla mutisten jotain. Isäänsä kyllä tottelee.
Koulusta tuli viestiä että häiriköi tunnilla, pulisee kavereidensa kanssa eikä anna työrauhaa. Otettiin käyttöön palkkiosysteemi; jos viikko menee hyvin, saa palkkioksi aikaa liikuntasalissa, tmv. Alku meni loistavasti, pari viikkoa meni melkein pelkästään hyvin. Nyt taas tällä viikolla on vaan yhtenä päivänä tullut positiivista palautetta. Jutellut taas kavereidensa kanssa, oli joutunut poikaporukalla puhutteluunkin tunnilla juttelusta. :/
Kuitenkin.... jos on esimerkiksi jonkun toisen aikuisen seurassa, ilman minua, on kuin eri ihminen. Tottelee, on ystävällinen ja auttavainen, nöyrä ja kiltti. Ei vääntele naamaa, tottelee heti jos jotain vaikkapa pyydetään tekemään, ei marise, ei vankuta eikä puhu inhottavasti. Esimerkiksi oli muumulassa lomalla käymässä - mummu kehui kuinka tottelevainen poika on eikä ollenkaan samanlainen kuin silloin kun minä olen paikalla.... tai kun oli kaverillaan viikonlopun kyläilemässä - kaverin äiti kehui että harvoin nähnyt niin herrasmiesmäistä nuorta poikaa.
Missä siis menee vikaan? En vaan tiedä enää mitä mun pitäisi tehdä.... :/
Hänellä on kaksi nuorempaa sisarusta joiden kanssa ei meinaa sujua millään. Siskolleen valittaa koko ajan; mollaa, haukkuu, vänkyttää, kiusaa.... ei suostu istumaan samalla puolen pöytää, syyttää aina siskoaan joka asiasta, ym. Olen niin totaalisen väsynyt ensinnäkin jo tuohon etten tiedä mitä tehdä. Olen sanonut pojalle miljoona kertaa ettei tuo ole oikeanlaista käyttäytymistä ja kysynyt tuntuisiko hänestä kivalle jos häntä kohtaa käyttäydyttäisiin samalla tavalla. Ei silti muuta käytöstään.
Minulle räkyttää joka päivä jostain; vääntelee naamaa, tupisee, marisee, ei tottele. Joka asiasta saan sanoa miljoona kertaa eikä siltikään tottele. :/ Yleensä vasta sitten kun hermostun, saattaa jotain totella, samalla mutisten jotain. Isäänsä kyllä tottelee.
Koulusta tuli viestiä että häiriköi tunnilla, pulisee kavereidensa kanssa eikä anna työrauhaa. Otettiin käyttöön palkkiosysteemi; jos viikko menee hyvin, saa palkkioksi aikaa liikuntasalissa, tmv. Alku meni loistavasti, pari viikkoa meni melkein pelkästään hyvin. Nyt taas tällä viikolla on vaan yhtenä päivänä tullut positiivista palautetta. Jutellut taas kavereidensa kanssa, oli joutunut poikaporukalla puhutteluunkin tunnilla juttelusta. :/
Kuitenkin.... jos on esimerkiksi jonkun toisen aikuisen seurassa, ilman minua, on kuin eri ihminen. Tottelee, on ystävällinen ja auttavainen, nöyrä ja kiltti. Ei vääntele naamaa, tottelee heti jos jotain vaikkapa pyydetään tekemään, ei marise, ei vankuta eikä puhu inhottavasti. Esimerkiksi oli muumulassa lomalla käymässä - mummu kehui kuinka tottelevainen poika on eikä ollenkaan samanlainen kuin silloin kun minä olen paikalla.... tai kun oli kaverillaan viikonlopun kyläilemässä - kaverin äiti kehui että harvoin nähnyt niin herrasmiesmäistä nuorta poikaa.
Missä siis menee vikaan? En vaan tiedä enää mitä mun pitäisi tehdä.... :/