S
suvise21
Vieras
Arvon äidit!
Olen Centrian ammattikorkeakoulussa opiskeleva neljännen vuosikurssin opiskelija ja toista lasta odottava äiti. Olen tekemässä tutkivaa teatteriesitystä äitiydestä ja äitiyteen liittyvistä negatiivisista tunteista. Niistä tunteista mitä on vaikea sanoa ääneen, ainakin julkisesti. Lisäksi tuleva opinnäytetyöni käsittelee ko. aihetta. Miten draaman keinoin voidaan nostaa julkiseen keskusteluun äitiyteen liittyviä tunteita ja tabuja.
Nyt tarvitsisin teidän apua. Olisitko sinä valmis kirjoittamaan omista tunteista mitä olet matkan varrella kokenut. Miltä äitiys tuntuu niinä päivinä kun lapsi suostuu nukkumaan vain 20minuutin pätkissä? Entäpä mitä ei saa sanoa ääneen, ihan vain siksi koska on äiti? Onko joskus tuntunut siltä, että lähden viemään roskia lopullisesti? Tekstejä, tekstinosia ja teemoja tulen (luvan kanssa tietenkin) käsittelemään esityksessä sekä opinnäytetyössäni.
Ettei aihe mene liian synkäksi, otan ilonmielin vastaan myös positiivia ja iloisia kokemuksia arjen kommelluksista ja selviytymisestä.
Muoto on täysin vapaa, se voi olla runo,tarina,lista ajatuksia ja mitä vain.
Tekstit tullaan käsittelemään luottamuksella. Annan mielelläni lisätietoja sähköpostitse.
Huom! tekstejä ei julkaista missään ilman lupaa!!
Tarinat yms. voi lähettää osoitteeseen repeamispiste@gmail.com.
Kiitos jo etukäteen. Lämmintä kesää teille äidit!
Toivottaa: Suvi Seppälä, teatteri-ilmaisun ohjaaja opiskelija
Olen Centrian ammattikorkeakoulussa opiskeleva neljännen vuosikurssin opiskelija ja toista lasta odottava äiti. Olen tekemässä tutkivaa teatteriesitystä äitiydestä ja äitiyteen liittyvistä negatiivisista tunteista. Niistä tunteista mitä on vaikea sanoa ääneen, ainakin julkisesti. Lisäksi tuleva opinnäytetyöni käsittelee ko. aihetta. Miten draaman keinoin voidaan nostaa julkiseen keskusteluun äitiyteen liittyviä tunteita ja tabuja.
Nyt tarvitsisin teidän apua. Olisitko sinä valmis kirjoittamaan omista tunteista mitä olet matkan varrella kokenut. Miltä äitiys tuntuu niinä päivinä kun lapsi suostuu nukkumaan vain 20minuutin pätkissä? Entäpä mitä ei saa sanoa ääneen, ihan vain siksi koska on äiti? Onko joskus tuntunut siltä, että lähden viemään roskia lopullisesti? Tekstejä, tekstinosia ja teemoja tulen (luvan kanssa tietenkin) käsittelemään esityksessä sekä opinnäytetyössäni.
Ettei aihe mene liian synkäksi, otan ilonmielin vastaan myös positiivia ja iloisia kokemuksia arjen kommelluksista ja selviytymisestä.
Muoto on täysin vapaa, se voi olla runo,tarina,lista ajatuksia ja mitä vain.
Tekstit tullaan käsittelemään luottamuksella. Annan mielelläni lisätietoja sähköpostitse.
Huom! tekstejä ei julkaista missään ilman lupaa!!
Tarinat yms. voi lähettää osoitteeseen repeamispiste@gmail.com.
Kiitos jo etukäteen. Lämmintä kesää teille äidit!
Toivottaa: Suvi Seppälä, teatteri-ilmaisun ohjaaja opiskelija