Nyt tarvitaan apua, kun lapsi on aloittanut päivähoidon ja itkee aamuisin.... :(

[Niima]

Olen vielä kuukauden työharjoittelussa, lapsi on 3,5v ja nyt ensimmäistä kertaa päivähoidossa. Hoitajana on tuttuakin tutumpi serkkutyttöjen äiti ja samalla pappakin on päivisin hoitamassa.

Mutta aamulla se itku on sydäntä raastavaa kun lähden töihin. "Äiti, älä meeee" "Äiti, mulla tulee sua ikävä!" "Äiti, miksi sun pitää mennä?" ym...

Kuinka kauan tuota kestää? Hoitoaika ei ole kun ihan korkeintaan 6 tuntia päivässä, parina päivänä viikossa vain 4 tuntia. Itku loppuu yleensä heti kun olen painanut oven kiinni, mutta aamutoimet ja pukemiset ym. on yhtä itkua ja takertumista. Tähän asti olen ollut lasten kanssa kotona päivisin. Tyttö on 1, 5v ja hänellä ei ole ollut vaikeuksia jäädä tuttuun hoitopaikkaan.

Sanokaa miten voisin lohduttaa lasta ja kestääkö tätä vielä koko kuukauden....?

 

[Hankey]

Jos lapsi vaistoaa tunteesi ja toimii niiden mukaan?

 

[Sanna80]

No ei siihen auta muu kuin aika. Toiset sopeutuu nopeammin, toiset hitaammin.

 

[Niima]

Itse olen todella innostunut työstäni ja olemme puhuneet asiasta etukäteen ennen hoidon aloittamista. Yritän tietenkin olla reipas mutta tottakai poika vaistoaa oman pahanmielenikin aamuisin kun yritän häntä rauhoitella. Pitäisikö minun lähteä nopeasti vai jäädä halailemaan ja rauhottelemaan?

 

[Vieraana]

Yleensä vanhemmille lapsille hoitoon jääminen on hankalampaa kuin pienille. Koita näyttää iloista naamaa ja kun kerran lapsi viihtyy hoidossa ei hänellä ole mitään hätää. :hug: Kyllä se aikaa myöten asettuu.

 

[voi]

Kerrot vaan, että hänellä ei ole hätää hoidossa ja että tulet varmasti hakemaan hänet "päiväunien" tai "ruoan", tai mikä tahansa se viimeinen asia hoidossa onkaan, jälkeen. Kerrot, että uskot, että hän pärjää hienosti. Kerro myös, että huomenna kun haet hänet kotiin, menette ostamaan tarravihon ja tarroja ja hän saa liimata valitsemansa tarran joka päivä hoitopäivän jälkeen vihkoon. Tsemppiä sulle!! Sinusta tuntuu varmasti tosi pahalta, mutta muista, että lapsi unohtaa sinut ja ikävänsä heti, kun lähdet näkyvistä, eikä hänellä oikeasti ole paha mieli sen jälkeen enää.

 

[Vieraana]

Itse olen todella innostunut työstäni ja olemme puhuneet asiasta etukäteen ennen hoidon aloittamista. Yritän tietenkin olla reipas mutta tottakai poika vaistoaa oman pahanmielenikin aamuisin kun yritän häntä rauhoitella. Pitäisikö minun lähteä nopeasti vai jäädä halailemaan ja rauhottelemaan?

Lähde nopeasti ja päättäväisesti! Iloinen heihei, hyvää päivää ja äiti tulee iltapäivällä hakemaan. Sitten menoksi. Älä missään tapauksessa jää ihmettelemään hoitopaikkaan, siitä tulee loputon suo.

 

[ninnu]

Lapsesi voi hyvin, jos kerran lopettaa itkemisen siihen, kun sinä poistut .
Meillä sopeutuminen kesti vuodenpäivät ja sitten hoidontarve loppuikin - eli voi viedä todella kauan. Tuo on kuitenkin hyvä merkki ettei pitkin päivää itkeskele

 

[NÄIN]

Itse olen todella innostunut työstäni ja olemme puhuneet asiasta etukäteen ennen hoidon aloittamista. Yritän tietenkin olla reipas mutta tottakai poika vaistoaa oman pahanmielenikin aamuisin kun yritän häntä rauhoitella. Pitäisikö minun lähteä nopeasti vai jäädä halailemaan ja rauhottelemaan?

Ehdottomasti sääntönä on, että aikuinen lähtee määrätietoisesti, hymyillen eikä sääli lasta! Aikuinen ei myöskään ikinä palaa takaisin halaamaan, vaan lähtee kerrasta. Älä siis venytä lähtöjä!

 

[Niima]

Itse olen todella innostunut työstäni ja olemme puhuneet asiasta etukäteen ennen hoidon aloittamista. Yritän tietenkin olla reipas mutta tottakai poika vaistoaa oman pahanmielenikin aamuisin kun yritän häntä rauhoitella. Pitäisikö minun lähteä nopeasti vai jäädä halailemaan ja rauhottelemaan?

Lähde nopeasti ja päättäväisesti! Iloinen heihei, hyvää päivää ja äiti tulee iltapäivällä hakemaan. Sitten menoksi. Älä missään tapauksessa jää ihmettelemään hoitopaikkaan, siitä tulee loputon suo.

Ok. Täytyypä kokeilla tätä. nyt oon halannut ja ottanut syliin ja luvannut että tulen pian takaisin. Mutta en kyllä oo jääny siihen paljon selittelemään enempiä.

Katotaan miten huomenna käy

 

[mä]

Itse olen todella innostunut työstäni ja olemme puhuneet asiasta etukäteen ennen hoidon aloittamista. Yritän tietenkin olla reipas mutta tottakai poika vaistoaa oman pahanmielenikin aamuisin kun yritän häntä rauhoitella. Pitäisikö minun lähteä nopeasti vai jäädä halailemaan ja rauhottelemaan?

Lähde nopeammin, kun kerran itku loppuu, kun olet lähtenyt. Se itku ei rauhoitteluun ja pitkittämiseen lopu. Vaikeuttaa vain tilannetta, lapsi pelkää juuri sitä eron hetkeä. "Äiti lähtee nyt, sinulla on täällä kaikki hyvin, saa olla ikävä, niin äidilläkin on, mutta hoitaja X lohduttaa sinua, hei-hei kivaa päivää, pian nähdään...." Ja menet ulos. Tähän tyyliin. Näin minua opetettiin vastaavssa tilanteessa.

Se on KAUHEAA, mutta menee ohi.