OIKEESTI, onko teillä aina kiire??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kertokaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kertokaa

Vieras
Siis ihan tosi?? Vai onko vaan tapa puheessa haalia hirveesti:teen sitä ja tätä, sit mun pitäis sitä ja ....njäää, mullakin on perhe, harrastus, työ ja silti mulla on aikaa. Onko niin, et mun seurasta ei vaan pidetä, väkisin tulee mieleen..

Mä oon soittanu puolet tietämistä ihmisistä läpi, eikä kukaan ehdi lähteä mun kans mihinkään..:(
 
Minulla ei ole juuri koskaan kiire, voi olla kyllä töiden takia tietty aikataulu, mutta kiire on harvoin ja inhoan syvästi kiireen tunnetta. Se jopa ahdistaa minua. Samaan tapaan kuin liian täyttä kalenteria. Paras kalenteri on tyhjä kalenteri.
 
On ja ei ole. Riippuu ihan siitä, mitä kiireellä tarkoitetaan. Kalenterissa on huomisesta 16.11. asti illat yhtä lukuunottamatta varattu, mutta eihän se kiirettä vielä tee, kun hommat on kalenteriin merkitty. Vasta sitten, kun pitää tehdä kaksi asiaa samaan aikaan, syntyy kiire.
 
Ei oo, olen nytkin lorvaillu koneella jo tunnin vaikka voishan sitä tehä vaikka mitä :D
Töistä tulin ja ootan et mies saapuu tunnin päästä kotiin et pääsee taas jatkamaan kouluun, mut ei kiirettä :)
 
Aika harvoin on varsinaisesti kiire, mutta voin kyllä paremmin, mikäli "aikatauluni on suhteellisen täysi." En saa erityistä nautintoa esim. sohvalla loikoilusta ja telkun katsomisesta ellen ole selkeästi fyysisesti väsynyt tms. vaan olen "tekemisorientoituneempi."

Joskus kun tuota pohtinut, tullut siihen tulokseen, että selittäviä syitä on kaksi.

Ensinnäkin olen ehkä keskivertoa syvemmin tietoinen ihmiselon ja -ajan rajallisuudesta. Se ei ole hyvä, eikä se ole huono ominaisuus vaan jotain mikä on oman henkilokohtaisen historiani tuote.

Toinen syy löytynee ihan aivojeni kemiasta. Eli

”Arviolta viisi prosenttia ihmisistä kuuluu siihen ryhmään, jolla on monenlaista tekemistä samanaikaisesti. Näillä henkilöillä aivojen aktivaation perustaso on perinnöllisesti poikkeuksellisen alhainen. Dopamiini-nimisen välittäjäaineen viestinkuljetus ei ole aivoissa yhtä tehokasta kuin muilla ihmisillä. Aktivaatiotason saa nostettua tekemällä montaa asiaa yhtä aikaa.
Kysymys ei siis keskittymiskyvyn puutteesta eikä liioin kyvyttömyydestä asettaa rajoja. ADHD on selkeästi eri asia.
Aivot tietävät, mitä ne tarvitsevat. Sata rautaa tuleen ja taas voi mennä!

...

Aivotutkija, psykologi Anne Lehtokoski kertoo, että sata rautaa tulessa – henkilöt ovat usein luovia, älykkäitä ja monesta asiasta kiinnostuneita. He onnistuvat uusista asioista ja haluavat kokeilla kaikkea mahdollista – ihan silkasta innostumisen ilosta.
He huomaavat ympärillään koko ajan uusia ja uusia juttuja; pelkästään retki lähikauppaan tuo silmiin reilusti ennennäkemättömiä asioita ja tuotteita. He saattavat katsoa taidenäyttelyn jonkun tosien ihmisen mielestä hutiloiden – ja nähdä silti saman kuin näyttelyssä pitkään viipyvä.
Utelias mieli kuljettaa heitä tanssitunneille, yhdistystoimintaan, sauvakävelykurssille, savenvalantaan ja kuntosalille. Ajatus lentää sinne tänne ja uusia ideoita syntyy yleensä päivässä enemmän kuin suppilovahveroita sadekesän jälkeen.

...

Kaikesta innostuva väsähtää, jos aivoille ei löydy riittävästi virikkeitä. Tylsä luento tai kokous alkaa puuduttaa hetkessä.
Yleensä sata rautaa – tyyppi kehittää tylsässäkin tilanteessa tekemistä. Luennolla hän piirtelee lehtiön kulmaan, kutoo sukkaa …

...


Monia ärsykkeitä kerrallaan tarvitseva ihminen on yleensä tyytyväinen elämäänsä. Hän nauttii siitä, että kalenteri on täynnä, ihmisiä ympärillä ja että oman käden jälki näkyy, oli kyse kodin sisustamisesta tai tutkimustyöstä. Puuhailu on hänelle luontaista."

Sitaatit vanhasta Hyvä Terveys - lehdestä. Minulla on aiheesta parempiakin artikkeleja, mutta ne kotikoneella ja minä koululla.
:)
 

Yhteistyössä