Viitaten erääseen aiempaan ketjuuni, jossa kerroin ns. Tunnevammaisuudestani ja vaikeudestani yleensäkin sosiaaliseen kommunikointiin. Jotkut sitten ehdottivat, että voisiko kyse olla tuosta aspergerista. Tutkailin asiaa netistä ja tein noita (huuhaa?) testejä. Löysin paljon yhteneväisyyksiä itseeni, mutta myös paljon sellaista joka minuun ei sovi yhtään. Esim. Minulla ei ole mitään erityislahjakkuutta. Mutta kannattaako tätä edes ruveta aikuisena selvittämään? Vaikuttaa todella monimutkaiselta, että minulla ei varmasti edes riittäisi kiinnostus ja jaksaminen. Kun sitä diagnosia on kai aika vaikea edes saada. Onko viisaampaa vaan jatkaa elämää samaan malliin kuin ennen ja hyväksyä että minulla koko on tai ei asperger?