V
"vieras"
Vieras
Tuli vaan yhtäkkiä mieleen, että miten käsitette noin alkavan lauseen? Kun opiskelija-aikana moni tiesi että olemme KÖYHIÄ ja kaksi lastakin, niin useamman kerran tuli nolo tilanne kun joku kyseli esim. että "Oisko teillä tarvetta vauvanvaatteille? Tulkaa ihmeessä katsomaan kelpaako, mulla ois niitä iso säkillinen!" No sitten menin katsomaan ja otin siitä ne eniten meille sopivat (olin jo silloin aika tarkka millaisia vaatteita ostan, mutta jos ilmaiseksi sain niin otin mielelläni ja pidin niitä myös) niin sitten tämä tyyppi saattoi sanoa että olisiko vaikka kakskymppiä paha tuosta pussillisesta... Voi plääääh! Tuli niin nolo tilanne kun meillä ei todellakaan ollut sitä kahta kymppiä YLIMÄÄRÄISTÄ enkä olisi kirpparilta sellaisia ostanut, mutta olisin siis ottanut jos ilmaiseksi olisin saanut. Ja toisaalta taas ei kehdannut kysyä aina että "Niin siis ilmaiseksi vai..?" Ja joskus varoittelinkin että meillä on kyllä nyt todella huono rahatilanne.. Niin joku saattoi siihen sanoa että no, siksi ajattelinki kysyä että kelpaisko.
Ja sitten toinen "hauska" juttu oli kun yks tyyppi kysyi että Oisko teillä tarvetta pesukoneelle? Ja mä siihen että nooo..emmä nyt oikee tiiä.. (Meillä siis ei todellakaan ollut vara). Hän sanoi että miettikää ja ilmoittakaa. No, me sitten ilmoitimme ettemme tarvi ja hän siihen, että olisitte ilmaiseksi saaneet... Me sitten sanottiin että kyllä se käy.
Nämä hetket muistan tosi nöyryyttävinä noilta ajoilta. Nyt sitä yrittää "bongailla" sellaisia köyhempiä tuttuja ja esim. joulunaikaan viedä heille kassillisen ruokaa tai tarjota ILMAISEKSI vaatteita ja myös muistaa sanoa se ennen kuin he alkavat edes vaatteita käymään läpi
Että tällainen stoori tälle illalle.
Ja sitten toinen "hauska" juttu oli kun yks tyyppi kysyi että Oisko teillä tarvetta pesukoneelle? Ja mä siihen että nooo..emmä nyt oikee tiiä.. (Meillä siis ei todellakaan ollut vara). Hän sanoi että miettikää ja ilmoittakaa. No, me sitten ilmoitimme ettemme tarvi ja hän siihen, että olisitte ilmaiseksi saaneet... Me sitten sanottiin että kyllä se käy.
Nämä hetket muistan tosi nöyryyttävinä noilta ajoilta. Nyt sitä yrittää "bongailla" sellaisia köyhempiä tuttuja ja esim. joulunaikaan viedä heille kassillisen ruokaa tai tarjota ILMAISEKSI vaatteita ja myös muistaa sanoa se ennen kuin he alkavat edes vaatteita käymään läpi