E
Elli Epäreilu
Vieras
On. Muunmuassa noista asioista on puhuttu. Syvällisesti ja moneen otteeseen. Katsokaas, kun kyse on enemmänkin aseesta minua kohtaan. Mieheni on huomannut, että vau, tämähän toimii! Tuo toinen menee ihan hämillee, kun otetaan joku esim. vanhat (ennen kuin mieheni oli edes kuvioissa) töppäilyt esiin.
Ja noista ns. "itsemurhapelleilyistä"... mä en edelleenkään enää ole itsetuhoinen ihminen ollenkaan. Itseasiassa olen ehdottanut eroa sen sata kertaa. On vain hyvä näpäyttää ottamalla asia esiin. Tilanne on usein todella outo, eikä itsetuhoisuudesta muuten olla juuri sinä iltana puhuttu. Mieheni vain laukaisee, että toi on ennen tehnyt niin tai näin...
ymmärrystäkin (vierailija)
"Miehesi on siis kestänyt sinun itsemurhayrityksesi, hapuilusi työn ja ammatin kanssa, sairautesi, tulottomuutesi ja masennuksesi? Paljon vaadittu toiselta. Mitä teet itse kantaaksesi vastuun yhteisestä elämästänne?
Jospa hänkin mieluiten eläisi ilman sinua, mutta ei uskalla tämän itsemurhapelleilysi takia? Siksi ainoa keino on kestää ja kestää ja kestää ja viimein katkeruus ansassa olemisesta purkautuu jatkuvana vittuiluna.
Tee siis palvelus teille kummallekin ja eroa"
No niin... taas päästiin perimmäisten kysymysten juurelle, eli siihen oliko minulla oikeutta sairastua esim. masennukseen? Vai oliko se vain silkka sotasuunnitelma, jotta pääsen loisimaan mieheni tuloilla? Ja edelleenkin olen monta kertaa ehdottanut eroa... no hyvä "ymmärrystäkin" ethän sinä voinut tätä tilannetta tarkalleen tietää... mutta seuraavan kerran kun ryhdyt neuvomaan, niin älä neuvo sellaisessa, mistä et oikeasti tiedä yhtään mitään...
Ja noista ns. "itsemurhapelleilyistä"... mä en edelleenkään enää ole itsetuhoinen ihminen ollenkaan. Itseasiassa olen ehdottanut eroa sen sata kertaa. On vain hyvä näpäyttää ottamalla asia esiin. Tilanne on usein todella outo, eikä itsetuhoisuudesta muuten olla juuri sinä iltana puhuttu. Mieheni vain laukaisee, että toi on ennen tehnyt niin tai näin...
ymmärrystäkin (vierailija)
"Miehesi on siis kestänyt sinun itsemurhayrityksesi, hapuilusi työn ja ammatin kanssa, sairautesi, tulottomuutesi ja masennuksesi? Paljon vaadittu toiselta. Mitä teet itse kantaaksesi vastuun yhteisestä elämästänne?
Jospa hänkin mieluiten eläisi ilman sinua, mutta ei uskalla tämän itsemurhapelleilysi takia? Siksi ainoa keino on kestää ja kestää ja kestää ja viimein katkeruus ansassa olemisesta purkautuu jatkuvana vittuiluna.
Tee siis palvelus teille kummallekin ja eroa"
No niin... taas päästiin perimmäisten kysymysten juurelle, eli siihen oliko minulla oikeutta sairastua esim. masennukseen? Vai oliko se vain silkka sotasuunnitelma, jotta pääsen loisimaan mieheni tuloilla? Ja edelleenkin olen monta kertaa ehdottanut eroa... no hyvä "ymmärrystäkin" ethän sinä voinut tätä tilannetta tarkalleen tietää... mutta seuraavan kerran kun ryhdyt neuvomaan, niin älä neuvo sellaisessa, mistä et oikeasti tiedä yhtään mitään...
