olen kyllästynyt siihen että mies pitää mua itsestäänselvyytenä,se on kyllä osittain omaa syytäni

["liinakko"]

mutta puhe ei auta,itku ei auta, pyytäminen ei auta. eikä tunnu hyvältä olla itsestään selvyys toiselle(sehän tarkoittaa sitä että mun tarpeita ja tunteita yms ei tartte huomioida,koska enhän mä kuitenkaan jätä niin mua voi kohdella miten vaan).

kaikkea muuta olen kokeillut,mutta nyt tällä hetkellä tuntuu että saatan mennä lapsellisuuden puolelle,ikäänkuin viimeisenä keinoja.

Tämähän tarkoittaa sitä että alan ite olemaan etäisempi, mulla alkaa olee ihme menoja, enkä niin välitä enään siitä mitä mies tekee/tai pikemminkin ei tee. ja ehkä mulla saattaa tulla komeita nuoria mies vieraita, kaskun hupsista,kun unohdin että mieskin oli tulossa käymään.

oma mieheni on hieman ylipainoinen,eikä ihan nuori enään, aattelin että hoikka komea nuori mies voisi olla riittävä "uhka" hänelle.

jos ei tämäkään herätä ajattelemaan sitä että mua ei voi kohdella miten vaan,että saatan lähteä hakemaan muualta sitä mitä en suhteesta saa(tai ehkäpä saatan jopa vaihtaa miestä), niin ehkä mä sitten todella sanon adios ja ensi kerralla katson etten ota miestä/katos miestä joka kohtelee mua kuin tunteetonta nukkea.

ei tunnu yhtään omalta, vähä hävettääkin,mut toisaalta senverran kylmä ja sikamainen oma ukko on ollut,että asioiden pitää todella muuttua,enkä usko että ne muuttuu koska mies kuvittelee että enhän minä häntä jättäis

 

["hmmm"]

mitä sä siinä roikut, se on jo eron ottanut, jatka säkin elämääsi. ei sitä kiinnosta vaikka sulla ois 100 miestä (mitä ei todellakaan tule olemaan jos jatkat noin säälittävänä) . meillä kaikilla on vaan yks elämä!

 

[Täydellisen epätäydellinen]

Kuullostaa minusta ihan hyvältä suunnitelmalta. Mutta älä ihme menoja hommaa, vaan mieti mistä sinä ihan oikeasti nautit ja lähde niitä harrastamaan.

Vähän aikaa voi tuntua jopa pelottavalta, mutta pian huomaat että omat valinnat tuovat elämääsi onnellisuutta, opit tuntemaan itseäsi hieman paremmin ja olemaan oman onnesi seppä. Eikä siinä ole mitään lapsellista.

 

["Vierailija"]

Miksi pitäisi pettää, mitä se hyödyttää? Ja miksi tuhlaat aikaasi tuollaisen miehen kanssa? Mitä mieltä on suhteessa, jossa toinen on toiselle itsestäänselvyys?

 

["liinakko"]

Kuullostaa minusta ihan hyvältä suunnitelmalta. Mutta älä ihme menoja hommaa, vaan mieti mistä sinä ihan oikeasti nautit ja lähde niitä harrastamaan.

Vähän aikaa voi tuntua jopa pelottavalta, mutta pian huomaat että omat valinnat tuovat elämääsi onnellisuutta, opit tuntemaan itseäsi hieman paremmin ja olemaan oman onnesi seppä. Eikä siinä ole mitään lapsellista.

kiitos, näin taidan tehdä.

Olen itse entisissä suhteissa joutunut kokemaan pettämisiä yms. halusin alusta alkaen toimia niin että minun rakas mieheni ei joudu koskaan pelkäämään sitä että petän tai jätän, olen siis ollut avoin, aina 100% rehellinen, pitänyt salasanat sellasina että mieski tietää ne. olen alusta asti pyrkinyt luomaan tämän suhteen turvalliseksi. mutta tämä kääntyi minua vastaan,koska olen ollut niin itsestäänselvyys ja mies on sellaisena tottunut mut näkemään,aiheuttaa se sen että mies ei oiekastaan paljoakaan ajattele mua, roikunhan mä joka tapauksessa mukana, kohteli mua mtien vaan.


ei mua mua pelota,kiitos tsemppaamisesta, nyt loppuu itsestään selvyytenä olo. Jos se sitten johtaa lopulta eroon,niin sitten johtaa, en aio olla loppuelämää kuitenkaan onneton. aika vapauttavaa. pitkästä aikaa hymyilyttää. kyllä voi ukko muutaman viikon päästä alkaa miettii että mikäs nyt on. eikä hätää en aio kovin kauaa odotella jos ei ala miestä kiinnostaa hoitaa parisuhdettaan, ni sittenpähä huomaa kohta että sitä ei ole. koetan muistaa tän ketjun ni tuun jossain vaiheessa kertoo sit lopputuloksen. joka tapauksessa mä aion ajtkossa olla onnellinen

 

[v iera s]

Älä pidä itseäsi enää nii itsestään selvänä. Lopeta! Yllätä itsesi ja tuppaa ukko pihalle jossei ymmärrä.
Älä lähe kostamaan, se on sulle takasin tuleva kumminki.

 

["liinakko"]

[QUOTE="Vierailija";29305364]Miksi pitäisi pettää, mitä se hyödyttää? Ja miksi tuhlaat aikaasi tuollaisen miehen kanssa? Mitä mieltä on suhteessa, jossa toinen on toiselle itsestäänselvyys?[/QUOTE]

en mä aio pettää! aion vaan näyttää miehelle että mutiakin miehiä on,etten mä välttämättä roiku maisemissa tätä menoo aina.

ymmärrätkö eron? jos aiheutan hieman epävarmuutta ja mies ehkä alkaa ajattelemaan että pitäs panostaa suhteeseenkin. niin hyvä lopputulos saavutettu.

jos taas mikään ei muutu,niin eihän tässä mitään mieltä sittene nään olekkaan.

se vaan että olen tähän vähän itsekkin syyllinen ja mies ei välttämättä edes ajattele asioita, koska ei koe että olisi mitään uhkaa. mähän oon siinä kuiteski vaikka tekis mitä. mut jos mies heräis että eihän se ehkä olekkaan niin,voi olla että itsestäänselvyytenä pitäminen loppuis. jos ei no sitten en voi mitään.

 

["liinakko"]

Älä pidä itseäsi enää nii itsestään selvänä. Lopeta! Yllätä itsesi ja tuppaa ukko pihalle jossei ymmärrä.
Älä lähe kostamaan, se on sulle takasin tuleva kumminki.

en minä pidäkkään itseäni itsestään selvyytenä. Olen vain yrittänyt toimia niin että suhde olisi turvallinen,mutta se on kostautunut mulle. ehkä mä alan kommentoimaan muitte miesten ulkonäköä ja katon vahingossa ohi menevää komeaa miestä.ehkä mulla alkaa olemaan muitakin menoja,ehkä mies ei aina jatkossa tiedäkkään missä olen ja kenen kanssa. ehkä sanon vaan että lähen kaverin kanssa ulos.

jos mies kokee tarvetta keskustella kerrankin niin sanon hänelle että en ole mikään kynnysmatto,pariterapiaan saa lähteä jos tosissaan tahtoo mut pitää.