Olen naimisissa ja ihastunut

[hämillään]

Olen ollut vuosikausia naimisissa ja parisuhteessa ei ole ongelmia, olen silti jostain käsittämättömästä syystä ihastunut työtoveriini. Mitään en ole asian eteen tehnyt, mutta aina on mielessä mitä jos...

 

[entä se toinen?]

Entä toinen osapuoli? Onko puolen puupennin mahdollisuutta, että hän veisi toimintaa eteenpäin?

 

["lisko"]

Oletteko paljon tekemisissä työssä? Onko mahdollista olla niin, että ette joudu niin paljon tekemisiin toistenne kanssa? Ehkä hän tarjoaa mielessäsi jotain mitä miehestäsi puuttuu? Mitä se voisi olla?

 

[hämillään]

Entä toinen osapuoli? Onko puolen puupennin mahdollisuutta, että hän veisi toimintaa eteenpäin?

En ole satavarma, mutta hänen puheistaan saan sellaisen käsityksen ettei tämä tunne ole yksipuolinen

 

[miekin]

Elä veikkonen sitä pelästy, ei naimisiinmenokaan takaa ettei ihastuisi, mutta periaatteessa sen pitäisi taata ettei vie asiaa eteenpäin. Vaikeaa se voi olla, mutta tässä pitäis olla itse aktiivinen ajatuksen tasolla ja tehdä käytännön päätös, ettei anna sen vaikuttaa suhteeseen. Ajan kanssa on hyvät tsäänssit päästä yli ihastuksesta. Itselläni on tästä kokemusta ja nykyään kyseinen henkilö ei herätä mitään tunteita vaikka häntä nähdäänkin sillon tällön yhdessä ja erikseen. Muistelisin, että sain tehdä itseni kanssa töitä puolisentoista vuotta asian kanssa.

Itse huomaan, että ihastuin nimenomaan niihin piirteisiin ja luonteen ominaisuuksiin tässä miehessä, joita olisin ehkä kaivannut puolisooni vahvempina. Mäkään en kokenut, että aviosuhteessa olis silti ollut varsinaisesti ongelmia.

Tsemppiä, selviät kyllä ja pidä avioliitostasi kiinni!

 

["vieras"]

Jos sun oma parisuhtees on kunnossa, niin miin et sä silloin haikailis jonkun toisen perään! Palaa maan pinnalle, ja mene miehes kainaloon!

 

[hämillään]

[QUOTE="lisko";22838026]Oletteko paljon tekemisissä työssä? Onko mahdollista olla niin, että ette joudu niin paljon tekemisiin toistenne kanssa? Ehkä hän tarjoaa mielessäsi jotain mitä miehestäsi puuttuu? Mitä se voisi olla?[/QUOTE] Ollaan joka päivä tekemisissä ja en osaa sanoa mikä hänessä viehättää.

 

["vieras"]

En ole satavarma, mutta hänen puheistaan saan sellaisen käsityksen ettei tämä tunne ole yksipuolinen

Mitä/miten hän sit puhuu?

 

[hämillään]

[QUOTE="vieras";22838081]Mitä/miten hän sit puhuu?[/QUOTE] Vitsinä ehottelee kaikkea ja sanoo että oispa mulla vaimo kuin sinä ja että minä ymmärrän häntä jne

 

[*******]

Mitä olet itse mieltä ihastumisestasi? Itsekin olen seurustellut jo 10v. ja nyt naimisissa ollut niistä 2v. Ja huomaan myös joskus oikein kaipaavani ihastumista ja rakastumisen tunnetta. Olenkin pari kertaa ihastunut suhteeni aikana, mutta tajunnut että rakastan miestäni todella enkä halua tehdä mitään mikä häntä loukkaisi.
Siis mieti oikeasti mitä haluat elämältäsi ja toimi sen mukaan. Näetkö teillä nykyisen miehesi kanssa suhteen vievän aina vanhuuteen asti vai et? Jos et niin anna palaa ihastuksesi kanssa!
Olen itse saanut nuorempana vaihtaa miestä kuin paitaa ja huomannut että aina parin vuoden jälkeen koittaa viimeistään se arki ja hohto häviää. Joten mietin että en aio kuuluu lopun ikääni näihin jotka vaihtaa parin vuoden jälkeen miestä. Löysin unelmamieheni ja teimme lapsenkin. Elämä ei aina ole ihanaa todellakaan, välillä inhoan koko miestä ja hänkin varmaan minua. Mutta sitten se menee ohi ja uusi kipinä löytyy ja makuuhuoneeseenkin löytyy uutta puhtia. Itse en aio ihastuksen antaa omalta puoleltani sotkea suhdettamme.

 

[hämillään]

En ole menossa juttuun mukaan ja tiedän että ihastumisia tulee ja menee, mutta tämä jostain syystä syö minua. Ei kai se auta kuin päiväkerrallaan kestää.

 

[auh]

En ole menossa juttuun mukaan ja tiedän että ihastumisia tulee ja menee, mutta tämä jostain syystä syö minua. Ei kai se auta kuin päiväkerrallaan kestää.

Ensinnäkin, ei ole mun mielestä mitään hienovaraista flirttailua tuo, työkaverisi tyrkyttää itseään törkeästi. Jos on vielä intensiivinen, niin jos koet mitään vetoa, niin jatkuva pommitus alkaa pehmittää sua.

Mutta mieti hiukan - jos se tekee sen vaimolleen noin hävyttömän klassisen typerään tyyliin, niin jonain päivänä se tekisi saman sulle. Vaimonsa saattaisi ymmärtää ihan toisella tapaa, jos hän edes yrittäisi olla oikeasti lojaali ja käyttäytyä kuin aikuinen eikä niinkuin ruikuttava pikkupoika.

 

["realisti"]

No kyllä niitä ihastumisia tapahtuu aika monelle elämän varrella. Ei sitä pidä ottaa vakavasti, eikä todellakaan ole merkki siitä, että omassa suhteessa olisi jotain pielessä. Ihastelet ja ihastut oman aikasi, kyllä se siitä laantuu, jos et lähde etenemään hommassa. Jokaisen ihastuksen perässä ei kannata juosta, muuten saat juosta koko elämäsi.

 

["Niinpä"]

Mulla oli kans duunikaverin kanssa pieni jutun alku kun oltiin molemmat pienen hetken sinkkuja (mulla oli miehen kanssa lyhyt breikki), mutta sitten palasin mieheni kanssa yhteen ja tehtiin lapset ja mentiin naimisiin jne. Kuitenkin tämän 10 vuotta tää toinen mies on ollut jatkuvasti mielessä. Ollaan hyvissä väleissä edelleen, mutta molemmat siis tahoillamme naimisissa ja lapsia.
"Niistä hetkistä" ei ole sen koommin puhuttu, mutta tuntuu, et kemiat kohtaa silti vähän liiankin hyvin, vaikka siis jutellaan ihan niitä näitä, lapsista ym. työaioiden lisäksi. Joku juttu siinä on, mikä kiehtoo hirveästi aina vaan.
En siis osaa neuvoa, mutta raastavaa on vuodesta toiseen tuntea samoin.

 

[Sapfo]

[QUOTE="vieras";22838070]Jos sun oma parisuhtees on kunnossa, niin miin et sä silloin haikailis jonkun toisen perään! Palaa maan pinnalle, ja mene miehes kainaloon![/QUOTE]

Kyllä se näin ainakin meikäläisellä menee. Jos kaikki tarpeet tyydytetty kotona, ei ole tarvetta katsella muualle. Mulle ei kehity mitään ihastumisia jos tietoisesti tyrmään ne. Ja näin teen jos kotona kaikki ok.

 

[Sapfo]

Vitsinä ehottelee kaikkea ja sanoo että oispa mulla vaimo kuin sinä ja että minä ymmärrän häntä jne

Seksiä se haluaa sun kanssa. Tosi ihme juttua. Jos olisi ihastunut/rakastanut, puheet olisi vähän vähemmän vaimoa solvaavia.

 

[Mummy Sunshine]

Sit, jos kotona ei ole kaikki ok ja siihen pääsee joku väliin niin hankalampaa onkin saada niitä välejä kotona enää kuntoon, kun mielessä on joku muu... Näinkö ne erot sitten tapahtuu?

 

["toinen"]

Mulla on ihan sama tilanne, paitsi että tiedän että tunne on molemminpuolinen ja todella kiihkeä.. Toisella osapuolella on sama tilanne kun minullakin, elikkä onnellinen avioliitto ja lapsia.

Sattuu ja harmittaa, enkä kohta enää osaa olla tän tunteen kanssa