Olen niiiin kyllästynyt!

[vieras12]

ollaan mieheni kanssa oltu yhdessä 6 vuotta ja siitä ajasta 4 vuotta kihloissa ja 2 vuotta asuttu yhdessä.

alkuun kaikki meni muuton jälkeen hienosti, mies auttoi kotitöissä ja oli kotona. vuosi sitten kaikki muuttui. mies oli töissä, kävi harrastuksissa, istui koneella ja pelasi. kaikki kotityöt jäivät minulle. en ole vakituisessa työsuhteessa, joten teen töitä aina sillon kun sitä on tarjolla. eikä mua alussa haitannut, että jouduin kotona tekemään enemmän kuin mies. mutta nyt se on mennyt siihen, että teen aivan kaiken yksin. pesen pyykit, vaihdan lakanat/pyyhkeet, siivoan, tiskaan, teen ruuat, käyn kaupassa, vien roskikset, hoidan koirat ja kaikki muutkin työt mitä kuvitella saattaa.

mies ei tee siis yhtään mitään. pari päivää sitten pyysin jos mies voisi hakea puhtaat pyykit kuivumasta, sanoi vaan, että pian ja istui koneella. ja oho kun kello olikin jo 23 illalla niin sanoi hakevansa seuraavana päivänä pyykit ja meni nukkumaan. kaksi viikkoa sitten pyysin jos voisi vaihtaa koirien "petivaatteet" ja imuroida häkin...joojoo, pia! ei tähän päivään mennessä ole sitä tehnyt. (olen sen itse tehnyt, mutta mies ei sitä ole huomannut ja siksi kyselen edelleen koska hän sen hoitaa). eilen pyysin tiskamaan, niin ei. hän tuli illalla myöhään kotiin ja istahti tietokoneelle ja tiskit jäi tiskaamatta.

olen niiin kyllästynyt tähän. yöllä en saa nukutuksi, kun mietin vain mitä huomenna pitää tehdä. käyn päivittäin salillakin ja olis kiva ees yhtenä päivänä huomata, että mies ois tehny jotain. rakastan häntä, mutta ei mun pää kestä enää tätä kaikkea. olen mieheni kotiorja! enkä pysty jättämään häntä, koska pelkään etten enää löydä miestä itselleni.

anteeksi purkautuminen. jos joku osaisi sanoa mitä teen?!

 

[minnee]

Tietysti ensimmäisenä pitää kysyä, että oletko puhunut tilanteesta ja tunteistasi miehesi kanssa? Oletko sanonut, että väsyt siihen, että teet kirjaimellisesti kaikki kotityöt kun kotinne on kuitenkin yhteinen? Jos olet puhunut hänen kanssaan, mitä hän on vastannut?

Jos teillä ei ole muita isoja ongelmia, kuin tuo kotitöiden epäreilu jakaantuminen, ei välttämättä lähtemistä kannata miettiä. Mutta toisaalta pelko siitä, ettei löytäisi ketään elämäänsä, on todella huono motiivi pysyä parisuhteessa.

 

[huhh]

Anteeksi pilkun viilaaminen mutta miksi kirjoitit, että "mies auttoi kotitöissä"? Kuulostaa siltä, että sinä olet se, jolla niistä on vastuu ja mies auttaa jos auttaa. Toppi sille. Kokeile jonkun aikaa tehdä vain välttämätön: osta ja kokkaa ruokaa vain itsellesi ja pese sitten vain itse käyttämäsi astiat, pese vain oma pyykkisi, anna roskapussien odottaa oven suussa...

 

["vieras"]

Anteeksi pilkun viilaaminen mutta miksi kirjoitit, että "mies auttoi kotitöissä"? Kuulostaa siltä, että sinä olet se, jolla niistä on vastuu ja mies auttaa jos auttaa. Toppi sille. Kokeile jonkun aikaa tehdä vain välttämätön: osta ja kokkaa ruokaa vain itsellesi ja pese sitten vain itse käyttämäsi astiat, pese vain oma pyykkisi, anna roskapussien odottaa oven suussa...

Ei tämä auta, yleensä meinaan sitä miestä ei haittaa se sotku ja jos vaatteet loppuu se joko pesee muutamat omat kalsarit tai käy ostamassa uudet. Siis jos tässä takana on ajatus että mies huomaa kuinka paljon vaimo tekee ja alkaa potea syyllisyyttä..

Puhu miehesi kanssa asiasta, älä hermostu ja syyttele vaan koita pysyä asiassa. Itse aikoinani raivostuin ihan samasta asiasta moneen kertaan miehelle, nyt ollaan päästy sopuun että minä teen suurimman osan kotitöistä koska siisteys on minulle huomattavasti tärkeämpää ja tarkempaa kuin miehelle, mutta annan miehelle hommia ja hän sitten hoitaa ne pois. Monesti kirjoitan ne miehelle paperille ja jääkaapin oveen esim. ennen kuin lähden johonkin, ei sitten pääse sanomaan että et sä mitään sanonut tai en mä muistanut. Mies kyllä hoitaa kivasti ne kotihommat mitä olen pyytänyt. Toimii meillä parhaiten.

 

[huhh]

[QUOTE="vieras";26730061]Ei tämä auta, yleensä meinaan sitä miestä ei haittaa se sotku ja jos vaatteet loppuu se joko pesee muutamat omat kalsarit tai käy ostamassa uudet. Siis jos tässä takana on ajatus että mies huomaa kuinka paljon vaimo tekee ja alkaa potea syyllisyyttä..[/QUOTE]

Ei ole syyllisyyden poteminen taka-ajatuksena, vaan se, kuinka ärsyttävää on asua sotkuisessa huushollissa.

Ihmisten siisteyskäsitykset kyllä vaihtelevat. Toiselle ei ole mitään ongelmaa elää sellaisessa, mikä toiselle on jo sekasotkua.

 

[vieras12]

olen yrittänyt puhua miehen kanssa asiasta. hän vain nauraa ja väittää ettei se nyt ihan noin mene. okei, hän tiskaa kerran kuussa, muuten minä teen kaiken. ei hän myönnä, että asia on noin ja se laittaa enemmän vihaksi. hän kyllä tietää, että olen väsynyt tähän kaikkeen :/

mies auttoi ihan alussa kotitöissä, mutta sitten kaikki muu olikin tärkeämpää kun kotitöissä auttaminen. hän ei ole 3 iltana viikossa edes kotona ja jos on kotona istuu koneella, eikä pyynnöistä huolimatta laita konetta kiinni. todella harvoin edes vietetään iltaa yhdessä. olen sanonut todella monta kertaa, että tähän täytyy tulla loppu, etten jaksa enää. olen myös vihjaissut että kohta teen vain itselleni ruuan ja hoidan omat jälkeni. nauranut vain. ja olen todella tarkka kodin siisteydestä niin en montaa päivää voi odottaa, että jos hän kuitenkin veisi vaikka ne roskapussit ulos.

 

[huhh]

Miten alkoi tuntumaan, että tämä on yksi niitä aloituksia, joita on täällä muitakin samanlaisia...

 

["vieras"]

olen yrittänyt puhua miehen kanssa asiasta. hän vain nauraa ja väittää ettei se nyt ihan noin mene. okei, hän tiskaa kerran kuussa, muuten minä teen kaiken. ei hän myönnä, että asia on noin ja se laittaa enemmän vihaksi. hän kyllä tietää, että olen väsynyt tähän kaikkeen :/

mies auttoi ihan alussa kotitöissä, mutta sitten kaikki muu olikin tärkeämpää kun kotitöissä auttaminen. hän ei ole 3 iltana viikossa edes kotona ja jos on kotona istuu koneella, eikä pyynnöistä huolimatta laita konetta kiinni. todella harvoin edes vietetään iltaa yhdessä. olen sanonut todella monta kertaa, että tähän täytyy tulla loppu, etten jaksa enää. olen myös vihjaissut että kohta teen vain itselleni ruuan ja hoidan omat jälkeni. nauranut vain. ja olen todella tarkka kodin siisteydestä niin en montaa päivää voi odottaa, että jos hän kuitenkin veisi vaikka ne roskapussit ulos.

Okei, no kuulostaa vähän siltä että miestä ei suuremmin kiinnosta miltä susta tuntuu. Mulle mies ei kumminkaan ole koskaan nauranut päin naamaa, tai vähätellyt minun tekemisiä. Ehkä pieni irtiotto/ero toisesta tekisi hyvää, jos mies sitten tajuaisi että olet tosissasi (jos siis olet). Saattaisin pakata kamani ja lähteä jonnekkin....

 

[Kuukkeli, Kuukkeli]

On hyvin tavallista, että miehelle ei kotityöt maistu. Se on ehkä tavallisempaa kuin mitä ihmiset osaavat havaita. Olen usein ajatellut, että niissäkin perheissä joissa nainen sanoo että fifty/fifty tehdään, jako ei ole niin tasainen. En tiedä mistä siinä on kyse. Miksi nainen nousee asiassa kuin asiassa kantamaan vastuuta? Kun lapsi itkee, äiti keskeyttää toimensa ja menee lohduttamaan. Mies ei voi mennä, kun peli on kesken tai muuten ei nyt jaksa. Nainen jaksaa ja jaksaa. Miehen ei tarvitse jaksaa jos ei halua. (näin kärjistetysti...)

Kait se on biologiaa. Tai jotain muuta. En tiedä.

 

["vieras"]

Miehen ei pidäkään tehdä mitään, kyllä ne on naisten hommia ne kotihommat ja ruuanlaitot. Mies on perheenpää ja sitä pitää arvostaa kovasti, älä käy hankalaksi sille tai se antaa selkään sulle, sekin sallittakoon toisinaan.

 

[minnee]

olen yrittänyt puhua miehen kanssa asiasta. hän vain nauraa ja väittää ettei se nyt ihan noin mene. okei, hän tiskaa kerran kuussa, muuten minä teen kaiken. ei hän myönnä, että asia on noin ja se laittaa enemmän vihaksi. hän kyllä tietää, että olen väsynyt tähän kaikkeen :/

mies auttoi ihan alussa kotitöissä, mutta sitten kaikki muu olikin tärkeämpää kun kotitöissä auttaminen. hän ei ole 3 iltana viikossa edes kotona ja jos on kotona istuu koneella, eikä pyynnöistä huolimatta laita konetta kiinni. todella harvoin edes vietetään iltaa yhdessä. olen sanonut todella monta kertaa, että tähän täytyy tulla loppu, etten jaksa enää. olen myös vihjaissut että kohta teen vain itselleni ruuan ja hoidan omat jälkeni. nauranut vain. ja olen todella tarkka kodin siisteydestä niin en montaa päivää voi odottaa, että jos hän kuitenkin veisi vaikka ne roskapussit ulos.

Näyttää siltä, että miehesi ajattelee, että hänellä on pullat mukavasti uunissa: hän tulee siistiin kotiin ja nostaa jalat pöydälle ja sinä teet kotityöt. Toisaalta hänellä ei ehkä ole käsitystä siitä, miten paljon työtä kodin pitämisessä siistinä oikein on - hän tiskaa harvoin ja kuvittelee tehneensä paljonkin. Auttaisiko, jos pitäisit päiväkirjaa siitä, mitä teet milloinkin (ja mitä miehesi tekee) ja kun olet kerännyt tarpeeksi mustaa valkoiselle, lyöt pumaskan miehen kouraan ja näytät missä suhteessa teidän työmääränne on keskenään. Lasket myös työajan: kuinka paljon työtunteja esim. viikossa pelkkiin kotitöihin menee todellisuudessa. Voit myös vaikka pienen vedonlyönnin varjolla haastaa miehesi tekemään kaikki kotityöt parin viikon ajan (ajan pitää olla riittävän pitkä, että mies huomaa miten turhauttavaa ja toisteista työtä kotityöt ovat). Sitten voitte katsoa, naureskeleeko enää.

Mutta jos ongelma on siinä, että miehesi ei yksinkertaisesti arvosta sitä mitä teet eikä ole tarpeeksi kiinnostunut panostamaan suhteeseenne, kotiinne ja sinuun, niin en oikein tiedä... Sinun kannattanee miettiä jokin keino herätellä miestäsi: sinä et ole itsestään selvyys etkä mikään piika, jolle voi naureskella. Mies saattaa käyttää hyväksi pelkoasi, ettet muka kelpaisi kenellekään muulle: miksi hänen tarvitsisi panostaa sinuun kun et kuitenkaan uskaltaisi lähteä? Jos pureudut niihin syihin, miksi ajattelet olevasi muille miehille kelpaamaton ja teet jotakin poistaaksesi sen pelon, saat varmasti itsevarmuutta muuttaa koko tilanteesi. Ja muista se, että tutkimusten mukaan naiset voi paremmin yksin kuin huonossa parisuhteessa. Miehillä se on toisin päin: lopulta miehesi tarvitsee sinua enemmän kuin sinä häntä.