Olen niin väsynyt. *ajatuksien purkausta*

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja silmät ristissä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

silmät ristissä

Vieras
Tätä on jatkunut jo jonkin aikaa. Itsestä tuntuu, että mies otti uuden äidin muuttaessa yhteen kanssani.
Minä pyykkään, imuroin, luuttuan lattiat, teen ruuan, pesen vessan ja kylppärin, pyyhin pölyt, tiskaan, kastelen kukat, käyn kaupassa, lenkkeilytän ja ruokin koiran, jne. jne. kaikki kodin hommat. Koko kesän olen pyytänyt, että mies viittisi ajaa takapihan nurmikon (vain pieni läntti), mutta tätäkään ei saa aikaiseksi.
Aluksi meillä oli yhteiselo koko ajan täyttä sotaa, kun jaksoin tapella miehelle vastaan kodinhoidosta. Nyt raskauden myötä olen niin väsynyt tappelemaan, että teen kaiken mukisematta niinkuin mies sanoo, koska en vain yksinkertaisesti jaksa tapella. (Mies alkaa heti karjumaan töistä päästyään, jos koti ei ole siisti ja ruoka pöydässä.)
Ja molemmat olemme kyllä töissä.

Olen vain niin väsynyt.
 
tiedän tunteen. mä väsytin itseni lapsen syntymän jälkeen totaalisesti. kävin töissä, hoidin pienen lapsen, koiran, kodin. kerran aamulla töissä olin niin väsynyt etten pystynyt tekemään mitään ja olin raivoissani kaikesta. menin lääkäriin ja puhkesin itkuun. sain joksikin aikaa saikkua. nyt on erottu ja voimat taas palautunu. jos miehesi on yhtä taliaivo niin kuin minun ex-mieheni niin enpä osaa juurikaan kertoa neuvoa. meillä auttoi vaan ero.
 
ei kannata väsyttää ittees pakkotekemisillä. Kuuntele omaa kehoas ja tee silloin ku tuntuu energiselta.. istu sohvalla jos siltä tuntuu ja anna pölypallojen lennellä. Kyllä se miehes rupee siivoo jos se sitä niin paljon jäiritsee.
 

Öö.....en kyllä jäisi tuollaiseen suhteeseen, ellei mies tekisi parannusta vakavan keskustelun jälkeen. Kumpikin hoitaa kotityöt! Ja vielä raskaana pitäisi tehdä kaikki hommat, miehen pitäisi osallistua vielä enemmän juuri nyt.
 
:( ei vetele, ei millään ..
Sähän joudut hoitamaan sitten vauvan itse ja sit nää kaikki muut hommat, mitä teet nyt jo, miten luulet jaksavasi ilman miehen tukea?
Vai oletko puhunut hänelle tästä, että luuletko sinun pystyvän sellaiseen, kun mies ei hievahda sormeansakaan. Ei mies voi suuttua sellaisesta, että pyytää häntäkin panostamaan kotiin ja koiraan ja myöhemmin vauvan hoitoon.
 
Miehes on laiska mato, jätä se hetkeksi asumaan keskenään ja hallitseen sitä kaaosta niin näkee että mitä sun elämäs on. Laiska pieruperse koko ukko ja noita tuntuu löytyvän joka kodista
 
ai niin ja unohtui mainita vielä että mies ei auttanu siivoamisessa yhtään kun olin ihan viimeisilläni raskaana. sanoi aina vaan että eihän täällä ole edes likaista. sain melkein kaikki viikonloput loppuraskaudesta viettää yksin. mies huiteli muualla vaikka synnytys olisi voinut käynnistyä. painavat kauppakassitkin sain raahata yksin loppuraskaudessa. jälkikäteen ajateltuna hirveä ukko!
 
Täytyy kyllä myöntää että kerran olen pimahtanut ja oikein kunnolla miehelle.
Olin ollut aamu kuudesta asti töissä lauantaina. Teen siis siivoojan hommia sellaisessa ns. paremmassa hotellissa ja sinä viikonloppuna oli täysi kaaos päällä koko paikassa, kun oli sellainen suurempi tapahtuma päällänsä sielä. Minä raahaudun kotiin illalla 6 aikaan puolikuolleena ja ovella mies alkaa huutamaan kun ei ole ruokaa valmiina ja hän joutui viemään koiraa vapaapäivänään lenkille, koska mä oon töissä. Aikalailla jäin tuojottamaan suu auki miestä ja lopulta sain karjaistua, että olisi hienoa joskus ITSE tulla töistä kotiin, niin että on vaikka imuroitu ja ruoka valmiina. Siinä sitten vain itkeskelin koko loppu illan ja mies tulee viereen karjumaan, että tulenko mä tekemään sitä ruokaa.

Itkettää ja hävettää kun ajattelenkin tapahtunutta.
On oikeasti tosi hyvä mies muuten, mutta äitinsä passannut piloille. Enkä tajunnut tätä seurusteluvaiheessa... :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja juu:
ei kannata väsyttää ittees pakkotekemisillä. Kuuntele omaa kehoas ja tee silloin ku tuntuu energiselta.. istu sohvalla jos siltä tuntuu ja anna pölypallojen lennellä. Kyllä se miehes rupee siivoo jos se sitä niin paljon jäiritsee.

Olisit nähnyt miehen asunnon ennemmin ku muutti tänne, oliko se kaksi kertaa kun kämpässä imuroitiin puolen vuoden aikana? Kun olen miestä siitä muistutellut, sanoo vaan että se nyt oli poikamiesboksi, eikä halua oikean kotinsa näyttävän siltä.
Kun sitten kehoitan miestä ottamaan itse imurin käteen, nauraa ja sanoo, että se on naisten hommia, hänelle kuuluu nurkimon ajo ja lumien kolaaminen..
Mitä tässä nyt sanois, täysin pelleksi itseni tunnen kun tälläiseen alistun.

 
Olen aivan järkyttynyt. Toivottavasti löydät voimia jättää tuollaisen paskan. Ja voisitko harkita koirastakin luopumista? Ihan vaan oman jaksamisesi kannalta, vaikka vaikeaa se on.
Vauvan synnyttyä sinulla on taas enemmän hommia ja vielä pitäisi ukko passata. Ei onnistuisi ikinä meillä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Shokissa:
Olen aivan järkyttynyt. Toivottavasti löydät voimia jättää tuollaisen paskan. Ja voisitko harkita koirastakin luopumista? Ihan vaan oman jaksamisesi kannalta, vaikka vaikeaa se on.
Vauvan synnyttyä sinulla on taas enemmän hommia ja vielä pitäisi ukko passata. Ei onnistuisi ikinä meillä.

Mä haluaisin tuon koiran laittaa kuoppaan, koska sen aika olisi muutenkin pian väistämättä edessä. Mutta yllättäen mies ei suostu, eikä usko kuinka suuri lisävaiva minulla on siitä. Hänen mielestään sitten kun koiralla on 3 jalkaa haudassa, voimme sen laittaa pois, ei riitä että sillä on se 2 jalkaa jo haudassa ja takapäässä vikaa, kun eihän meillä ole portaitakaan. -.-

 

Yhteistyössä