A
anonyymi
Vieras
Omasta mielestäni olen. Olen sössinyt asiani täysin. Olen tehnyt lapsia kahden miehen kanssa. Exään on huonot välit ja nykyinen on narsistisiä piirteitä omaava kusipää. Hyvänä hetkenä tiedostan että mies ei ole ihan normaali ja huonona hetkenä menen mukaan miehen touhuun.
Luottotiedot on menenetty aikoja sitten,velkaa on ulosotossa 15000. Tarkoitus olisi alkaa maksaa niitä pois alkuvuodesta.
Koskaan ei ole rahaa mihinkään ylimääräiseen enkä osaa säästää rahaa.
Ajattelen usein eroa mutta en uskalla lähteä ison lapsilauman kanssa eikä oikeasti ole mitään paikkaa mihin mennä. Palkään myös mitä mies tekisi jos lähtisin. Hän on joskus pelottava vaikka ei ole koskaan fyysisesti tehnyt pahaa minulle tai lapsille. Hän ei kestä stressiä ja saa raivokohtauksen jos on stressaava päivä/hetki ja esimerkiski repii vaikka kaikki vaatteet kaapista alas jos ei löydä jotain. Lapsille pitää melko kovaa kuria ja haukkuu heitä jos eivät suoriudu jostakin tehtävästä heti. Minä puolustan aina tällaisessa tilanteessa lapsia,siihen mies ei puutu.
Omapa on valintani kun olen tällaisen miehen kanssa perheen perustanut. Alussa miehen miehisyys houkutti,oli ihanaa kun hän puolusti kunniaani ja oli äijä. Nyt samat piirteet vain ärsyttävät.
En tiedä mitä tekisin ja onko edes jotain tehtävää. Raha-asiat ovat huonosti edellisen eron ansiosta kun aloin juhlimaan aina lasten ollessa isänsä luona ja en maksanut laskuja. Sain häädön asunnosta joten uutta asuntoa en voi saada. Nyt asumme miehen omistamassa talossa. Mies otti tänne asumaan,osti auton minulle ja kaiken mitä tarvitsin. Sanoo kyllä että rakastaa mutta näyttää sen oudolla tavalla. Rakastaa minut rikki jos niin voi sanoa.
En haluaisi lapsille toista eroa,uutta muuttoa mutta tajuan että lapsille ei ole hyväksi kasvaa tuollaisen isän kanssa. Tulavat varmasti vihaaman minua isompina
En sentään ole itseä tappamassa mutta masentaa kyllä tämä elämä.
Luottotiedot on menenetty aikoja sitten,velkaa on ulosotossa 15000. Tarkoitus olisi alkaa maksaa niitä pois alkuvuodesta.
Koskaan ei ole rahaa mihinkään ylimääräiseen enkä osaa säästää rahaa.
Ajattelen usein eroa mutta en uskalla lähteä ison lapsilauman kanssa eikä oikeasti ole mitään paikkaa mihin mennä. Palkään myös mitä mies tekisi jos lähtisin. Hän on joskus pelottava vaikka ei ole koskaan fyysisesti tehnyt pahaa minulle tai lapsille. Hän ei kestä stressiä ja saa raivokohtauksen jos on stressaava päivä/hetki ja esimerkiski repii vaikka kaikki vaatteet kaapista alas jos ei löydä jotain. Lapsille pitää melko kovaa kuria ja haukkuu heitä jos eivät suoriudu jostakin tehtävästä heti. Minä puolustan aina tällaisessa tilanteessa lapsia,siihen mies ei puutu.
Omapa on valintani kun olen tällaisen miehen kanssa perheen perustanut. Alussa miehen miehisyys houkutti,oli ihanaa kun hän puolusti kunniaani ja oli äijä. Nyt samat piirteet vain ärsyttävät.
En tiedä mitä tekisin ja onko edes jotain tehtävää. Raha-asiat ovat huonosti edellisen eron ansiosta kun aloin juhlimaan aina lasten ollessa isänsä luona ja en maksanut laskuja. Sain häädön asunnosta joten uutta asuntoa en voi saada. Nyt asumme miehen omistamassa talossa. Mies otti tänne asumaan,osti auton minulle ja kaiken mitä tarvitsin. Sanoo kyllä että rakastaa mutta näyttää sen oudolla tavalla. Rakastaa minut rikki jos niin voi sanoa.
En haluaisi lapsille toista eroa,uutta muuttoa mutta tajuan että lapsille ei ole hyväksi kasvaa tuollaisen isän kanssa. Tulavat varmasti vihaaman minua isompina
En sentään ole itseä tappamassa mutta masentaa kyllä tämä elämä.
