Olenko ihan kauhea jos pakotan 6v:n pihalle?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nassetäti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

nassetäti

Vieras
6v poikamme on pitkällä kesälomalla päiväkodista. Vasta reilu kuukausi oltu lomalla, ja nyt jo alkaa vanne puristaa päätä, kun poika meinaa tylsistyä kuoliaaksi mutta mikään tekeminen ei kelpaa! Haluaisi istua sisällä ja pelata pleikkaria aamusta iltaan, tai katsoa leffoja. Luonnollisestikaan tämä ei käy, joten sitten poika esim. makaa lattialla kiemurtelemassa ja vaikertamassa ettei ole tekemistä.

Pihalle ei halua mennä kun "ei siellä ole mitään tekemistä". Eikä kaveria. Huolimatta siitä, että asumme kerrostalossa jossa on useita lapsiperheitä, ja leikkipaikalla kova vilske joka päivä! Osa on pojalle tuttuja (esim samassa päiväkodissa), osa vieraita. Kaikki vaikuttavat kivoilta lapsilta ja ottaisivat poikani kyllä leikkeihin mukaan, mutta kun tämä ei halua!! Muutaman kerran olen pojan pihalle pistänyt puolipakolla, ja seurannut salaa tilannetta. Poika istuu hiljaa eikä osallistu muiden jutteluun ja hassutteluun, eikä myöskään halua leikkiä heidän kanssaan.
Se ei auta asiaa että itse olen pihalla istumassa ja rohkaisen menemään mukaan. Sitten poika istuu minun vieressäni ja valittaa että haluaa pois.

Pelkään että kohta poikaa ei edes haluta mukaan, vaan häntä aletaan pilkata ja kiusata. Pelkään ettei hän saa niitä kavereita, kun ei halua keneenkään tutustua. Tietysti oman perheen kesken touhuamme kaikenlaista ja ulkoilemme, mutta se on ihan eri asia kuin muiden lasten kanssa leikkiminen. Minusta olisi niin hirveän tärkeää oppia leikkimään myös muiden LASTEN kanssa!

Tekisi jo mieli polttaa se saakuran pleikkari ja heittää poika väkisin ulos. Sanoa että istu sitten yksin murjottamassa jos niin haluat, mutta sisään et tule marisemaan ja kitisemään. Hermot menee! :-(
 
Pleikka ja leffat kieltoon kokonaan kunnes ulkoilu ja muu tekeminen alkaa maistua. Sit myöhemmin ulkoilulla voi "ostaa" pleikka-aikaa, esim tunnin ulkoilu - puol tuntia peliaikaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nassetäti:
6v poikamme on pitkällä kesälomalla päiväkodista. Vasta reilu kuukausi oltu lomalla, ja nyt jo alkaa vanne puristaa päätä, kun poika meinaa tylsistyä kuoliaaksi mutta mikään tekeminen ei kelpaa! Haluaisi istua sisällä ja pelata pleikkaria aamusta iltaan, tai katsoa leffoja. Luonnollisestikaan tämä ei käy, joten sitten poika esim. makaa lattialla kiemurtelemassa ja vaikertamassa ettei ole tekemistä.

Pihalle ei halua mennä kun "ei siellä ole mitään tekemistä". Eikä kaveria. Huolimatta siitä, että asumme kerrostalossa jossa on useita lapsiperheitä, ja leikkipaikalla kova vilske joka päivä! Osa on pojalle tuttuja (esim samassa päiväkodissa), osa vieraita. Kaikki vaikuttavat kivoilta lapsilta ja ottaisivat poikani kyllä leikkeihin mukaan, mutta kun tämä ei halua!! Muutaman kerran olen pojan pihalle pistänyt puolipakolla, ja seurannut salaa tilannetta. Poika istuu hiljaa eikä osallistu muiden jutteluun ja hassutteluun, eikä myöskään halua leikkiä heidän kanssaan.
Se ei auta asiaa että itse olen pihalla istumassa ja rohkaisen menemään mukaan. Sitten poika istuu minun vieressäni ja valittaa että haluaa pois.

Pelkään että kohta poikaa ei edes haluta mukaan, vaan häntä aletaan pilkata ja kiusata. Pelkään ettei hän saa niitä kavereita, kun ei halua keneenkään tutustua. Tietysti oman perheen kesken touhuamme kaikenlaista ja ulkoilemme, mutta se on ihan eri asia kuin muiden lasten kanssa leikkiminen. Minusta olisi niin hirveän tärkeää oppia leikkimään myös muiden LASTEN kanssa!

Tekisi jo mieli polttaa se saakuran pleikkari ja heittää poika väkisin ulos. Sanoa että istu sitten yksin murjottamassa jos niin haluat, mutta sisään et tule marisemaan ja kitisemään. Hermot menee! :-(

Meillä lähtis pleikka jo jäähylle ja pitkäksi aikaa jos se on ainoa mukava tekeminen ton ikäsellä. No mä olen muutenki niin pelejä vastaan, eikä mulla ole kuin 4v tyttö. Mut jotainhan tos tilantees täytyy tehdä. Riippuvuus senku pahenee.
 
Meil ei poika myöskään suostunu meneen ulos, no sitte tehtiin nii et pelikoneet oli viikot pannassa. Ja viikonloppuna sai vaan pelata! Poika anto periks lopulta meni ulos sai kavereita ja pelailee joskus muutaman minuutin, mut sitte on jo kiire ulos takas;)
 
Mulla samanikäinen poika ja mielellään leikkii lasten kanssa. Tykkää myös pelata ja jos suunta olisi tuo niin kyllä hyllyttäisin pelit ja vehkeet ja alkaisin ujuttaa lapsen elämään kaiken näköistä lapsi ja kaveritouhua. Itse kyttäisin sivusta, takaa ja päältä salaa, että miten pyyhkii!!

Tsemppiä! Ei mikään helppo tilanne äidille...
 
Tuon takia meillä ei kesäaikaan juurikaan saa pelata pleikkaa tai katsoa filmejä. Hetken aikaa kesti ennen kuin alko ulkoilu kiinnostaa ja nykyään poika viihtyy enempi ulkona kuin sisällä, juoksee ja leikkii toisten kanssa.

Alku meillä oli samanlainen kuin teillä. Ja mie pakotin pojan pihalle. Ensin oli 5 minuuttia, josta kehuin kovasti, sitten 10 minuuttia, josta taas kehuin ja palkitsin. Ja kun ensimmäisen kerran osallistui toisten lasten leikkeihin, annoin jopa jäätelön palkaksi. Siitä se sitten lähti, nykyään nauttii ulkona olosta ja kavereiden seurasta. Kerran viikossa katsoo yhden filmin, ei muuta. Pleikkaria pelataan kaksi kertaa kuukaudessa pari tuntia kerrallaan. Ja poika itse on tähän tyytyväinen =)
 
et ole kauhea. Itsekin tekisin samalla lailla, vaikka ulkoilu ei saisi olla rangaistus.

Mitäpä jos ette ostaisi enää pelejä/elokuvia? pidätte vaikka 1-2vuoden tauon.(vanhat pelit alkaa kyllästyttämään). Toinen vaihtoehto olisi opettaa leikkimään toisten lasten kanssa (mene itse mukaan lasten kanssa ulos pelailemaan ja muutenkin kehu lastasi kun hän ottaa kontaktia muihin) .
 
Noniin, taitaa meilläkin siis lähteä se pleikka "kesälomille" varaston perälle. Poika on nyt saanut pelata sitä 1-2h päivässä, ja muun ajan valehtelematta ulvoo että haluaa pelata lisää.
Noita uimarantoja, metsäretkiä, pöyräilylenkkejä yms on harrastettu kovastikin mutta niissä on juuri se, että poika viettää aikaa vain meidän aikuisten kanssa. Ei esim. rannassa leiki tai juttele muiden lasten kanssa ollenkaan. Toivoisin kovin että rohkaistuisi tutustumaan muihin lapsiin ja saisi kavereita, ettei ole vielä kouluikäisenäkin ulkoilemassa vain mamman käsipuolessa.. Ehkä se tästä lähtee sujumaan.
 

Yhteistyössä