Olenko kamala ihminen..Miehen "läheisyys"perheensä kanssa v*tuttaa!

[sumagee]

Asutaan 2km päässä mieheni "lapsuudenperheestä". Mieheni tekee töitä muutenkin paljon yrittäjänä, n. 12h/pv. Sitten vapaa-aikana meillä ramppaa miehen siskoa, veljeä, appiukkoa ja anoppia.

Esim. tänään oli ainoa perheen vapaapäivä. Miehen toiveesta kävimme hänen vanhan pappansa luona, ja se oli ihan ok minulle. Siinä vaihessa alkoi v*tuttaa, kun mies ilmoitti, että appiukko tulee meille katselemaan autoja tietokoneelta. Siis tältä minun tietokoneelta! Ei mennyt kauankaan, kun miehen siskokin tuli meille. Toiveet yhteisestä ajasta ydinperheen kesken meni siinä.

Anoppi saattaa tulla koputtamatta sisälle (koska meillä on useita lapsia on ovea turha pitää lukossa varsinkin kesäaikaan koska ramppaavat ulkona) ja lompsia keittiöön jne..

On ihanaa, että miehellä on hyvät välit perheeseen ja minäkin pidän appivanhemmista. Mutta liika on liikaa. Mieheni ei tunnu tätä ymmärtävän. Kun ei mene päivääkään, ettei joko anoppi tai appi olisi meillä tai vähintään tuossa pihalla. AINA he tietävät mitä teemme tai missä olemme.

Olen sanonut selvästi miehelle, että ei ole kivaa, kun yksityisyyttä ja vapaa-aikaa oman perheen kesken ei ole juuri ollenkaan. Minun toiveita ei kuunnella. Mies ei ymmärrä, ei reagoi eikä tee mitään asialle. Mitä mieltä tästä?

 

["hmmm"]

Musta toi olis painajainen. Mutta en olis valinnu ukkoa, jolla on noin lyhyt napanuora. voiko tulla yllätyksenä?

 

["vieras"]

Sen siitä saa, kun erehtyy asumaan lähelle sukulaisia, riitävästi välimatkaa, niin johan loppuu päivittäinen häiriköinti.

 

["Yksin"]

Minulla on pieni suku, äiti kuollut, isä ja setä eivät puheväleissä keskenään, jne. Miehellä taas suuri ja ihana suku. Toivoisin, että he asuisivat lähempänä, nyt näemme vain pitkinä viikonloppuina. EI haittaisi, vaikka kävisivät kutsumatta.

 

["tiina"]

en kyllä kestäis.
sun on pakko vaan avata suusi että nyt vähän etäisyyttä niihin sukulaisiin.

 

["vieras"]

Ymmärrän täysin, me asutaan miehen vanhempien seinänaapureina (tän piti olla väliaikaisratkaisu, mutta mies ei suostukaan muuttamaan muualle) ja voi että vituttaa kun aamulla koputellaan seinään että kumpi siinä on, onko M (mieheni) hereillä ja mies ei koskaan lukitse ovea, joten lampsitaan sisään kysymättä jne... Mukavia ihmisiä ovat joo, mutta pitäisin heistä enemmän jos ei tarvitsisi nähdä koko ajan.

 

[meilläkin...]

Vaikka välimatkaa miehen lapsuudenkotiin on 10km, niin ei niin pientä asiaa etteikö mies kävisi siellä jopa monta kertaa päivässä.
Me asutaan rivarissa ja miehen vanhemmat ok-talossa. Siis omat ja kavereitten autot täytyy pestä ja laittaa siellä, työkalut on siellä... Jos meillä on jotain pientäkin remppaa tulossa, mies kutsuu isänsä ja veljensä suunnittelemaan ja tekemään sitä. Muuten appivanhemmat eivät kyllä meillä ramppaa (eivät esim. tule lapsia hoitamaan).
Ai niin, ja miehen äiti maksaa miehen tililtä miehen laskut!

 

["hankey"]

ap:lle Auttaisikohan jos yrittäisit ehtiä käymään anoppilassa joka päivä. "keittokirjasta yhtä reseptiä" , olikos se viime viikon Apu-lehti missä =istahdat nojatuoliin ym ym. Kauankohan menisi ennenkuin anoppi kiusaantuisi? ja hoksaisi homman jujun.

 

[Karju]

Minä laittaisin lainausmerkit tohon "perheensä" sana kohtaan. Miehen perhehän on sä (ja jos teillä on lapsia).