olenko mä huono äiti?

[taustalla]

mitenkäs on? meillä tyttö 1v4kk ja poika 2kk.
aamulla herätään joskus yhdeksän maissa. poika saattaa torkkua pidempäänkin... ja me tytön kanssa useesti pötötellään sängyssä kymmeneenkin asti... syödään aamupala ja yleensä molemmat änkee aamulla sonnat housuun joten niitäkin pitää siivoilla. puetaan päivä vaatteet päälle.... tyttö leikkii ja touhuaa ym. sitten kahdentoista maissa tyttö alkaa olla väsy ja puen sille ulkovaatteet ja laitan parvekkeelle rattaisiin nukkumaan. tämä siksi koska poika taas ei yleensä tuona aika nuku ja saattaa itkeskellä mahaansa... tyttö on herkkä uninen ja herää kun poika huutaa. tyttö herää joskus kahden-kolmen maissa. teen ruoan ja syödään. kello on jotain neljä ja näin talvella alkaa jo pimeä olemaan. mies tulee töistä ja tyttö on isänsä kimpussa koko ajan. ja sitten alkaa ilta hommat, suihkut ja iltapalat ym.....
huomaatte varmaan ettei meidän päivään kuulu ulkoilu ollenkaan. missä välissä mä ehdin pihalle!!?? ja toiseksi, poika nukkuu vaunussa vaan jos ne on liikkeessä, eli jos tyttö haluis mennä pulkka mäkeen tai puistoon leikkimään ja sen perässä pitää juosta, en samalla voi hyssyttää vaunua.
mä tunnen kauheeta syyllisyyttä tästä, kun katson ikkunasta ulos kun herätään että muut peuhaa jo ulkona! revinkö mä tytön joka aamu seittemältä ylös, kesken unien että päästään ulos!!!??? no sitten se huutaa väsymystään.... ei hyvä niinkään.....
Me ollaan tälläsiä unikekoja..... mutta saahan tyttö pihalla olla kun se nukkuu päikkärit parvekkeella!!! ja ihan joka päivä.
kunhan poika kasvaa ettei nuku noin paljoa niin sitten me kyllä lähdetään pihalle!!!!!

mutta onko muilla samaa ongelmaa???? vai herääkö kaikki lapset hirveen aikaseen että ehditte hyvin ulkoilla ennen päikkäreitä????

 

[Ompunäiti]

Moikka,

itselläni on vain yksi lapsi (tyttö 1v7kk), joka herää aamuisin klo 6.. joten me ehdittäisiin ulkoilla vaikka tuntitolkulla, jos jaksettais : ). Tilanteeni on siis ihan eri kuin sinulla, joten en ehkä osaa sanoa mitään kovin fiksua. Ajattelisin kuitenkin, että varsinkin taaperolle päivittäinen ulkoilu (ei tietty ihan säästä riippumatta) olisi tosi tärkeää ja varmaan hauskaakin. Ehtisittekö vaikka edes puoleksi tunniksi pihalle ennen päiväruokaa? Tai sitten iltapäivällä, vaikka hämärää jo olisikin? Ehkä isä voisi lähteä töistä tultuaan tytön kanssa vähän pihalle peuhaamaan tai kävelylle?

t. Ompunäiti

 

[Gerbeera]

No, et todellakaan ole huono äiti. Peesaan edellistä kirjoittajaa siinä, että meillä myös esikko herää kello 6 ja ulos on päästävä. Joten vauvan rytmin totutin tämän ulkoilun suhteen taaperon tahdissa.

Jos vauva ei nukkunut, kun rattaat eivät olleet liikkeessä, otin vauvan syliin ja taapero temmelsi omiaan lumihangessa. Talvella imetin vielä joten meillä oli kauheat tankkaukset ennen ulos lähtöä. Nyt on helpompaa sen suhteen, kun otetaan maitopullo mukaan.

Mutta taapero ikäiselle tekisi hyvää liikkuminen ulkona. Kyllä se siihen päivään mahtuu, kun laittaa mahtumaan. Katso itse sopiva rako milloin tuntuu, että nyt voitaisiin mennä. Äkkiä siitä tulee sitten rutiini.

 

[Tane]

Mihin aikaan menette illalla nukumaan? Jos saisitte herättyä aikaisemmin olisi ulos lähtökin ehkä helpompaa? Meillä lapset 4v ja 1,5. Aina ollaan ulkoiltu väh. 3 tuntia päivässä ulkounien lisäksi. Ulkoilma on kyllä todella hyväksi.

 

[ViaValeria]

Vuosi sitten kun lapset oli kotona, oli meidänki naperot, nti 2v ja sankari 2-6kk, aamu-unisia. Opetin pitkällä aikavälillä heräämään 8:30-9 ja päästiin ulos siinä klo 9:30-10. Oltiin lounaalle pihalla, jos oli hyvä sää, käytiin ulkona vielä toiseen otteeseen päivällisen tai iltapäivävälipalan jälkeen 15-16 tai sit 17:30-18:30 välillä.Sopi meidän aikatauluun. Nyt lapset on hoidossa ja hoitotädin kanssa puistossa 9:30-11 ja sit iltapäivästä 15:30- kunnes haetaan.

 

[tantsu80]

minä yritän käyä poikieni kanssa joka päivä ulkoilemassa,mutta on päiviä jolloin ei pahemmin ulos nokkaa laiteta. Onneksi niitä on suht harvoin. Ite kaipaan paljon raitista ilmaa ja pojat paljon virkeempiä ja kiltimpiä myös,kun saavat happea ja purkaa energiaansa pihalla.

Mä ehottaisin sulle iltaulkoilua. Eihän siellä ulkona kuitenkaan säkkipimeetä oo,etteikö eteensä näkisi ja leikkiä voisi. Ulkoleikit ovat kyllä tosi kivoja. Ei sun todellakaan kannata väkisellä lastasi aamulla herättää ulos,mutta kokeilkaa iltasella,jos se isi sit ois sen vauvanne kanssa kotona. Saisi esikoinen sitten samalla sitä jakamatonta huomioo. tai lähette koko sakki happihyppelylle pihamaalle.

 

[Hay-D]

\

Me ollaan tälläsiä unikekoja.....

ihan ekana tuli mieleen tuosta että kyllähän se sisällä olo alkaa väsyttämään..

Mutta mielestäni on ihan ok tilanne kun esikoinen kerta nukkuu pihalla päikkärit. Oletko miettinyt että hän voisi tykätä paljonkin leikkiä ulkona? meillä ainakin pojan paras leikki on ulkona peuhaaminen. Etkö voisi mennä (tai mies) esikoisen kanssa illalla ulos? meillä ainakin on pihalla katuvalot, kyllä siellä näkee leikkiä. Ja jos ei jakseta pihassa olla, niin lähdetään vaunulenkille. Helppohan mun on nyt sanoa kun ei ole kuin yksi lapsi.. Mutta kun toinen syntyy, niin luultavasti tehdään vaan sitten ns. työnjakoa miehen kanssa että esikoinenkin pääsee pihalle tuulettumaan.

 

[taustalla]

Mnä en ota stressiä taaperon ulkoilusta.Äläkä sinäkään ap.Kyllä te vielä ulkona ehditte leikkimään.Kyllä me ulos mennään joka päivä koiran takia mutta taapero (1v3kk) joko nukkuu tai istuu vaunuissa.Kyllä taapero myöhemminkin siellä ehtii touhuta.Meillä oli vauvan ja keskimmäisen kanssa ikäeroa 1v6kk kun vauva syntyi eikä mekään alussa päästy kuin käymään ulkona kun vauva valvotti illat ja oli sitten aamu-uninen.Ja keskimmäinenkin täytyi sitten laittaa päikkäreille.Mutta tietysti nämä vanhemmat lapset tykkäsivät ulkoilla vaikka aina ei puistoilla yms vaan lenkitetään koira.

 

[taustalla]

Mie en jaksa useinkaan raahautua ulos ennen päikkäreitä, usein vasta sen jälkeen. Ei kannata ottaa stressiä asiasta. Me tosin ulkoillaan usein ulkona iltapäivällä, olkoonkin pimeää, pihassa on valot ja paljon lapsia. Mutta pointtini oli, että Suomi on ulkoilumaa, mutta esim. Italiassa, jossa olin au pairina, ei lapset talvella juurikaan ulkoilleet, vaikka Suomeen verrattuna oli loistokelit Ja siellähän kauhistellaan meikäläistä ulkona nukuttamista. VArmaan teilläkin rytmit vielä muuttuu ja ehditte ulos.

 

[taustalla]

Et ole huono äiti, itsellä vähän sama ongelma. Mekin herätään usein vasta 9ltä, syödään aamupala ja selvitään ulos (vasta) 10n jälkeen.. Usein ei ehditä oleen kuin tunti ulkona, mutta oon aatellu että parempi sekin kuin ei mitään. Ja torjun syyllisyyden samoin kuin sinäkin, nukkuuhan tyttö päiväunet ulkona kuitenkin. Mulle ulos lähteminen on vaikeeta, mutta kun huomaan miten paljon tyttö tykkää touhuta ulkona niin pakotan itteni siihen. Kyllä mä uskon että sä ehtisit, mutta ymmärrän että se lähteminen tuntuu vaikealta. Koita silti lähteä ulos, se piristää suakin.. :hug:

 

[Murmeli]

Hei sinä, 1,4v.tytön ja 2kk.poitsun äippä!!

Et todellakaan ole huono äiti!! ..Tai sitten minäkin olen..Meillä kanssa

heräillään(poika)8-9välillä. Sängyssä rotkyilee meillä MINÄ

Näin kun sitä yöllä mamma kukkuu, ei aamulla jaksa sängystä nousta.

Meillä tosiaan on rytmi sellainen, että aamupalan jälkeen menee tuonne

puoleen päivään, ennen kuin pihalle keritään(jos ei muita menoja)

sisälle tullaan n.14.00 ja nuk. 15.00 miulla on 2v.lapsukainen.

Kellon kanssa ei siis kilpaa juosta! Aiemmin, kun poitsu

pienempi, oli tarkkaa noiden syömis. ja nukkumisien kanssa. Välistä

ollaan liikekannalla jo yhdeksän jälkeen ja toisinaan olln esim.sisällä,

jos kivat leikit lapsella menossa.=) Poika ulkoilee sitten iskän kanssa

myöhemmin ja mamma saa tehdä omia juttujaan! Ei siis ole mitään

selkeätä aikaa minne mennään ja milloin..se tietenkin yhden lapsukaisen

kera helpompaakin. Mutta rytmi olla pitää jonkinmoinen ja päikärit

nukutaan melkein joka päivä. Viikonloppuisin ei aina vesseli malttaisi,

mutta levätä ainakin täytyy sängyssä hetki..muuten tuleepi hirmunen

känkkis iltasella :/ :wave: :wave:

 

[äiti]

No meillä lapset 2v ja 4kk. Yleensä heräillään siinä 7-8 aikoihin. Esikoinen ei nuku päikkäreitä enää, eikä pienemmällä ole säännöllisiä uniaikoja. Nukkuu millon nukkuu, yleensä aina nukahtaa vaunuihin, mutta pitkään ei nuku paikallaan olevissa. Meillä pieni pihapiiri, jossa esikoisen hyvä touhuilla ja itse voin vähän syrjemmässä heijata vauvaa vaunuissa ja seurata esikoisen leikkejä.
Ulkoilun suhteen meillä ei ole mitään aikoja, et vaikka joka päivä sama aika. Mennään ulos kun siltä tuntuu, aina ei edes leikitä pihalla tai puistossa vaan käydään kävelemässä pieni lenkki. Sekin on ainakin meidän taaperolle mieluista puuhaa.
Sinun ei todellakaan kannata stressata asiasta, varmasti on sellaisiakin perheitä jossa ei ulkoilla sitäkään. Lapset vaan istuu sisällä töllöttämässä telkkua. Mutta minä en ainakaan tuomitse ketään, jokainen tyylillään!
Ja kyllä se teidänkin rytmi varmasti jossain vaiheessa ainakin muuttuu sellaiseksi, että kerkeätte kunnolla ulkoilemaan, älä huoli =)

 

[pieni vihje]

Kokeile ulkoiluun kantoliinaa / kantoreppua. Siinä vauva saa rauhoittavaa liikettä ja sinä pääset esikoisen perässä. (Kannattaa näin talvella käyttää kengissä rautoja tms. että vältyt liukastumiselta.)

 

[Tosi huono äiti]

Mä olen tosi huono äiti. Mulla kaksi vuotias jonka kanssa kausiluontoisesti ulkoillaan enemmän ja toisinaan vähemmän.

Esim. tänään on oltu ulkona ehkä 15min.

Mua todellakin kiinnostaa mitä te 3h ulkoilevat teette siellä ulkona?
Siis te aikuiset? Seisotte siinä sen kolme tuntia?

Meiän pihassa on keinu ja hiekkalaatikko, eikä juuri pinta-alaa jossa leikkiä.
Läheiset puistot ei ole siistejä.

Eli minä käytännössä katsoen seuraan lasta pihalla tai seisoskelen siellä tekemättä yhtään mitään.

Se on TODELLA tympivää.

 

[tollompi]

Tää ulkoiluaihe on yks niistä vakiotavoista syyllistää.... ja niitähän riittää Typy istuu ja toljottaa lapio kädessä nurtsilla tai hiekkalaatikossa. Kyllä siellä hyvällä kelillä vielä käy ja saa jopa säkällä tunnin kuluun... :headwall:

 

[taustalla]

Heh. Tämä oli yksi niitä asioita, joiden takia mietin lasten hankkimista. Kauhistutti ajatus hiekkalaatikolla seisoskelusta. Palelen aina ja en ymmärrä miten joku jaksaa vaan seistä monta tuntia joka päivä ulkona. Ihan eri asia jos on oma talo ja voi tehdä pihatöitä ulkona, ja talvella lumitöitä.

Myös lapset meillä palelelevat herkästi enkä olekaan ottanut stressia ulkoilusta.

Käydään silloin kun ei jaksa olla sisällä tai k eksi tekemistä. Seinät kaatuu päälle.

Olen myös ajatellut, että eihän muualla ulkoilla näin kuten suomessa. Eihän esim. ranskassa ole lapsilla edes mitään ulkoiluvaatteita, vaan on vaan siistit vaatteet, joita ei saa liata.

 

[yks dödö]

Poju, 1 vee 10 kookoo, käymme kerran päivässä 1/2 - 1 tunnin kävelyllä metsäpolulla. Kävellessä ei palele äitikään, vaikka vauhti ei ihan päätä huimaa... Isi on illalla pojan kanssa ulkona pidempään, hyötyliikkuvat, keinuvat ym. Jos sataa puukkoja ja puntareita tai paljon vettä, rakeita, räntää, koko jengi on sisällä. Ei se sen ihmeempää, vaikka kieltämättä syyllisyys niin helposti nostaa päätään ja ihan pikku asioista. Pitäisi opetella ottamaan asiat rennommin.

 

[Hay-D]

\

Mä olen tosi huono äiti. Mulla kaksi vuotias jonka kanssa kausiluontoisesti ulkoillaan enemmän ja toisinaan vähemmän.

Esim. tänään on oltu ulkona ehkä 15min.

Mua todellakin kiinnostaa mitä te 3h ulkoilevat teette siellä ulkona?
Siis te aikuiset? Seisotte siinä sen kolme tuntia?

Meiän pihassa on keinu ja hiekkalaatikko, eikä juuri pinta-alaa jossa leikkiä.
Läheiset puistot ei ole siistejä.

Eli minä käytännössä katsoen seuraan lasta pihalla tai seisoskelen siellä tekemättä yhtään mitään.

Se on TODELLA tympivää.

sisällä oleskelulle on muitakin vaihtoehtoja kuin 3 tunnin pihalla seisoskelu

mitä tarkoitat kun sanot että puistot ei ole siistejä? ei tarpeeksi virikkeitä? vai roskia joka puolella? Meillä parhaat ulkoiluleikit sijoittuu takapihan metsikköön ja kävelyreittiemme varrelle. Toisinsanoen: vaeltelemme ympäriinsä, ei tarvitse äidinkään seisoa paikallaan kylmissään. Mutta jos leikkikavereita löytyy omasta pihasta tai puistosta, niin poika viihtyy kyllä ihan "paikoillaankin". Jos käyn laiskaksi,´enkä jaksa keksiä pojalle uusia leikkejä, niin sitten vaan lähdemme vaunulenkille. Kävellään kaupungille tai jtn. Ollaan pihalla yleensä noin tunti päivässä. Jos on jotain tapahtumia (esim. mennään järven jäälle pulkkailemaan/luistelemaan) niin sitten vähän enemmän.

 

[taustalla]

Miksi ihmeessä ulkona pitäisi vaan seistä hiekkalaatikon vieressä??? Me käydään ainakin retkillä metsässä ja rannassa, talvella pulkkamäessä ja kesällä uimassa, pelataan pelejä ja leikitään hippaa, piilosta, karhu nukkuu-leikkiä ja vaikka mitä muita kivoja. Puistossa on lähes aina samanikäisiä kavereita, jos äitiä laiskottaa eikä jaksa keksiä tekemistä. Ja voihan äitikin tehdä hiekkakakkuja ja lumiukkoja. Ei muuta kun mielikuvitusta peliin, ulkona on kivaa! =)

 

[taustalla]

Pieni lapsi ei välttämättä keksi itse tekemistä, vaan hänelle tulee "opettaa", miten ulkona voi leikkiä. Muuten ulkoilu menee sekä vanhemmalla että lapsella helposti seisoskeluksi.

Meillä leikitään piilosta, etsitään keppejä ja piirretään niillä hiekkaan, ihastellaan kiviä ja lehtiä yms.

Muistakaa, että lapsi ei välttämättä keksi niitä tavallisiakaan juttuja ilman aikuisen opastusta.

 

[Tosi huono äiti]

Tokihan mekin kärrytellään, kävellään ja tehdään hiekkakakkuja.

Lähimpään metsään on useita kilometrejä.
Kuten jo aiemmin kirjoitin ne puistot tässä lähellä
ovat huonokuntoisia, griffiteilla sotkettuja, ruosteisia, kalajapullon korekeilla varustettuja + tupakantumppeja.

Ja ei. En asu huonolla alueella.

Kuten jo sanoin aiemmin, en ole puistossa kohdannut muita vanhempia.
Ja vaikka kohtaisinkin, multa ei luonnistuisi kahden tunnin keskustelu tuntemattoman kanssa...

 

[viivi]

Meidän tytöllä on cp-vamma (ikää vuosi) eikä edes istu itse joten ei oikeastaan ulkoilla lainkaan. Kyllästyy nopeasti jos vaunuilla lähdetään kun joutuu vaan istumaan ja katselemaan. Sisällä pystyy edes vähän keksimään jotain mihin pystyy osallistumaan.

Enkä pidä itseäni sen takia huonona äitinä etten raahaa tuota lasta ulos.

 

[Ellu-80-]

Täälläkin ilmottautuu "huono äiti!" :wave: Meillä on 2vuotias taapero 6viikkonen vauva. Emme käy joka päivä ulkona ja huono omatunto vaivaa välillä.. Mutta en usko että lapsille kovin traumoja tulee jos välillä kurkistetaann ulos vain ikkunan kautta =)
Mua harmittaa tosisaan ettei täällä meidän pihapiirssä ole muita lapsia ollenkaan ellei oteta lukuun seinänaapurin 14 vuotiasta poikaa, mut se tuskin alkaa meidän taaperon kans leikkimään

 

[Liina-Lii]

Älä yhtään ota stressiä! Ja lapsesihan saa joka päivä raitista ilmaa kun parvekkeella nukkuu! Nauti siitä että saatte aamupäivät pötkötellä sängyssä näin pimeässä marraskuussa!

 

[kolmen äiti]

No,et ole huono äiti!!! Minä en käsitä miksi ulkoilusta täytyy tehdä jokapäiväistä pakkoa? Sulla on tosi pienet lapset ja vauvakin on ihan pieni,ehditte kyllä jatkossa ulkoilemaan ihan riittävästi (jopa kyllästymiseen asti....huoh).

Aikoinaan esikoinen oli tosi aamuvirkku,heräs viimeistään kuudelta ja oli tottavie aikaa ulkoilla.Muuten poika olisi hyppinyt seinille.Olisin ollut ONNELLLINEN jos poika olisi ollut aamu-uninen,hyvä että saat nukkua aamusta.Meillä vauva heräili monta kertaa yössä ja olisin ollut tyytyväinen jos edes aamusta olisi saanut nukkua.

Tämä jokapäiväinen ulkoilu on ihan suomalainen juttu .Ranskassa asuessamme puistossa ei ollut ketään jos oli märkää,pilvistä tai sateista .En todellakaan seisoskele 3h pihalla 1v6kk ikäisen kuopuksen kanssa,sen takia että niin kuuluu tehdä.Joskus ulkoillaan enemmän,joskus vähemmän.Töissä saa elää aikataulujen mukaan niin nyt hoitovapaalla haluan nauttia aikatauluttomuudesta! Onneksi kuopus on aamu-uninen,ihanaa