Olenkohan ainoa jonka mielestä pienet kitinät kuuluu vauva-aikaan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja dsf
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
D

dsf

Vieras
Esim. Vauva saa vapaasti itkeä sen ajan kun olen vessassa. Samoin laitan pyykit kuivumaan huudosta huolimatta. Kun vauva on väsynyt, laitan sisälle vaunuihin nukkumaan vaikka alkuun vauva kitisisi.
 
Mie en pysty keskittymään vessa-asiointiin, jos joku huutaa. Toisaalta ei mua pieni kitinä häirihe esim. jos vaihdan lakanoita ja vauva vikisee seuraa, mutta kun toisella oli pahaa kipuitkua niin en hennonnut antaa vaan itkeä.
 
Mä erotan mikä kitinä vaatii mitäkin. Jos vauvalla on nälkä tms. niin autan heti. Mutta jos se on sellaista väsymyskitinää että uni ei vaan tahdo tulla niin silloin en aina kiirehdi. Monesti vauva nukahtaakin sitten itsekseen.
 
Mun mielestä pieni kitinä ja huuto ovat kaksi ihan eri asiaa. Vasiten itkemään ja huutamaan en jättänyt, mutta pienen kitinän säestyksellä saatoin kyllä tehdä jotain muuta.
 
vauvat kitisee. itkeekin joskus. se on niiden juttu. se on niiden "puhetta"

siks mua välillä karmii kun joku tulee kysymään (tai minä vahingossa kysyn) että onko se kiltti? tarkoittaen että itkeekö se vai ei.
 
Mua taas riipoo kun vanhemmat ei reagoi vauvan itkuun. Vaikka itkisi syliä, niin sitä sitten pitäisi antaa. Ymmärrän että esim. pyykit on laitettava kuivumaan, mutta jos vauva olisi kovin itkuinen kokeilisin rintareppua tai tekisin kotihommat kun on muita apuna, jos vaan mahdollista. Mutta aina ei näin kyllä valitettavasti ole.

Olen siis sitä mieltä ettei vauvan kuulu antaa itkeä, vaikka se onkin vauvan tapa kommunikoida, vaan siihen kommunikaatioon kuuluu vastata.
 

Yhteistyössä