Oletko koskaan pettänyt?
- Viestiketjun aloittaja tytsi-89
- Ensimmäinen viesti
Luin tästä surkuhupaisasta ketjusta miehelle valittuja paloja ja taas se yllätti aatoksillaan.
Joten sinulle tytsi:
Kun jokin asia tulee elämässä ajankohtaiseksi, niin sitä ei pääse pakoon. Joskus ei voi ennalta tietää moraalin tai jonkun muun valmiin asian perusteella miten toimia jossain tilanteessa ja joutuu toimimaan olosuhteiden armoilla.
Joten sinulle tytsi:
Kun jokin asia tulee elämässä ajankohtaiseksi, niin sitä ei pääse pakoon. Joskus ei voi ennalta tietää moraalin tai jonkun muun valmiin asian perusteella miten toimia jossain tilanteessa ja joutuu toimimaan olosuhteiden armoilla.
Minä voin antaa esimerkin:
Olet ollut naimisissa jo useamman vuoden sen unelma puolisosi kanssa, kun hän sairastuu, joutuu onnettomuuteen what ever..
Elämäsi muuttuu omaishoitajan arjeksi,
Seksi ei enää onnistu ja miehesi lopettaa myös kaikenlaisen hellyyden sinua kohtaan. Silti hän anelee ettet jätä häntä.
Sitten kohtaat ihmisen joka kuuntelee sinua, on lähellä, tiedät että voisit tulla onnelliseksi tuon ihmisen kanssa, rakastut silmitömästi, mutta lupaus niistä myötä ja vastamäistä sen puolison kanssa painaa.
Mitäs teet?
Olet ollut naimisissa jo useamman vuoden sen unelma puolisosi kanssa, kun hän sairastuu, joutuu onnettomuuteen what ever..
Elämäsi muuttuu omaishoitajan arjeksi,
Seksi ei enää onnistu ja miehesi lopettaa myös kaikenlaisen hellyyden sinua kohtaan. Silti hän anelee ettet jätä häntä.
Sitten kohtaat ihmisen joka kuuntelee sinua, on lähellä, tiedät että voisit tulla onnelliseksi tuon ihmisen kanssa, rakastut silmitömästi, mutta lupaus niistä myötä ja vastamäistä sen puolison kanssa painaa.
Mitäs teet?
J
Juu ei
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Javie:
Jatkan oman puolisoni kanssa, se toinen voi käyttää heikkoa kohtaasi sinua vastaan (Sairasta puolisoasi) ja yrittää päästä pöksyjesi sisään, joten ei noin!
Voi elämä.
Miksi kaikkeen pitää olla esimerkki, erityisesti kun puhutaan sanoilla "joskus joku asia tulee elämässä ajankohtaiseksi"..
Tytsi, en ole näinä aikoina, mitä olen sinun juttujasi seurannut, kertaakaan kommentoinut sinulle, mutta ihan oikeasti. Moraali ja moraali. Kaunis sana, mutta käytetään sitä sitten niin kuin pitää. Eikö jookosta. Ellei sitten halua elellä vaikka kaksinaismoralista elämää. Mutta oli miten oli, elämä kantaa ja kuljettaa..
Itseäni on joskus sanottu "korkeamoraaliseksi" ihmiseksi. Ja jos jotain siihen suuntaan itsessäni näen, on se se että vaikka kuinka olen joissain asioissa itse juuri 100% tätä mieltä, niin annan muiden elää omaa elämäänsä omien periaatteiden ja moraalikäsitystensä mukaan. Ja ei, en siis sano että pettäminen olisi varmaan kenenkään mielestä moraalisesti oikein, mutta sen sanon etten muiden toimia tuomitse ilman taustatekijöitä.
Ja itse kysymykseen, kyllä, olen pettänyt. Olen niitä ihmisiä, joiden moraali on niinkin alhainen, että päästäkseen eroon pitkästä (ok, ei vuosikymmeniä sentään, mutta 3v kestäneestä huonosta suhteesta) oli "pakko" pettää, ja sitten kertoa se kylmästi petetylle. Näin sain hänet ja itseni eroon toisistamme, ja usko tai älä, se oli myös miehelle "pelastus" kuten hän itse on minulle useasti myöhemmin sanonut. Näki omat toimensa ja toimii nykyään toisin!! Eli hän ei ainakaan vahingoittunut suuresti, ja siinä tilanteessa se oli meidän ainoa ratkaisu.
Kun tämä kyseinen tapaus sattui, olin sinun ikäisesi. Nytkään en ole paljoakaan vanhempi.
Kerron tämän tapauksen, vaikka en koe olevani velvollinen siihen. Haluan vain, kuten moni muukin, avata niiden ihmisten silmiä jotka näkevät oman moraalikäsityksensä pohjalta maailman ainoastaan mustavalkoisena.
Varmaan aika sekavaa tekstiä, mutta toivottavasti joku pointti tästäkin tulee esiin
:flower:
Miksi kaikkeen pitää olla esimerkki, erityisesti kun puhutaan sanoilla "joskus joku asia tulee elämässä ajankohtaiseksi"..
Tytsi, en ole näinä aikoina, mitä olen sinun juttujasi seurannut, kertaakaan kommentoinut sinulle, mutta ihan oikeasti. Moraali ja moraali. Kaunis sana, mutta käytetään sitä sitten niin kuin pitää. Eikö jookosta. Ellei sitten halua elellä vaikka kaksinaismoralista elämää. Mutta oli miten oli, elämä kantaa ja kuljettaa..
Itseäni on joskus sanottu "korkeamoraaliseksi" ihmiseksi. Ja jos jotain siihen suuntaan itsessäni näen, on se se että vaikka kuinka olen joissain asioissa itse juuri 100% tätä mieltä, niin annan muiden elää omaa elämäänsä omien periaatteiden ja moraalikäsitystensä mukaan. Ja ei, en siis sano että pettäminen olisi varmaan kenenkään mielestä moraalisesti oikein, mutta sen sanon etten muiden toimia tuomitse ilman taustatekijöitä.
Ja itse kysymykseen, kyllä, olen pettänyt. Olen niitä ihmisiä, joiden moraali on niinkin alhainen, että päästäkseen eroon pitkästä (ok, ei vuosikymmeniä sentään, mutta 3v kestäneestä huonosta suhteesta) oli "pakko" pettää, ja sitten kertoa se kylmästi petetylle. Näin sain hänet ja itseni eroon toisistamme, ja usko tai älä, se oli myös miehelle "pelastus" kuten hän itse on minulle useasti myöhemmin sanonut. Näki omat toimensa ja toimii nykyään toisin!! Eli hän ei ainakaan vahingoittunut suuresti, ja siinä tilanteessa se oli meidän ainoa ratkaisu.
Kun tämä kyseinen tapaus sattui, olin sinun ikäisesi. Nytkään en ole paljoakaan vanhempi.
Kerron tämän tapauksen, vaikka en koe olevani velvollinen siihen. Haluan vain, kuten moni muukin, avata niiden ihmisten silmiä jotka näkevät oman moraalikäsityksensä pohjalta maailman ainoastaan mustavalkoisena.
Varmaan aika sekavaa tekstiä, mutta toivottavasti joku pointti tästäkin tulee esiin
:flower:
Alkuperäinen kirjoittaja Javie:
Tuossakin tilanteessa voin olla pettämättä, jos niin haluan/päätän. Eli tahdon asia se silloinkin on, johon voi itse vaikuttaa. Mutta miksi hän ei haluaisi minua enää lähelleen? Jos toinen mahdollisuus olisi pettää niin kyllä jättäisin hänet ennemmin, tai siis lopettaisin parisuhteen, mutta en tietysti muuten jättäisi pulaan, vaan auttaisin ja tukisin.
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Luuletko että sairas jätetty ihminen ottaisi enää vastaan ns säälitukea ihmiseltä, joka jättäisi suunnilleen kuolinvuoteelleen toisen?Nyt meni kyllä yli ja lujaa..
Sanon tämän enää vain kerran, että ennemmin jättäisin kuin pettäisin. En silti välttämättä jättäisi...kenellä olisi pokkaa pettää kuolinvuoteellaan olevaa rakasta miestään?
Ehkä sitten kuitenkin täytyy alkaa uskoa, että melkein kaikki pettää joskus 
En kyllä haluais uskoa siihen. miksi me sitten niin kovasti yritetään olla yksiavioisia, kun valtaosa ei halua/kykene siihen? Miksei pettämistä aina anneta anteeksi ja unohdeta, kun kerran lähes jokainen siihen sortuu joskus? En kyllä suostu uskomaan, että edes suurin osa pettäisi.
En kyllä haluais uskoa siihen. miksi me sitten niin kovasti yritetään olla yksiavioisia, kun valtaosa ei halua/kykene siihen? Miksei pettämistä aina anneta anteeksi ja unohdeta, kun kerran lähes jokainen siihen sortuu joskus? En kyllä suostu uskomaan, että edes suurin osa pettäisi.
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Luuletko että sairas jätetty ihminen ottaisi enää vastaan ns säälitukea ihmiseltä, joka jättäisi suunnilleen kuolinvuoteelleen toisen?
Sanon tämän enää vain kerran, että ennemmin jättäisin kuin pettäisin. En silti välttämättä jättäisi...kenellä olisi pokkaa pettää kuolinvuoteellaan olevaa rakasta miestään?
Ootko sä ikinä tavannut esimerkiksi täysin dementoitunutta ihmistä, joka ei muista perhettään, ei sukulaisiaan, ei läheisiään, ei edes sitä kumppaniaan aika ajoin enää. Sellainen ihminen voi olla myös turhaannuksissaan hyvin ilkeä ja kurja sitä läheistään kohtaan joka käy ehkä laitoksessa katsomassa ja hoitamassa edelleen sitä, joka on elämänsä rakkaus joskus ollut. Kestäisitkö sä sen, ihan pokalla vain sen voimalla että siinä on sun elämäsi mies? ´Vaikka se ei edes tuntisi sua enää?
Mä en. Voin ihan suoraan sanoa että kyllä tarvitsisin jonkun täyttämään sitä paikkaa, mistä se sairaus on ihmisen pois multa vienyt.
onneksi 2+ ei olekaan koko maailma :flower:
Ei kaikki TODELLAKAAN petä! Eikä halua pettää, eikä tulisi pieneen mieleenkään pettää.. Mutta kautta aikojen sitä on kuitenkin tapahtunut, ja toisinaan se on helpompi "hyväksyä" ja jopa "oikeutettua". Toisinaan, useimmiten, se on kuitenkin väärin parisuhdetta ja petettyä kohtaan.
Mutta maailma on julma ja kieroutnut. Ja ihmismieli myös. silti meillä on myös paljon asioita mistä iloita ja nauttia, eikö niin..
:flower:
Ei kaikki TODELLAKAAN petä! Eikä halua pettää, eikä tulisi pieneen mieleenkään pettää.. Mutta kautta aikojen sitä on kuitenkin tapahtunut, ja toisinaan se on helpompi "hyväksyä" ja jopa "oikeutettua". Toisinaan, useimmiten, se on kuitenkin väärin parisuhdetta ja petettyä kohtaan.
Mutta maailma on julma ja kieroutnut. Ja ihmismieli myös. silti meillä on myös paljon asioita mistä iloita ja nauttia, eikö niin..
:flower:
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:Ehkä sitten kuitenkin täytyy alkaa uskoa, että melkein kaikki pettää joskus
Olen minäkin tavallaan pettänyt, siis luvan kanssa, mutta kuitenkin. Ei se kuitenkaan tarkoita että pettäisin nykyistä miestäni, mutta syynä ei ole se paljon puhuttu rakkaus, eikä mikään moraalikaan, vaan ajattelen lapsiani niin paljon että en halua heidän joutuvan elämään erossa isästään vain siksi että heidän äitillä alapää sanelee säännöt.
Ja toinen syy miksi en pettäisi, on pelko. Nykyinen mies ei antaisi toista mahdollisuutta. Ei ehkä niin hienoja syitä olla pettämättä kuin rakkaus tai korkea moraali, mutta realistisia ja todellisia ne syyt ainakin ovat.
L
lady of the lake
Vieras
Minäkin, joka nuorena olin ainakin 110% varma etten koskaan petä ketään olen pettänyt, mutta en nykyistäni.
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Sehän se katsos onkin kun en MINÄ voi antaa esimerkkejä siitä mitä sinulle tulee tapahtumaan (mitä muuten et tiedä sinäkään).
Voisin tosin yrittää vängätä niitä kymmeniä esimerkkejä mitä täälä ON JO KERROTTU, mutta sitä täydellisenä ihmisenä TIEDÄT ettet moisiin sortuisi, joten en yritä edes tuputtaa niitä. Mutta talletapa vaikka ihan vaan huviksesi tuo lausahdun sydämeesi ja mieti sitä kun (aivan, kun, ei jos) joudut virran vietäväksi.
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Eli sitoutuisit jopa 10 vuoden mittaiseen selibaattiin JA läheisyyden puutteeseen. Toki muuten välit olisivat hyvät. kaikki koskettaminen vain puuttuu. Miksi? sen tietäisi puolisosi ainoastaan, etkä saisi häntä asiasta puhumaan, mutta hän vakuuttaisi rakkauttaan.
Eli tietenkin voit päättää olla pettämättä, mutta olisitko valmis laittamaan koko elämäsi sivuun ja eläväsi ainoastaan puolisoasi hoitaen.
Vai jättäisit mielummin yhteiskunnan "armoille" puolisosi? Jolle olisit onnettomuuden/sairastumisen jälkeen vannonut pysyväsi rinnalla.
Jos jättäisit hänet tietäisit että hän ei tule apua huolimaan sinulta enää, eikä pystyisi yksinään pärjäämään.
Kotihoitoa on vaikea saada, eli hän joutuisi laitokseen. Tai sitten kotipalvelu kävisi kotona ja olisi suuri riski siihen että hän ei eläisi kovin pitkään kun ketään ei olisi paikalla hälyttämässä apua sitten kun sitä tarvittaisiin.
Niin ja se jäi mainitsematta että hänellä on lääkärien mukaan max. 10 vuotta elinaikaa jäljellä.
Alkuperäinen kirjoittaja kookosta:
No se virran vietäväksi joutuminen ei välttämättä ole juuri pettämistä, suurin osa ihmisistä, kun ei koskaan petä. On paljon ihmisiä, jotka ovat pitäneet siitä periaatteesta kiinni nuoresta lähtien-niin aion tehdä minäkin :saint: Se on tahdon asia, jos ei tahdo pettää, ei petä..pettäminen ei voi ikinä olla vahinko.
Alkuperäinen kirjoittaja Javie:
Tämä on hiukan järjetön esimerkki, koska tuo tilanne on niiin harvinainen. Tossa tilanteessa en pitäisi pettäjää välttämättä moraalittomana niin paljon kuin näissä useimmissa pettämistilanteissa. En pettäisi miestäni, sen tiedän, mutta sitä en tiedä, lopettaisinko suhteen vai en...riippuu, miten vaikeaa tulisi olemaan esim. 10v ilman seksiä tai edes läheisyyttä.
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Luuletko että sairas jätetty ihminen ottaisi enää vastaan ns säälitukea ihmiseltä, joka jättäisi suunnilleen kuolinvuoteelleen toisen?
Sanon tämän enää vain kerran, että ennemmin jättäisin kuin pettäisin. En silti välttämättä jättäisi...kenellä olisi pokkaa pettää kuolinvuoteellaan olevaa rakasta miestään?
Kuules.. jos se kuolinvuoteella oleva mies ei ole ihan heti viikatemiehen mukaan lähdössä niin kyllä siinä vuosien mittaan alkaa kaipaamaan toista ihmistä vierelleen.
Kenellä on pokkaa jättää kuolinvuoteellaan makaava puoliso?
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Mä luulen, että nyt puhuttiin oman elämän virrasta, ei ihmisvirrasta lainkaan..
Mistä me nyt keskustellaan eniten? Siitä, onko itse kukakin pettänyt, pettämässä, onko pettäminen moraalitonta, vahinko, tahallista, ymmärrettävissä vai täysin tuomittava teko, mä kun en enää pysy kärryillä millään kun hienoja sanoja tulee sen minkä kerkiää. *raapii päätään*
Alkuperäinen kirjoittaja Javie:Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Luuletko että sairas jätetty ihminen ottaisi enää vastaan ns säälitukea ihmiseltä, joka jättäisi suunnilleen kuolinvuoteelleen toisen?
Sanon tämän enää vain kerran, että ennemmin jättäisin kuin pettäisin. En silti välttämättä jättäisi...kenellä olisi pokkaa pettää kuolinvuoteellaan olevaa rakasta miestään?
Kuules.. jos se kuolinvuoteella oleva mies ei ole ihan heti viikatemiehen mukaan lähdössä niin kyllä siinä vuosien mittaan alkaa kaipaamaan toista ihmistä vierelleen.
Kenellä on pokkaa jättää kuolinvuoteellaan makaava puoliso?
Kiinnostaisi, että mitä sinä tekisit tässä tilanteessa?
T
Totuus julki
Vieras
Similar threads
- galluppi
- Aihe vapaa 2
- Gallupoija
- Aihe vapaa