Oletko pettänyt? Miksi, ja miltä se tuntui?

[enmoralisoi]

eli ihan rehellisesti haluan vain tietää, miltä tuo pettäminen on tuntunut, miksi se on tapahtunut? onko sellaista olemassakaan kuin "olin niin kännissä,ja se vaan tapahtui", itse vaikea uskoa, etteikö jossain vaiheessa ymmärtäis lopettaa, jos ei oikeasti halua pettää, ja toisaalta uskon myös sen, että vahinkojakin voi sattua. En itse ole pettänyt, enkä sitä suunnittelekaan

 

["vieras"]

Minäkin haluan tietää, en siksi että pääsen tuomitsemaan tai paheksumaan, kiinnostaa vain tietää mitä silloin ajattelee?

 

["vieras"]

Petin koska juuri sillä hetkellä tuntui turvallisemmalta viettää yö sen toisen miehen kainalossa. Kai se oli minun keinoni kostaa väkivaltaisuus ja kuuden vuoden aiheeton huorittelu.

Syyllisyys oli kuitenkin raastavaa vaikka heti kerroinkin pettämisestä. Ei vähiten siksi että rakastin tätä miestä enemmän kuin ketään.

 

[egh]

Tuntuu aivan hirveältä. Miten ihminen voi tehdä omalle rakkaalleen niin. Haluaisi kadota maan alle, ja ajatus "rikoskumppanin" näkemisestä saa painamaan silmät kiinni. Puoliso on yllättävän helppo kohdata, voi uskotella itselleen, ettei se satuta mistä ei tiedä. Jos rikoskumppania ei joudu näkemään, petos unohtuu parissa viikossa. Jos näkee, epämukavuus seuraa kintereillä ikuisesti. Suurin tunne on varmasti pettymys itseensä, toisaalta helpotus ja ajatus, ettei joudu pettämään enää.

Päälaelta kantapäihin, sormista silmäluomiin
Tunnen mä vielä kosketuksen, sen toisen
Kaula ja korvanlehdet, olkapäät hiukset huulet,
Muistavat vielä salaisuuden, sen toisen

Katoamaan tätä petosta en saa
Tätä mä en voi enää uneksi muuttaa
Tämä on totta, tämä on totta, tämä on totta
Unohtumaan mä häpeää en saa
Tätä mä en voi enää muuksi muuttaa
Tämä on totta, tämä on totta, tämä on totta

Heräsin, mä vielä olemassa olen,
Sydän lyö, se takoi hajalle mun unen,
Jokin ei nyt ole niinkuin oli eilen,
Mut peite päälläni oo niinkuin painajainen
Silmät kii, mä vielä vähän tässä makaan
Nukahtaa en uudestaan voi todellakaan
Hetki vielä menee ennen kuin se tulee,
Eilisen paino se pimeä paino

Kaula ja korvanlehdet, olkapäät hiukset huulet,
Muistavat vielä salaisuuden

Ylös nousen, ketään kotona ei ole
Pöydän päällä lappu kaupan kautta tule
Ulos meen, huomaako musta sitä kukaan
Että lähdin eilen vieraan mukaan
Haen lehden koitan olla tavallinen
Luen kauppalistan vielä uskottelen
Että eilinen on pelkkä paha uni
Kunnes taas tulee, se pimeä tulee

Kirkkaana kaiken muistan,
Eilistä päässä poistan
Luulin et parempi mä oisin

 

["Piia"]

Olen pettänyt ja tuntui todella hyvältä. Iso ja suonikas pienessä tiukassa aarteessani... aah vieläkin tulee orkku pelkästä ajatuksesta. Lapsikin syntyi siitä muistoksi.

 

["aksu"]

Olen ja aina on tuntunut mahtavalta. Siis se teko ei pettäminen, eikä sitä sillä tavoin ole tullut ajateltua. On vain elänyt siinä hetkessä sen vieraan kanssa. Näistä on jo aikaa ja suhde on ne kestänyt, viimeiset 10 vuotta ei ole käynyt mielessäkään ja nyt lasten tultua ei todellakaan. Lisäksi oma elämä on tätä nykyä sellaista, että eipä ole niin tilaisuuksiakaan.
Jokaiseen pettämiseen kuului aikanaan baari ja kännit, alkoholin kun olen jättänyt niin on myös jäänyt tämä.

 

[-.-]

En ole pettänyt. Jotenkin se ei vain kävisi päinsä, on semmonen näkymätön seinä siinä. Mieluummin sit eroaisin jos ei enää oma mies kelpaisi.

Olen kyllä sinkkuna ollut kolmantena osapuolena, eikä oikeastaan hirveästi ole ollut morkkistakaan vaikka tiedän että se on erittäin väärin. Koska jotain häikkäähän siinä parisuhteessa sit on jos mies pettää. En koe rikkovani mitään perhettä (jos se pettäminen siis tulis päivänvaloon), sillä se on jo valmiiksi rikki.

 

[..]

olen pettänyt, pitänyt rinnakkaissuhdetta. en kadu mitään, nautin joka hetkestä, ei käy mielessäkään kertoa aviopuolisolle. Kotona jaksaa paremmin kun pääsee totaalisesti irti siitä arjesta hetkeksi

 

[jassåå]

aviomiestäni en ole pettänyt, mut joskus teininä muutaman vuoden seurustelun jälkeen petin silloista kumppania, se ei tuntunut miltään, en tuntenut syyllisyyttä tai mitään. Sen jälkeen tiesin, että suhdetta oli turha jatkaa, kun ei ollut mitään tunteita kyseistä henkilöä kohtaan.

 

[petturi]

Luulin aina, että minä olen ihminen joka ei ikinä petä. Halveksun pettäjiä, ja ajattelen, että ei ole mitään perusteita pettämiselle.
Ensimmäisessä suhteessa en pettänytkään, vaikka se oli väkivaltainen ja huono.
Toisessa suhteessa, joka oli ihan ok. Rupesin oireilemaan. Menneitä haamuja, tuota vuosien pahoinpitelyä jne.
Yritin vain löytää onnentunteita, kun mikään ei tuntunut enää miltään.
Lankesin mieheen, joka on aina saanut polveni veteläksi. En vain kertakaikkiaan käsitä mikä hänessä on. En vain pysty vastustamaan, en vielä tänäkään päivänä, siksi pysyttelen hänestä erossa. Meidän välillä on vain jokin kipinä. Kukaan ei ole koskaan saanut minua tuntemaan näin, ei edes oma mieheni. En ymmärrä mitä se jokin välillämme on.
Siksipä se sen hetkinen tunne, kun itse pettäminen tapahtui oli mahtava. Minun estoni kaikkosivat, ja olen normaalisti hyvin estynyt. Se oli hetken irtiotto elämästä, hetken helpotus siihen synkkään taipaleeseen.

Mutta siihen se sitten jääkin. Sitten tulee se katumus, se on kuitenkin vain se hetki, mutta sen jälkeen tulee sitten se koko elämä ja puolison kohtaaminen.
Vaikka meillä oli kumppanin kanssa vaikeaa ja emme jossain välissä oltu käytännössä yhdessä, niin tuhosihan pettämiseni paljon. Vaikkei puolisonikaan mikään puhdas pulmunen siihen aikaan ollut.
Nyt kuitenkin kaduttaa. Olemme vieläkin yhdessä, mutta suhteemme ei koskaan tule olemaan entisensä.
Luottamus puuttuu. Ja jotakin puuttuu. Ja miehen olemuksen muutos on kurja, hän ei ole enää se kevyt itsensä, vaan hieman katkera.

 

[lakaisukone]

Olen. En pode asian takia mitään tunnontuskia, tekisin saman uudestaan. Mies tietää.

 

[no huh huh]

Olen. En pode asian takia mitään tunnontuskia, tekisin saman uudestaan. Mies tietää.

ja sit sää itket täällä kun mies ei välitä ja kaikki on perseestä?

 

["vieras"]

Olen. Useasti. Usean miehen kanssa ja elänyt pitkissä rinnakkaissuhteissa. Kyllä ne suhteet ja läheisyys, henkinen ja fyysinen, ja kaikki se huomio, tuntuivat silloin todella hyviltä, koska avioliitossamme ei ollut mitään sellaista. Sain toisilta miehiltä kaikkea sitä, mikä jäi saamatta kotona, jossa olin vain kodinkone ja äiti. Samalla kuitenkin tunsin suurta häpeää, syyllisyyttä ja epätoivoa. Olin pettynyt siihen, mitä avioliitollemme tapahtui, toki tiesin oman osuuteni siihen ja sen aina myönsinkin, mutta silloinen mieheni ei vaan kertakaikkiaan nähnyt omaa osuuttaan asioihin. Minä olisin voinut muuttua, mutta en voinut luottaa siihen, että hänkin muuttuisi ja että suhteemme muuttuisi. Erosimme, tunsin suurta häpeää ja pettymystä, en olisi voinut jatkaa liittoa, vaikka hän ehkä olisi voinut. Luottamus oli mennyttä molemmin puolin, ja läheisyys ja kunnioitus oli mennyt jo kauan sitten. Nyt olen aivan erilaisessa suhteessa, johon haluamme molemmat panostaa täysillä.

 

[lakaisukone]

ja sit sää itket täällä kun mies ei välitä ja kaikki on perseestä?

En. Itken kun kaikki on perseestä mut ukosta en piittaa.

 

["jeps"]

En. Itken kun kaikki on perseestä mut ukosta en piittaa.

mitäs jos sitte vaikka eroaisit pettämisen sijaan?

 

[lakaisukone]

[QUOTE="jeps";26768119]mitäs jos sitte vaikka eroaisit pettämisen sijaan?[/QUOTE]
No kas kun ei tullu mieleen :headwall:

 

[J-Annika]

En en ole koskaan pettänyt. Minua on petetty kaksi kertaa enkä ikinä haluaisi tehdä sitä toiselle. Se tunne on niin hirveä. :/

 

[Sanna80]

Olen pettänyt ja tuntui HELVETIN hyvälle! Siis itse suoritus että se fiilis siitä. Molemmissa suhteissani olin itse ollut petetty ensin ja itsetuntoni oli murusina. Se tunne, että joku haluaa minuakin oli jotain aivan upeaa! Teki niin hyvää sekä fyysisesti että henkisesti! Molemmat suhteet päättyivät melko pian pettämiseni jälkeen eroon. Toisen osapuolen pettämisen vielä voin antaa anteeksi mutta omaani en. Koko pettäminen oli vähän oman markkina-arvon testausta ja itsetunto-boostausta ja se viimeinen teko, mikä sai itsenikin tajuamaan että ero on ainoa vaihtoehto. En ole ylpeä teostani, mutta todellakaan en kadu ja vastaavassa tilanteessa voisin toimia edelleen samoin.

 

[vierailija]

Olen pettänyt ja tuntui todella hyvältä. Iso ja suonikas pienessä tiukassa aarteessani... aah vieläkin tulee orkku pelkästä ajatuksesta. Lapsikin syntyi siitä muistoksi.

Ilman suurempia esipuheita: On tilaisuus olla kahden kesken vain vähän aikaa tai koko yö..
Molemmilla kova halu olla alasti ja naida sielunsa kylläiseksi.
Ehkäisystä viis, hinkatan kauan ja moneen hertaan.
Morkkista tai ei , sellainen on ihminen.