Oletko uskossa tai haluaisitko olla uskossa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Jesus is King!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Aikamoista aivopesua minusta. Lohdutuksen kääritit aivopesun kuoreen, fiksua.

Huoh. Käydäänkö tämä lohdutustapa läpi, eli revitäänkö tämän lapsensa menettäneen äidin haavat vielä enemmän auki?
En usuttanut minkään Jeesuksen pakeille (teen sitä kyllä muutoin tällä palstalla, mutta ne ovat uskisten ketjuja, ei tarvitse avata niitä jos et halua), mutta kun tämä äiti ITSE ENSIN veti puheen lapsen syntisyyteen, niin halusin rauhoittaa ja lohduttaa häntä kertomalla että tämä lapsi on Taivaassa. Eli aloitteen teki äiti. Jos jotain tein väärin niin sitten pyydän tältä äidiltä anteeksi.
Tämä on uskovaisten ketju, näissä vastailee usein uskovat. Vähän niin kuin joku menisi kysymään jotain askarruttavaa uskonasiaa papilta kirkosta (en ole pappi enkä yritä olla) ja pappi tietenkin sitten vastaa hengellisin termein. Tietenkin, koska asiaa kysyttiin papilta, ei psykologilta tai kaverilta.
 
[QUOTE="vieras";27864391]Mä en vaan pysty käsittämään juuri tuota, että miten periaattessa kai normaalilla älyllä ja mielenterveydellä varustetut koulutetut aikuiset voivat olla niin varmoja siitä, että se heidän jumalansa on se oikea ja muiden se väärä. Varsinkin kun se noin 90% tapauksissa on se jumala mikä omassa kulttuurissa on muillakin jumalana.

Jos mennään niin pitkälle kuin Echo, että uskotaan itsellä olevan supervoimia, jolla voi pysäyttää sodat ja käännyttää Dalai Laman niin sitten alan jo epäilemään tuota normaalia älyä ja mielenterveyttä.[/QUOTE]

Aika monesti ihmisellä on jokin kokemus joka on tarpeeksi, että se kantaa ja vakuuttaa.
 
Huoh. Käydäänkö tämä lohdutustapa läpi, eli revitäänkö tämän lapsensa menettäneen äidin haavat vielä enemmän auki?
En usuttanut minkään Jeesuksen pakeille (teen sitä kyllä muutoin tällä palstalla, mutta ne ovat uskisten ketjuja, ei tarvitse avata niitä jos et halua), mutta kun tämä äiti ITSE ENSIN veti puheen lapsen syntisyyteen, niin halusin rauhoittaa ja lohduttaa häntä kertomalla että tämä lapsi on Taivaassa. Eli aloitteen teki äiti. Jos jotain tein väärin niin sitten pyydän tältä äidiltä anteeksi.
Tämä on uskovaisten ketju, näissä vastailee usein uskovat. Vähän niin kuin joku menisi kysymään jotain askarruttavaa uskonasiaa papilta kirkosta (en ole pappi enkä yritä olla) ja pappi tietenkin sitten vastaa hengellisin termein. Tietenkin, koska asiaa kysyttiin papilta, ei psykologilta tai kaverilta.

Onneks mun maailmankatsomuksessa olen oman elämäni luoja, kiitos vain Jumalalle, kun teki minut kuvakseen :)
 
Huoh. Käydäänkö tämä lohdutustapa läpi, eli revitäänkö tämän lapsensa menettäneen äidin haavat vielä enemmän auki?
En usuttanut minkään Jeesuksen pakeille (teen sitä kyllä muutoin tällä palstalla, mutta ne ovat uskisten ketjuja, ei tarvitse avata niitä jos et halua), mutta kun tämä äiti ITSE ENSIN veti puheen lapsen syntisyyteen, niin halusin rauhoittaa ja lohduttaa häntä kertomalla että tämä lapsi on Taivaassa. Eli aloitteen teki äiti. Jos jotain tein väärin niin sitten pyydän tältä äidiltä anteeksi.
Tämä on uskovaisten ketju, näissä vastailee usein uskovat. Vähän niin kuin joku menisi kysymään jotain askarruttavaa uskonasiaa papilta kirkosta (en ole pappi enkä yritä olla) ja pappi tietenkin sitten vastaa hengellisin termein. Tietenkin, koska asiaa kysyttiin papilta, ei psykologilta tai kaverilta.

Niin, tämä sama Scarlettille myös. Jokainen joka kysyy jotain uskonasiaa uskovien ketjussa, niin voi varautua että joku uskovainen vastaa juuri siitä - yllätys yllätys, uskonasiasta.
No voin mä tietysti kysyä seuraavan kerran jos joku kysyy jotain hengellistä asiaa, että saanko vastata hengellisesti vai haluaako hän maallisen vastineen. Mutta hassulta se tuntuu. :confused:
 
Missä luki, että tämä on uskovaasten ketju? Ap esitti kysymyksiä joihin voi vastata kyllä tai ei.

Okei. Eli uskovaisen aloittamaan ketjuun tehtyihin uskonelämää koskeviin kysymyksiin ei saa uskovat vastata. Miten kun se sama logiikka on sallittua palstan muissa ketjuissa? Eli joku aloittaa maallisen ketjun, joku toinen sitten kysyy siihen liittyvää maallista asiaa, ja joku joka siitä asiasta tietää niin vastaa siihen.
Mutta antaa olla. Olen puhunut liikaa. Taas, jälleen kerran. :) Sori jos olen jotakuta loukannut. Jatkakaa.
 
[QUOTE="vieras";27864494]Mä en halua mitenkään loukata ks. vierasta. Hänen surunsa on suunnaton ja otan osaa.

Mutta mä en ole ikinä ymmärtänyt miksi uskovaiset surevat kuolemaa samalla tavalla kuin ateistit, kun teillehän taivaaseen pääsy on se unelmien täyttymys?[/QUOTE]

Eli uskovaiset ei sun mielestä sitten tunne ikävää?

Mulle unelmien täyttymys on onnellinen ja hyvä elämä. Terveys, lapset, rakkaus, perhe jne. Se, että en kadu mitään sitten kun on tullut mun aika lähteä. Uskon taivaaseen ja toivon sinne pääseväni, mutta kyllä minun unelmien täyttymys on elää tämä elämä mahdollisimman hyvin ja olla onnellinen. :)
 
Niin, tämä sama Scarlettille myös. Jokainen joka kysyy jotain uskonasiaa uskovien ketjussa, niin voi varautua että joku uskovainen vastaa juuri siitä - yllätys yllätys, uskonasiasta.
No voin mä tietysti kysyä seuraavan kerran jos joku kysyy jotain hengellistä asiaa, että saanko vastata hengellisesti vai haluaako hän maallisen vastineen. Mutta hassulta se tuntuu. :confused:

Mä tarkootin lähinnä, että ei kannata mennä tuollaasia puhumaan tai kirjoottelemaan jos ei tiä toisen taustaa uskon suhteen. Mutta toivon, että sä et noin teekää ilman tietoa onko toinen uskos vai ei.

Toki seki olis ittensä rääkkämistä jos ei-uskova tällääses ketjus kysyys miksi lapsensa kuoli.
 
En ole uskossa enkä käsitä, miten joku voi uskoa. Ei vaan kerta kaikkiaan ymmärrys riitä.

Mutta rehellisesti sanottuna, kyllähän se usko helpottaisi elämää. Vastoinkäymisiä kohdatessa voisi ajatella asioiden olevan "jumalan tahto" tai niillä olevan "suurempi merkitys". Varmasti suuret vastoinkäymiset tuntuisivat helpommin hyväksyttäviltä, kun voisi vilpittömästi ajatella, että niillä olisi oikeasti jokin tarkoitus eikä pelkkä typerä sattuma, tms. Ja toisi turvallisuutta.
 
Minä taas en ymmärrä, miten joitakin häiritsee toisen usko niin paljoa kuin esim. tällä palstalla häiritsee. Miksi se on teiltä pois? Varsinkin kun kyse on sellaisesta uskovasta, joka ei teidän elämäänne mitenkään häiritse. Kuten esim. minä. En tuputa uskoani kenellekään, en edes elä kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti (avoliitossa, kaks lasta, mieskin on ehta ateisti jne) enkä julista omaa uskoani kenellekään. Siltikin uskon Jumalaan, se tuo mulle hyvän olon, ei sitä vaan voi selittää. Ei kyse ole mistään tiedosta, se teidän tulee ymmärtää, vaan kyse on uskosta. Usko tosin itselle on niin vahva, että tuntuu joskus tiedolta :)
 
Okei. Eli uskovaisen aloittamaan ketjuun tehtyihin uskonelämää koskeviin kysymyksiin ei saa uskovat vastata. Miten kun se sama logiikka on sallittua palstan muissa ketjuissa? Eli joku aloittaa maallisen ketjun, joku toinen sitten kysyy siihen liittyvää maallista asiaa, ja joku joka siitä asiasta tietää niin vastaa siihen.
Mutta antaa olla. Olen puhunut liikaa. Taas, jälleen kerran. :) Sori jos olen jotakuta loukannut. Jatkakaa.

Missä mä kielsin uskovien vastaamisen? Mä vain tarkootin, että ei tämä ketju kyllä mitenkää ollu tarkootettu pelkästään uskoville. Mitä järkiä olis kysyä noita ap:n kysymyksiä jos niihin sais vastata vain kyllä?
 
Musta usein tuntuu että uskovalta (varsinkin jos menee sanomaan että uskoo nimenomaan Jeesukseen) kysytään kysymyksiä niin kauan, että se sanoo jotain mihin voi tarttua loukkaantuneena. Ihan kuin viritetään ansa. Ihan sama, kuinka kohtelias yrittä olla, porukka kysyy niin kauan, kunnes ne löytää sen asian, mikä lopulta loukkaa. Tavallaan se on epäreilua, koska ei uskovat saa loukkaantua oikein mistään. Vaikka on ihan vakio, että uskovaisia sanotaan yksinkertaisiksi ja jälkeenjääneiksi, pitää silti olla niin mukava kaikille. Eipä siinä silleen mitään, en mä nyt ainakaan mistään ole loukkaantunut, mutta ei se reilua ole.
 
VAROITUS!!!

huonoa huumoria, tai ainakin ala-arvoista, sulkekaa silmat, jos pelkaatte loukkaantuvanne...

Ja sitten... kuvitelkaa Mielen tilalle Usko.

fingerpori+32.gif


Tuli Uskoon...
 
  • Tykkää
Reactions: päätön
Musta usein tuntuu että uskovalta (varsinkin jos menee sanomaan että uskoo nimenomaan Jeesukseen) kysytään kysymyksiä niin kauan, että se sanoo jotain mihin voi tarttua loukkaantuneena. Ihan kuin viritetään ansa. Ihan sama, kuinka kohtelias yrittä olla, porukka kysyy niin kauan, kunnes ne löytää sen asian, mikä lopulta loukkaa. Tavallaan se on epäreilua, koska ei uskovat saa loukkaantua oikein mistään. Vaikka on ihan vakio, että uskovaisia sanotaan yksinkertaisiksi ja jälkeenjääneiksi, pitää silti olla niin mukava kaikille. Eipä siinä silleen mitään, en mä nyt ainakaan mistään ole loukkaantunut, mutta ei se reilua ole.

Tuo on sarjassamme samoja epareiluuksia, kuin se, etta isa ei muka kelpaa hoitamaan omia lapsiaan. Aina joku takertuu johonkin asiaan ja nimenomaan ilkeasti.

Itse vain olen niin hiton utelias, etta kyselen siksi. Haluan oppia ymmartamaan miten ihmismieli toimii. En tuomita tai loukata.
 
Tuo on sarjassamme samoja epareiluuksia, kuin se, etta isa ei muka kelpaa hoitamaan omia lapsiaan. Aina joku takertuu johonkin asiaan ja nimenomaan ilkeasti.

Itse vain olen niin hiton utelias, etta kyselen siksi. Haluan oppia ymmartamaan miten ihmismieli toimii. En tuomita tai loukata.

Osa kysyy uteliaisuuttaan ja sitten ehkä vaan puistelee ihmeissään päätään, mutta osa asettaa ansan. Varmaan myös sulle on saatettu tehdä niin koskien sun maailmankuvaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja päätön;27865020:
sopivassa tilanteessa uskovakin kieltää uskonsa.

Mä en kiellä. Mutta osaan olla hiljaa oikeassa paikassa asiasta. Turvallisuus kuitenkin on mulle sen verran tärkeä, etten halua joutua katuojaan sen tähden kuka olen. En ainakaan silloin kun siitä ei ole mitään hyötyä kenellekkään.
 
Minun uskominen on henkilökohtainen asia enkä tarvitse siihen uskontoja. Mutta olen aina ajatellut, että kristinusko on vain yksi tie samaten kuin hindulaisuus, islam, juutalaisuus ym. Ei ole oikeaa tietä, jotkut tiet vähän mutkittelevat, mutta niillä on kumminkin sama päämäärä. Hupsua tollanen "me ollaan enemmän oikeassa ku te, me pelastutaan helvetiltä, lälläslää". Kyllä mä toivoisin, että kaikki "hyvät" ihmiset pelastuvat helvetiltä(jos se edes on olemassa) vaikka eivät uskoisi mihinkään. Toivoisin että ylimielinen lähetystyö lopetettaisiin ja annettaisiin ihmisten vapaaehtoisesti tulla ottamaan selvää uskonnoista.

Ps. Osa hinduista uskoo, että Jeesus on Vishnun ilmentymä. Ota nyt sitten selvää näistä henkimaailman hommista ;)
 
Osa kysyy uteliaisuuttaan ja sitten ehkä vaan puistelee ihmeissään päätään, mutta osa asettaa ansan. Varmaan myös sulle on saatettu tehdä niin koskien sun maailmankuvaa.

Luultavasti on, mutta ehka en ole pudonnut siihen ;) tai olen jaarituksillani saanut ihmiset kyllastymaan ennen sita. Tai sitten minulla on vain sattunut olemaan siihen tilanteeseen looginen vastaus.

Minut leimataan suoraan horhoksi, eika yleensa se aiheuta niin suuria tunnereaktioita kuin hihhuliksi leimaaminen. Kristityt, joita nyt siis kaikella kunnioituksella kutsun hihhuleiksi, katsotaan olevan samasta muotista ja yleistieto antaa jonkinmoista osviittaa heista ja uskonnostaan. Horhot, johon siis katson itsekin kuuluvani, ovat niin laaja ja kirjava joukkio, etta heidan hiillostamisensa vaatisi liikaa asiaan perehtymista.

Nykymaailmassa on sallitumpaa olla horho kuin hihhuli?
 

Yhteistyössä