I
"iinesankka"
Vieras
En tiedä minne olisin kirjoittanut. Kaikki paljastui viikko sitten, ja olen viikon elänyt shokissa miettien että miksi olen ollut niin sinisilmäinen. Pahoittelen jo nyt hieman pitkää tekstiä, tuntuu että pakko päästä purkamaan tämä jonnekkin..
Tapasimme baarissa kesäkuussa, näimme muutaman kerran ja kyllä, harrastimme seksiä sekä kävimme elokuvissa, silloin puhuimme vain tapailusta. Jo heti alkuun olisi pitänyt hälytyskellot soida, kun alkoi katkera puhe eksistä "lehmä, h*ora, pas*iainen, sossupummi, elätin sen" jne. No, kummankin osalta homma hiljeni, ja elämä jatkui. Syyskuussa mies alkoi laittamaan taas viestiä "muru mitä kuuluu, muru mitä teet, muru koska nähdään" aivan ykskaks. Viestejä tuli päivässä paljon, ja ihmettelinkin kun edes silloin kesällä ei viestiä niin paljon tullut. Tapasimme ja vietimme miehen luona aikaa, kunnes otin puheeksi että tapailemmeko jälleen vai mitä tämä säätäminen on, lemppaatko taas hetken päästä? Mies sanoi että edetään rauhassa ja mietitään sitä. Annoin asian olla, ajattelin että mies haluaa oikeasti edetä rauhassa kanssani ja voidaan ottaa ihan iisisti. Vietimme siis loka, marras ja joulukuun alun kun pariskunta. Olin miehen luona, mies oli minun luona. Mies "teki" paljon töitä, minkä takia ei vastannut aina puheluihin eikä viesteihinkään "kerinnyt". Edes tässä kohtaa hälytyskelloni eivät soineet, eivätkä edes siinä vaiheessa kun mies oli "töissä ja auttamassa kaveria muutossa" - kun ykskaks tulee facebookkiin kuva joltain naiselta miehen kanssa "kynttiläillallinen, ollaan rentoutuneita".
Tässä kohtaa kysyin mieheltä, mikä tää homma on, että etkö olekkaan auttamassa muutossa? "Joo, tää kaveri teki mulle samalla ruokaa. Tää on vaan tosi hyvä kaveri, ei mitään muuta! Ei mulla muita olis kun sinä muru". Menin aivan miehen puheisiin mukaan ja uskoin että okei, mies puhuu totta. Näimme seuraavalla viikolla "työkiireiden" takia, ja vietimme taas ihanaa yhteistä aikaa. Marraskuun 27 päivä sain tietää olevani raskaana miehelle (emme todellakaan olleet suunnitelleet tätä) - missä kohtaa mies muuttui kylmäksi ja välinpitämättömäksi. Enää ei vastattu puhelimeen eikä viesteihin, aina oltiin töissä tai kavereiden kanssa kaljalla. Emme nähneet emmekä puhuneet, jouduin päättämään yksin että mitä teen ei toivotun lapsen kanssa - vaihtoehtoja ei ollut, kun miestä ei kiinnostanut. Hetken se painotti aborttiin, mikä olikin ratkaisu. Nyt jälkeenpäin ajateltuna luojan kiitos tein sen.
Mieheltä ei tullut _mitään_ apua abortin aikana tai jälkeen. Viesteihin vastasi hyvin lyhyesti, puheluihin ei vastannut koska oli "töissä". Sattumalta viikko sitten maanantaina soitin miehen hyvälle ystävälle (jonka olin siis tavannut useaan otteeseen ollessani miehen seurassa) ja kysyin mikä miestä vaivaa, tietäiskö hän? Ensimmäiset sanat "sehän seurustelee" ... ja lause jatkui "ja seurustellut jo useamman kuukauden". Tässä kohtaa iski se shokki, mikä kestänyt viikon. Tiesin heti mistä olisi kyse.
Miehelle soitettuani hän kiisti kaiken, mikään ei pidä paikkansa. Siinä vaiheessa laitoin tälle tytölle viestiä fb'ssä - hänkään ei tiennyt minusta mitään. He ovat lähes vuoden verran seurustelleet, tunteneet muutaman vuoden. Tytön kanssa puhuessa kävi ilmi, että mies on valehdellut kummallekkin asioita - nainen on asunut tuolla miehen luona jo hetken aikaa ja ainakun olen sinne mennyt, mies on piilottanut naisen tavarat minulta. Mies ei käy töissä, valehdellut aina kun ollut minun tai toisen naisen kanssa kummallekkin että on "töissä". Valehdellut jokaisen teon, sanan - kaikki. Kaikki mitä mies tämän puolenvuoden aikana on sanonut ja tehnyt, on ollut pelkkää valetta. Ja sama tälle naiselle, myönsi vielä että on antanut neljä kertaa miehelle anteeksi ja antoi nyt viidennen kerran, koska uskoo että mies on valmis muuttumaan. Se, että mies on myös lähetellyt samoja viestejä meille, samoja asioita puhunut samoina päivinä - miksi tätä kutsutaan? Miten kukaan kykenee tekemään tätä, koska itse olin jo ihastunut syvästi tähän mieheen, ja vakuutteli minulle samaa. Aina "olenhan sinun ainoa, ei kai sinulla ole muita, välitätkö minusta" jne. Ja minä kysyi mieheltä kertaa miljoona "ei kai sinulla ole muita" ja aina vastauksena oli että ei tietenkään. Lisänä valehteli tälle toiselle naiselle, että keksin kaiken ja että olin lokakuun lopun yhden illan juttu mistä ei pääse eroon, että laitan viestiä kokoajan sekä soittelen kokoajan - nainen oli uskonut tämän.
Kysyin miehen kavereilta, mikseivät he kertoneet meille kummallekkaan naiselle, että mies pyörittelee meitä? Koska kukaan ei enää jaksanut, tämä ei ollut eka eikä toinen kerta ja useaan otteeseen ovat yrittäneet saada miestä lopettamaan. Kirsikkana kakunpäälle mies levittää minusta juoruja, sekä oli sanonut tälle naiselle että toivoo että kuolen koska olen katkera ämmä joka laittoi viestiä tälle naiselle vain siksi, että olen katkera. Olenko katkera, vai teinkö itselleni palveluksen?
Olen vieläkin jonkin asteen shokissa, en pysty nukkumaan ja mietin vain, että miten olen voinut uskoa kaikki sepitykset ja tarinat, mitä mies on minulle (ja toiselle naiselle....) puhunut :'(
Tapasimme baarissa kesäkuussa, näimme muutaman kerran ja kyllä, harrastimme seksiä sekä kävimme elokuvissa, silloin puhuimme vain tapailusta. Jo heti alkuun olisi pitänyt hälytyskellot soida, kun alkoi katkera puhe eksistä "lehmä, h*ora, pas*iainen, sossupummi, elätin sen" jne. No, kummankin osalta homma hiljeni, ja elämä jatkui. Syyskuussa mies alkoi laittamaan taas viestiä "muru mitä kuuluu, muru mitä teet, muru koska nähdään" aivan ykskaks. Viestejä tuli päivässä paljon, ja ihmettelinkin kun edes silloin kesällä ei viestiä niin paljon tullut. Tapasimme ja vietimme miehen luona aikaa, kunnes otin puheeksi että tapailemmeko jälleen vai mitä tämä säätäminen on, lemppaatko taas hetken päästä? Mies sanoi että edetään rauhassa ja mietitään sitä. Annoin asian olla, ajattelin että mies haluaa oikeasti edetä rauhassa kanssani ja voidaan ottaa ihan iisisti. Vietimme siis loka, marras ja joulukuun alun kun pariskunta. Olin miehen luona, mies oli minun luona. Mies "teki" paljon töitä, minkä takia ei vastannut aina puheluihin eikä viesteihinkään "kerinnyt". Edes tässä kohtaa hälytyskelloni eivät soineet, eivätkä edes siinä vaiheessa kun mies oli "töissä ja auttamassa kaveria muutossa" - kun ykskaks tulee facebookkiin kuva joltain naiselta miehen kanssa "kynttiläillallinen, ollaan rentoutuneita".
Tässä kohtaa kysyin mieheltä, mikä tää homma on, että etkö olekkaan auttamassa muutossa? "Joo, tää kaveri teki mulle samalla ruokaa. Tää on vaan tosi hyvä kaveri, ei mitään muuta! Ei mulla muita olis kun sinä muru". Menin aivan miehen puheisiin mukaan ja uskoin että okei, mies puhuu totta. Näimme seuraavalla viikolla "työkiireiden" takia, ja vietimme taas ihanaa yhteistä aikaa. Marraskuun 27 päivä sain tietää olevani raskaana miehelle (emme todellakaan olleet suunnitelleet tätä) - missä kohtaa mies muuttui kylmäksi ja välinpitämättömäksi. Enää ei vastattu puhelimeen eikä viesteihin, aina oltiin töissä tai kavereiden kanssa kaljalla. Emme nähneet emmekä puhuneet, jouduin päättämään yksin että mitä teen ei toivotun lapsen kanssa - vaihtoehtoja ei ollut, kun miestä ei kiinnostanut. Hetken se painotti aborttiin, mikä olikin ratkaisu. Nyt jälkeenpäin ajateltuna luojan kiitos tein sen.
Mieheltä ei tullut _mitään_ apua abortin aikana tai jälkeen. Viesteihin vastasi hyvin lyhyesti, puheluihin ei vastannut koska oli "töissä". Sattumalta viikko sitten maanantaina soitin miehen hyvälle ystävälle (jonka olin siis tavannut useaan otteeseen ollessani miehen seurassa) ja kysyin mikä miestä vaivaa, tietäiskö hän? Ensimmäiset sanat "sehän seurustelee" ... ja lause jatkui "ja seurustellut jo useamman kuukauden". Tässä kohtaa iski se shokki, mikä kestänyt viikon. Tiesin heti mistä olisi kyse.
Miehelle soitettuani hän kiisti kaiken, mikään ei pidä paikkansa. Siinä vaiheessa laitoin tälle tytölle viestiä fb'ssä - hänkään ei tiennyt minusta mitään. He ovat lähes vuoden verran seurustelleet, tunteneet muutaman vuoden. Tytön kanssa puhuessa kävi ilmi, että mies on valehdellut kummallekkin asioita - nainen on asunut tuolla miehen luona jo hetken aikaa ja ainakun olen sinne mennyt, mies on piilottanut naisen tavarat minulta. Mies ei käy töissä, valehdellut aina kun ollut minun tai toisen naisen kanssa kummallekkin että on "töissä". Valehdellut jokaisen teon, sanan - kaikki. Kaikki mitä mies tämän puolenvuoden aikana on sanonut ja tehnyt, on ollut pelkkää valetta. Ja sama tälle naiselle, myönsi vielä että on antanut neljä kertaa miehelle anteeksi ja antoi nyt viidennen kerran, koska uskoo että mies on valmis muuttumaan. Se, että mies on myös lähetellyt samoja viestejä meille, samoja asioita puhunut samoina päivinä - miksi tätä kutsutaan? Miten kukaan kykenee tekemään tätä, koska itse olin jo ihastunut syvästi tähän mieheen, ja vakuutteli minulle samaa. Aina "olenhan sinun ainoa, ei kai sinulla ole muita, välitätkö minusta" jne. Ja minä kysyi mieheltä kertaa miljoona "ei kai sinulla ole muita" ja aina vastauksena oli että ei tietenkään. Lisänä valehteli tälle toiselle naiselle, että keksin kaiken ja että olin lokakuun lopun yhden illan juttu mistä ei pääse eroon, että laitan viestiä kokoajan sekä soittelen kokoajan - nainen oli uskonut tämän.
Kysyin miehen kavereilta, mikseivät he kertoneet meille kummallekkaan naiselle, että mies pyörittelee meitä? Koska kukaan ei enää jaksanut, tämä ei ollut eka eikä toinen kerta ja useaan otteeseen ovat yrittäneet saada miestä lopettamaan. Kirsikkana kakunpäälle mies levittää minusta juoruja, sekä oli sanonut tälle naiselle että toivoo että kuolen koska olen katkera ämmä joka laittoi viestiä tälle naiselle vain siksi, että olen katkera. Olenko katkera, vai teinkö itselleni palveluksen?
Olen vieläkin jonkin asteen shokissa, en pysty nukkumaan ja mietin vain, että miten olen voinut uskoa kaikki sepitykset ja tarinat, mitä mies on minulle (ja toiselle naiselle....) puhunut :'(
