Olinko ihan monsteriäiti 3-v:n rangaistuksen suhteen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja monsteri?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja kyllä:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Heh, tämä aiheutti jo naurua =D Siis poika ei kiukunnut, vaan on luonteeltaan vaan sellainen perusjunttura ja uppiniskaisuuden ruumiillistuma ;) Hän kyllä oppii nopeasti pyörittämään ruokailutilannetta mielensä mukaan, jos alkaa "käyttämään mielikuvitusta" saadakseen hänet syömään. Minusta ruokapöydässä syödään eikä härvelletä mitään muuta. Nälkä hänellä oli ihan varmasti, mutta ilmeisesti himoitsi jo karkkeja ja oli päättänyt skipata ruuan.

Niin, niin. Kumma vain, että jotkut ihmiset ne osaa saada juntturankin syömään ja toiset ei... Ja toiset ne haukkuvat lapsiaan ja toiset ei.

Ja jos tuon ikäisellä oli nälkä niin mistähän luulet kiukun johtuneen. No, NÄLÄSTÄ.

Ja sun lapses toimii just niinku sinä manipuloit? :) Mä oon huomannut, että lapset on persoonia ja erillisiä ihmisiä niitä ei voi mielivaltaisesti hallita toimimaan ennokoidusti kuten haluaisi. ;utta olen myös kuullut että psykopaatit ovat taitavia manipuloimaan läheisiään ja saamaan heidät toimimaan haluamallaan tavalla. Ilmeisesti minussa ei siis ole psykopaatin vikaa :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Äippänen x3:
Alkuperäinen kirjoittaja kyllä:
No, mun mielestä olet kohtuuton ja ilkeä! Ja aiheutat tuollaisella toiminnalla vielä sisarkateutta. Sun oma vika, jollet saa tuon ikäistä syömään. Mielikuvitusta käyttämällä lapsen saa kyllä syömään mitä vain. Jospa olisit vaikka ottanut lapsen ensin syliin ja rauhoitellut siinä ja sitten jollain kikalla saanut syömään.

Haluaisinpa nähdä millä saisit tuon meidän 3-vuotiaan syömään. :laugh:

Ap:lle: Ihan oikein teit. Ei meillä ainakaan herkkuja syödä jollei ruokaa ole syöty. Eihän siinä olisi mitään järkeä.

Ja en näe muutenkaan mitään järkeä alkaa jotain sirkustemppuja esittämään jotta saa lapsen syömään. Ihan rauhassa muut saa niin tehdä mutta en minä ainakaan lapsilleni opeta että käyttäytyvät huonosti ja äiti alkaa vaikka seistä päällään kun vain käskevät.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kyllä:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Heh, tämä aiheutti jo naurua =D Siis poika ei kiukunnut, vaan on luonteeltaan vaan sellainen perusjunttura ja uppiniskaisuuden ruumiillistuma ;) Hän kyllä oppii nopeasti pyörittämään ruokailutilannetta mielensä mukaan, jos alkaa "käyttämään mielikuvitusta" saadakseen hänet syömään. Minusta ruokapöydässä syödään eikä härvelletä mitään muuta. Nälkä hänellä oli ihan varmasti, mutta ilmeisesti himoitsi jo karkkeja ja oli päättänyt skipata ruuan.

Niin, niin. Kumma vain, että jotkut ihmiset ne osaa saada juntturankin syömään ja toiset ei... Ja toiset ne haukkuvat lapsiaan ja toiset ei.

Ja jos tuon ikäisellä oli nälkä niin mistähän luulet kiukun johtuneen. No, NÄLÄSTÄ.

Olet tosiaan huvittava :) Toistan vielä: lapsi EI kiukunnut. Mielestäni minun tehtäväni ei ole houkutella lasta syömään, koska se ruokailu menee sitten siihen ja samoin seuraavatkin. Lapseni on kyllä riittävän fiksu 3-vuotias sen oppimaan. Kokeiltu on :)
Ja toisekseen, en hauku lastani. Adjektiiveja seurasi silmäniskuhymiö, ne oli sanottu pilke silmäkulmassa ja lempeydellä, rakkaudella. Lapseni nyt vaan on sellainen itsepäinen poika <3
 
Meillä oli sellainen vaihe tuossa 3-4 vuotiaana että mikään muu ei kelvannu kuin herkut, mä pidin sitten herkkupäivän....
Aamupala:
muu perhe leipää, hedelmiä, juotavaa - tämä purkillinen karkkia ja toinen keksiä
Lounas:
Muu perhe: kalaa ja muusia - tämä purkillinen karkkia ja toinen keksiä
Välipala:
Jugurttia ja vanukasta - tämä purkillinen karkkia ja toinen keksiä
Päivällinen:
spagetti + jauhelihakastike - tämä purkillinen karkkia ja toinen keksiä
Siinä vaiheessa kysyi et saisko hänkin ruokaa ;) sanoi että saa mutta se on syötävä mitä lautaselle ottaa, tän jälkeen ei oo oikeastaan enää tarvinnu temppuilla ruuan kanssa.

Meillä on siis niin että lautanen on syötävä tyhjäksi mutta itse ottetaan
 

Yhteistyössä