Olipas viihtyisää kerrassaan

hyytikyppynen

Aktiivinen jäsen
30.10.2006
26 410
8
38
puurajan takana
Seisoskelin pihalla, söin sämpylää, toinen sämpylä oli toisessa kädessä ja kainalossa vesipullo. Kattelin ympärilleni omissa ajatuksissa ja päätin sitte istahtaa siihen nurmikolle. Veli tuli kahvikuppi käjessä siihen viereen seisoskelleen, kohta se istahti kans nurmikolle, minun viereen. Menipä hetki niin pikkusisko tuli sipsipussin kans ja istu siihen myös, hetken päästä veljen lapset tuli telttaleikeistään siihen ja alkovat syömään niitä tätinsä sipsejä, lopulta mies tuli viltin kans, levitti sen siihen nurmikolle ja istu, alko juomaan omaa kahviansa. Pikkuhiljaa kaikki siirty viltin päälle istumaan :D Kukkaan ei puhunu mittään, kateltiin vaan järvelle ja kukanenki söi ja joi omia eväitänsä. :laugh: Mie siinä lopulta repesin nauruun :D Pikapiknik, lopputulos oli että mie istuin yksin siinä viltillä ja kattelin ko kaikki lähti takas omiin hommiinsa...

Pittää ottaa uusiksi. Se hiljasuus teki hyvvää. :heart: Kukkaan ei puhunu töistä, kukkaan ei riielly eikä mittään. :snotty:
 
Hiljaisuus oli parasta ja se että jokaselta löyty pikkunen hetki olla siinä. :D Yks päivä käytiin ravintolassa syömässä koko porukalla, toinenki pikkusisko tuli miehensä ja vaavinsa kanssa, koko ruokailun ajan oli hölinää ja läpätystä, olihan seki ihan kivaa mutta jotenki mie arvostan sitä että osataan olla sanattominaki yhessä... Ja kuitenki ko sisarusporukka koolla niin tietäähän sen että kinataan pikku asioista, oli sitte mikä tilaisuus vain kyseessä. :xmas:
 

Yhteistyössä