Onko ero paras ratkaisu?

[vieras]

Meillä oli miehen kanssa ongelmia ja olimme jo eroamassa. Minulla oli uusi rakkauskin. Päätimme kuitenkin, että koitetaan vielä saadaanko tätä korjattua.

Nyt on koko kesän oikeastaan kaikki mennyt paremmin. Toisaalta minusta tuntuu että mies varoo sanomasta minulle oikein mistään. Ei uskalla hermostua tai sanoa, jos jokin onkin hänen mielestään vialla. Yksi suurimmista ongelmista olikin juuri se, että mies kohdistu minuun henkistä väkivaltaa. Huomautteli aivan kaikesta ja todella töykeästi eikä juuri minua arvostanut.

En tiedä siis kauanko tuo muutos jatkuu. Voiko se olla pysyvä muutos?

Mutta suurin ongelma on se, että se toinen rakkauteni ei ole hiipunut. Rakastan ja kaipaan sitä toista miestä joka hetki. Ja oman miehein kanssa mikään ei sytytyä. Ihmettelen jos mies ei huomaa edes sitä, että en osaa kunnolla halata. Kaverina hänen kanssaan on hyvä olla, mutta mitään sellaista en tunne häntä kohtaan kuin pitäisi aviomiestä kohtaan tuntea. Pussaaminenkin tuntuu todella väkinäiseltä.

Voiko tuollaiset tunteet tulla jostain, jos nyt tuntuu, että tuntee vain kaikkea kaverillista toista kohtaan?

Yhdessä olemme olleet 15vuotta ja lapsia on kolme. En haluaisi viettää loppuelämääni rakkaudettomassa ja kiihkottomassa suhteessa, jossa toinen tuntuu vain kaverilta. Mies sensijaan sanoo olevansa onnellinen ja kuin uudelleen rakastunut jne.

 

[ap]

nosto

 

[vieras]

Vaikea sanoa. Itse voisin antaa miehelle vielä mahdollisuuden. Ajattele mitä hyvää miehessä on, mihin olet häneen aikoinaan rakastunut. Voitko elää ilman häntä? Ruoho näyttää aina vihreämmältä aidan toisella puolella ja toiseen mieheen sulla on varmaan niitä alkuhuuman tunteita, jotka tietysti tuntuu paljon mukavemmilta ja helpommalta kuin omaan pitkäaikaiseen kumppaniin uudelleen rakastuminen. Ota ainakin etäisyyttä siitä toisesta miehestä ellet ole jo ottanut.

 

[ap]

Vaikea sanoa. Itse voisin antaa miehelle vielä mahdollisuuden. Ajattele mitä hyvää miehessä on, mihin olet häneen aikoinaan rakastunut. Voitko elää ilman häntä? Ruoho näyttää aina vihreämmältä aidan toisella puolella ja toiseen mieheen sulla on varmaan niitä alkuhuuman tunteita, jotka tietysti tuntuu paljon mukavemmilta ja helpommalta kuin omaan pitkäaikaiseen kumppaniin uudelleen rakastuminen. Ota ainakin etäisyyttä siitä toisesta miehestä ellet ole jo ottanut.

Tuota kaikkea olen tässä kokeillut. Tuntuisi, että se voisi onnistua, jos olisi jotain tunteita, mutta jos se pussaaminen ja halaaminenkin tuntuu oikeastaan vastenmieliseltä niin... Ei ainakaan edes mukavalta. Ahdistaa lähinnä miehen läheisyys.

 

[Terveisiä maalta]

Pitkissä liitoissa on ylä- ja alamäkiä.
Oletko varma, että ihastuksesi odottaa sua, jos nyt eroat? Kaipaako hänkin vai sä vaan?

 

[mie]

elämä nyt vaan ei ole yhtä kiihkoa. kyllä ne tunteet laimenis sen uudenkin kans

 

[kokemus]

Hei. Minulla sellai tilanne oli, että oltiin miehen kanssa oltu n. 2vuotta.. Suhde meni niin ja näin ja paljon ongelmia oli ollut mm. mustasukkaisuutta, humalassa paljon riitaa.. Tapasin toisen miehen terassilla ja vaihdoimme numerot. Aloimme txt ja näimmekin. Tällä miehellä oli lapsi jota hoidin välillä ja se "lähensi" meitä. Olin tämän miehen luona yötäkin mutta mitään ei tapahtunut ja oma mies tiesi kaiken. Aloin tuntea sitä miestä kohtaan voimakkaammin. Ohi se kuitenkin meni. En vaan ottanut enää siihen mieheen mitään yhteyttä, koska halusin saada nykyisen mieheni kanssa asiat sujumaan ja ollaan edelleen yhdessä Nyt neljäs vuosi menossa. Joskus on riitaa yms, mutta aina ollaan saatu sovittua.. Mitään anteeksiantamatonta ei ole tapahtunut kummaltakaan, esim pettämistä. Joskus silti riidan aikana ajattelen, että olisiko sitten pitänyt ottaa se toinen mies. Se tunnusti mulle myös ihastuneensa minuun ja oikeestaan sen jälkeen laitoin "välit poikki". Annoin ehkä ymmärtää, mutta en ymmärtänyt antaa. Joskus silti mietin, että mitä jos...

 

[Phoenix]

Oletteko koskaan keskustelleet, minkälaista kanssakäymistä parisuhteessa odotatte toiselta? Sekä henkistä että fyysistä? Itselläni ei exän kanssa loppujen lopuksi mikään kohdannut ja etenkin se henkinen puoli on pysynyt samanlaisena eronkin jälkeen - empatian 100% puutetta, piikana pitämistä, oman navan ympärillä pyörimistä yms. Väitti myös rakastavansa minua, mutta kyselin jatkuvasti itseltäni, että onko tuo oikeasti sitä, mitä rakkaudelta odotan?

Omalla kohdalla ero oli paras mahdollinen päätös ja nykyisen rakkaan kanssa kaikki menee ihan luonnostaan niinkuin olen aina toivonut.

 

[vieras]

Vaikea sanoa. Itse voisin antaa miehelle vielä mahdollisuuden. Ajattele mitä hyvää miehessä on, mihin olet häneen aikoinaan rakastunut. Voitko elää ilman häntä? Ruoho näyttää aina vihreämmältä aidan toisella puolella ja toiseen mieheen sulla on varmaan niitä alkuhuuman tunteita, jotka tietysti tuntuu paljon mukavemmilta ja helpommalta kuin omaan pitkäaikaiseen kumppaniin uudelleen rakastuminen. Ota ainakin etäisyyttä siitä toisesta miehestä ellet ole jo ottanut.

Tuota kaikkea olen tässä kokeillut. Tuntuisi, että se voisi onnistua, jos olisi jotain tunteita, mutta jos se pussaaminen ja halaaminenkin tuntuu oikeastaan vastenmieliseltä niin... Ei ainakaan edes mukavalta. Ahdistaa lähinnä miehen läheisyys.

Älkää sitten halatko ja pussailko. Tehkää muita juttuja ensin yhdessä. Mistä tykkäätte? matkustamisesta? ulkona syömisestä? lenkkeilyistä? jospa löydätte jonkun kivan yhteisen harrastuksen mistä molemmat nauttii, voi yllättäen alkaa haluttamaan halailu kun löydätte jotain yhteistä ja nautitte toistenne seurasta, ilman mitään odotuksia.

 

[Jaana]

Lapset saattavat kärsiä erosta tosi paljon. Siis todella paljon, mikä tulee yllätyksenä monille eronneille. Jos ajattelisin omia lapsiani, niin en koskaan tee mitään seikkailujuttuja, sillä lapsille olisi todella vaikeaa joutua luopumaan isästään omassa kotonaan. He ikävoisivät todella paljon häntä. Ei meilläkään aina kovin kiihkeää ole, mutta mielestäni joku ikuisesti elävä kiihkeä rakkausstoori ei ole kovin realistinen.

Toisaalta on tutkittu, että lasten kannalta on parempi, että jos perheessä on jatkuvasti ja paljon riitaa, että tilanne rauhoittuisi vaikka sitten eroamalla.

 

[ap]

Lapset saattavat kärsiä erosta tosi paljon. Siis todella paljon, mikä tulee yllätyksenä monille eronneille. Jos ajattelisin omia lapsiani, niin en koskaan tee mitään seikkailujuttuja, sillä lapsille olisi todella vaikeaa joutua luopumaan isästään omassa kotonaan. He ikävoisivät todella paljon häntä. Ei meilläkään aina kovin kiihkeää ole, mutta mielestäni joku ikuisesti elävä kiihkeä rakkausstoori ei ole kovin realistinen.

Toisaalta on tutkittu, että lasten kannalta on parempi, että jos perheessä on jatkuvasti ja paljon riitaa, että tilanne rauhoittuisi vaikka sitten eroamalla.

Ei ole lapsille hyväksi seurata sivusta rakkaudetonta liittoakaan. Ero ei ole helppo ratkaisu, mutta siitäkin selviää ja sen voi hoitaa hyvin. Parisuhdeterapeutti sanoi, että lasten takia ei pidä jatkaa ja lastemme tulevien omien parisuhteiden kannalta on tuhoisaa pysyä rakkaudettomassa liitossa, koska he siirtävät sen mallin omaan parisuhteeseensa.