Onko esikoiset aina hankalimpia..?

["kolmen äiti"]

Minusta ainakin tuntuu,että tulen hulluksi meidän tyttökatraan vanhimman,8veen kanssa..Ja niin meinaa käydä isillekin..Hän on marttyyrinen,nirsoilija,hermostunut,alemmuudentuntoinen...Paljon itkua on mahtunut 8 vuoteen,ja paljon hankalia tilanteita...Osaa olla myös reipaskin,kunhan saa tarpeeksi huomiota..Mutta kun se huomio ei ole niin yksinkertaista kahden siskon kanssa jakaa..Ja,kun äitikin on aika oikullinen niin voitte kuvitella,millainen suhde meillä tyttären kanssa väliin on..Ja huolettaa hurjasti,että mitä se on tulevaisuudessa..Onko esikoinen aina se,joka ajattelee jäävänsä vähemmälle ja joka on se vaikein luonne käsitellä..?
Tänään oli esim.tilanne,että neiti valitti aamulal nälkää..Minä siihen,että mitäs haluaa syödä..ja mitään syötävää ei kuulemma ole..(Vaihtoehtoina olisi ollut leipää,jogurttia,muroja,puuroa)..Mitäs siihen sitten voi enää sanoa,kuin vain huokahtaa syvään..Meillä on monesti näitä tilanteita,että mikään ei vaan kelpaa ja sitten huudetaan kurkku suorana ja märistään..Voiko elämä ola näin vaikeaa! Välillä tutnuu,että oli hirveä virhe saada enempää lapsia,koska esikoinen on niin vaikea tapaus isosiskona..

 

[Aatamin akka]

Meillä ainakin tähän mennessä on kaikkein vaikein ollut tuo tyttötrion keskimmäinen.

 

["vieras"]

Vauva-aikana esikoiset ainakin ovat niitä helpoimpia. Näin luonto saa vanhemmat huijattua lisää lapsia, jotka ovatkin sitten koliikkisia, allergisia, tempperamenttisiä ja vaativia ihan ensimmäisestä päivästä alkaen.

 

[Aatamin akka]

[QUOTE="vieras";22015566]Vauva-aikana esikoiset ainakin ovat niitä helpoimpia. Näin luonto saa vanhemmat huijattua lisää lapsia, jotka ovatkin sitten koliikkisia, allergisia, tempperamenttisiä ja vaativia ihan ensimmäisestä päivästä alkaen.[/QUOTE]

Meillä taas esikoinen on ollut vauvana hankalin ja ainoa jolla oli koliikki.

 

[-]

en usko. itsellä kaksi pikkusisarta ja meistä olen se vähiten draamakuningatar, lapsena olin helppo ja teininäkin kiltti.
omat lapset on kyllä molemmat yhtä kilttejä... ystävillä näyttäisi olevan vallalla ihme trendi että lapsia kasvatetaan pumpulissa ja tekemällä tehdään esikoisista (ja ainokaisista) "hankalia" tapauksia (en mitenkään väitä että kyse olisi tästä teidän perheellä!).
ja kun mietin usealapsisempia ystäväperheitä niin aika fifty-fifty se menee onko esikoislapsi perheen temperamenttisin ja kovapäisin vai ei.

 

[Jellonainen]

Meillä ainakin tähän mennessä on kaikkein vaikein ollut tuo tyttötrion keskimmäinen.

Niin meilläkin. Keskimmäiselle on annettu temperamenttia vähän liikaa yhden lapsen tarpeiksi.

 

["vieras"]

Meillä esikoinen on nykyään se helpompi. Vauvana oli ihan mahdoton, ei nukkunut, huusi vaan koko ajan. Siitä kun selvittiin esikoisesta kasvoi ihana 12-vuotias, jonka kanssa asiat voi selvittää puhumalla.

8-vuotias kuopus taas on juuri tuollainen joka asiasta valittaja ja huutaja. Vauvana oli mitä helpoin ja ihanin, pari vuotta sitten alkoi tuo joka asiasta valittaminen. Mikään ei ole koskaan hyvin, ei kuuntele järkipuhetta, ei suostu mihinkään ehdotuksiin. Juuri tuo ruuasta valittaminen kuulosti tutulta. Mikään ei koskaan kelpaa. En ymmärrä, miten hänestä on tuommoinen tullutkin. Toivon, että alkaa jossain vaiheessa tasoittua, kun nytkään ei aina jaksaisi tuollaista käytöstä.

 

[Yksilöllistä]

Oletteko koskaan kuulleet temperamenttieroista???