Onko ihan normaalia, olen ihastunut ja

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja kaisa:
tiiätkö silloin kun minä ja mun mies on tavattu ni me on kumpikin itketty niinä ensiviikkoina niin paljon ettei koko elämässä.. tulevaisuus pelotti jne. Usein illalla laitoin jotain hempeää ehkä uskonnollistakin musiikkia kuulumaan ja annoin ajatusten viedä..
Mieskin sanoi usein menneensä pihalle tupakalle ja itkeneensä kun on niin pelottanu ja hirvittäny.. ja toisaalta ollut niin onnellinen että se ketä on pitkään (yli 30v) kaivannu on löytyny

:). Meinasinkin kirjoittaa ettei kukaan oo tainnut vastata tuohon mun kysymykseen, että onko normaalia...? Kyllä mä varmasti itken sitäkin, että olen vihdoin tavannut sellaisen ihanan ihmisen, jonka kanssa voisin kuvitella olevani onnellinen. Sekin on tärkeää, koska luulin etten koskaan enää tuntisi ketään kohtaan näin. Olen tästä iloinen. Vaikkei tästä nyt mitään tulisikaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kokenut:
Parhaimpien takana juuri saattaa olla jotain muuta.. Ei voi tietää kun tutustumalla.

Joo mutta ei se varmasti olisi paras kovinkaan monelle muulle. Mulla on vaan aika jännä miesmaku, kenties. On vain niin mun mieleen, tuskin kaikki tai edes kovin useat pitää sitä parhaana. Se on paras minulle :)
 
Ja totta tuokin ettei voi tietää kun tutustumalla, ja joskus totuuden saa tietää vasta kun on liian myöhäistä esim. jo suhteessa. Mutta sen mitä tunnen ja tiedän, niin aiiivan ihana.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja kaisa:
tiiätkö silloin kun minä ja mun mies on tavattu ni me on kumpikin itketty niinä ensiviikkoina niin paljon ettei koko elämässä.. tulevaisuus pelotti jne. Usein illalla laitoin jotain hempeää ehkä uskonnollistakin musiikkia kuulumaan ja annoin ajatusten viedä..
Mieskin sanoi usein menneensä pihalle tupakalle ja itkeneensä kun on niin pelottanu ja hirvittäny.. ja toisaalta ollut niin onnellinen että se ketä on pitkään (yli 30v) kaivannu on löytyny

:). Meinasinkin kirjoittaa ettei kukaan oo tainnut vastata tuohon mun kysymykseen, että onko normaalia...? Kyllä mä varmasti itken sitäkin, että olen vihdoin tavannut sellaisen ihanan ihmisen, jonka kanssa voisin kuvitella olevani onnellinen. Sekin on tärkeää, koska luulin etten koskaan enää tuntisi ketään kohtaan näin. Olen tästä iloinen. Vaikkei tästä nyt mitään tulisikaan.

kun ihastuu kaikki tunteet on normaalia
 

Yhteistyössä