Onko kenelläkään muulla tällaista?

[ärsyyntynyt]

Asumme rivitaloyhtiössä ja tässä on aika paljon lapsia pihapiirissä. Kivaa, että lapsilla on kavereita, mutta...... Ottaa aika tavalla päähän, että lähestulkoon KAIKKI kerääntyvät tuohon meidän pihalle, käyttävät meidän lasten tavaroita, ratkuttavat oven takana keksiä tai karkkia ja pyytävät näitä meidän (pienempiä) lapsia aina jotain kysymään puolestaan. Levittävät tavarat ympäri pihaa ja käskyistä huolimatta lelut jäävät aina omien lasten ja minun siivottaviksi. Tuntuu, että ei noilla naapurin lapsilla ole omia leluja ollenkaan, kun meidän lasten tavarat otetaan käyttöön ja rikotaan... Mua harmittaa kauheasti tämä asia ja omaa rauhaa ei juurikaan tunnu olevan. Meillä on myös vauva, mutta tämä jatkuva ovella ramppaus häiritsee jo vauvankin unia... Huoh! Ollaan useammin kuin kerran juteltu lapsille että eivät voi noin vain tulla pihallemme mellastamaan ja viemään omilta lapsiltamme lelut suurin piirtein käsistä. Välillä uskovat, mutta seuraavana hetkenä taas sama homma. Lasten omat vanhemmat välillä patistavat lapsiaan, mutta aika vapaasti saavat touhuta kyllä alueella.

Omat lapseni ovat siis 4v. ja 6v. ja tämä vauva 4 kk. Onko kellään ollut tällaista ja miten meno saataisiin rauhoittumaan? Olihan tuo ihan kiva itsekin saada nauttia oman pihan RAUHASTA!

 

[Lop]

Varmaan ihan asiallisesti koittaa jutella näille muitten lasten vanhemmille naapurisopua huonontamatta. Vetoa vaikka pieneen vauvaanne, että häntä häiritsee kovin ja heräilee ja on kiukkuinen ja että se ottaa sinunkin voimillesi. Luulisi ymmärtävän!!

 

[Röllimetsän elätti]

vähän kuin meillä!! meijän pihalla nuokin aina roikkuvat. ja normi puhe ei mene jakeluun. seuraavaksi laitan ähköaidan no joo ehkä piikkilanka olis parempi.

 

[juuri näin]

Meillä ihan sama homma. Taloyhtiöllä on ihana leikkipiha leikkimökkeineen, mutta täällä meidän pienellä pihalla nuo hyppivät ja sotkevat! Alan olla kurkkuani myöten täynnä tätä ja kun ei mene perillä hyvällä eikä pahalla sanomisella. Meillä aika samanikäiset lapset ja nämä "kaverit" ovat kouluikäisiä, joten käyttävät hyväkseen pienempiään....

 

[äitikahden]

Meillä toimi ainoastaan tiukka EI. Pihalla pyöri jos jonkunnäköistä lasta, naapureiden ja muiden.
Sitten alkoi mitta täyttymään juurikin samoista syistä kuin AP:n, pieni vauva, lelut rikki ja hujanhajan. Sitten piti vain sanoa, että meille ei nyt hetkeen pääse leikkimään, mutta lastemme kanssa saa leikkiä. Auttoi, eikä kellekkään jäänyt (mielestäni?) paha mieli.

 

[Kowalski]

Yhden naapurin lapsi/lapset (sanon tälleen diplomaattisesti ettei tunnisteta ) kävi/kävivät jatkuvasti ovella ollessaan ulkona meidän lasten kanssa. Milloin piti saada saippuakuplia, milloin karkkia/keksiä/mehua, milloin oli pissahätä ja piti päästä meille pissalle (omaan kotiin lyhyempi matka), yms....Ja kyllä, mua ärsytti!

Aloin sanomaan joka kerta että mene/menkää kysymään omasta kodistanne omalta äidiltänne. Eli en antanut edes vesilasillista enää. Omia lapsia kielsin lainaamasta polkupyörää, saippuakuplia, nukenvaunuja, potkulautaa, palloa...se lainaaminen oli nääs jokapäiväistä ja homma meni aina siten että tuo lapsi/nuo lapset lähetti meidän muksut hakemaan kotoa leluja tms, joilla he sitten leikkivät niin ettei meidän lapset saaneet leikkiä omilla tavaroillaan lainkaan. Kielsin myös leikkimästä meidän takapihassa (siihen pitää kysyä aina erikseen lupa, sellainen on sääntönä, joten oli helppo sanoa että "nyt ei sovi" kun lapset kysyi saako tämä lapsi/nämä lapset tulla takapihalle).

Jonkun mielestä julmaa, mutta se toimi. Enää ei käydä koko ajan meidän ovella ruikkaamassa mitä milloinkin.

Isompi/isompia tuo/nuokin kuin meidän lapset.