Onko ketään taloustieteilijää, joka näkisi puolueettomasti kokonaisuuden, mikä Suomen ja maailman taloudessa mättää, ja mitä tulisi tehdä?

[vierailija]

Niin...sen kun joku kertoisi, että mihin elintasoon meillä on varaa NYT? 70-luvun lopun elintaso? Onko kaikilla pakko olla varaa moniin neliöihin, pleikkaan, ruuanpaljouteen?

Vai Marinin kauden palvelujen hurja määrä joka toimisi syrjäytymisen ehkäisijänä?

Ikinä ei oo pleikkaa ostettu eikä käytetty. Eikä kaivattukaan

 

[Johnny Appleseed]

Onko joku kirjoittanut samoista tuloista?

Se tuntuu olevan tavoitteena, jos kerran tuloerot ovat aina liian suuret riippumatta siitä mitä tuo tuloja saava tekee.

 

[vierailija]

Kyllästynyt?

 

[vierailija]

niimpä, ku itekki ostin ton bemarin niin eukko alko keuhkoomaan että sulle olis kelvannu ooppeliki

Ooppeli on kyllä hyvä mut siihen ei voi tankata tb-polttoaineita

 

[vierailija]

"Uusi" perskokoomuksen politiikka nyt nähty, tuloksena koko yhteiskunnan "taksiuudistus".

Tääkin.

 

[vierailija]

Tämän takia työstä tulisi saada aina alan tes-palkka, ei siis sosiaaliturva alipalkkatulona.

joo

muuten täytyy hoidettavan jäädä sairaala-apulaiseksi kuten aamulla Charitessa

 

[vierailija]

joo

muuten täytyy hoidettavan jäädä sairaala-apulaiseksi kuten aamulla Charitessa

Voi hyvänen aika sentään. Realiteetit näemmä perustuu nykyään tv sarjoihin.

 

[vierailija]

onhan suomalaisillakin yhtiöillä tytäryhtiöitä ulkomailla, haluatko että se kielletään?

Esimerkiksi?

 

[vierailija]

entä jos sakemanniki alkas jeesustelemaan että suosi saksalaista

miten käy meidän viennin?

Ne suosivatkin. Ei tuu enää heidän rahkajogurttia Suomeen.

 

[vierailija]

Voi hyvänen aika sentään. Realiteetit näemmä perustuu nykyään tv sarjoihin.

kyllä. Kirjassa Sisar Aino lukee myös.

 

[vierailija]

Voi hyvänen aika sentään. Realiteetit näemmä perustuu nykyään tv sarjoihin.

Ei tuo nyt kaukaa haettu ole. Kyllä kaikenlaisia vapaaehtoistöitä mainostetaan ja tässäkin kaupungissa järjestetään esim. keväisin roskiensiivoustalkoita. Ennen niitä keräsi palkalliset.

 

[vierailija]

Aasiaan ulkoistaminen johtuu siitä, että kuluttajat ostavat sitä halvinta mitä kaupasta löytyy.

Molemmat ovat totta. Sekä ahneus myydessä, että valinnat ostaessa. Tällä verotuksella ja työn teettämisen ja laadun vaatimuksilla meidät kuitenkin ajetaan siihen, että työ ja tuottaminen on kotimaassa kalliimpaa ja toisaalta kurjuudessa jo valmiiksi elävät tekevät sen ostopäätöksen, mihin kykenevät. Jos olisi varaa valita, useampi boikotoisi Kiinan tuotteita, joita todellakin valmistetaan epäeettisesti ja varmasti käytetään myrkkyjä, joita EU:ssa ei hyväksyttäisi.

 

[AivanSama]

Ongelmat: elämäntapatyöttömyys, poliitikkojen harjoittama verovarojen vastuuton käyttö ja naisten haluttomuus synnyttää lapsia.

Naisten haluttomuus synnyttää lapsia? Onhan se ikävää, jos oletusarvoisesti perheen perustaminen on yksin naisten vastuulla. Yleensä siinä olisi hyvä olla läsnä myös se isä.

Ihan yleisesti naisten rooli on mennyt aika mahdottomaksi monissa perheissä. Ensinnäkin odotetaan, että nainen jää kotiin hoitamaan yhteisiä lapsia, mutta maksaa edelleen kaikesta puolet. Kun äiti siirtyy työelämään, odotetaan, että hän edelleen hoitaa yksin työnsä ohessa arjen pyörittämisen, lapset, kodin ja jaksaa vielä iltaisin miellyttää miestään... Mies hämmästelee, kun häntä ei kiitetä kahdesti vuodessa renkaiden vaihtamisesta ja auttelemisesta astianpesukoneen tyhjentämisessä sillon tällöin.

En siis varsinaisesti ihmettele, että naiset lyö hanskat tiskiin. On toki miehiä, jotka osallistuvat täysipainoisesti tai ainakin parhaansa mukaan arkeen. Useat näin ei kuitenkaan tee.

 

[AivanSama]

Se tuntuu olevan tavoitteena, jos kerran tuloerot ovat aina liian suuret riippumatta siitä mitä tuo tuloja saava tekee.

Usein nämä tuloeroista vaahtoavat eivät myöskään huomioi tehtyjä työtunteja, vaan keskittyvät ensisijaisesti vaahtoamaan tuloeroista.
Se on vähän sama, kun jauhetaan siitä, miten naisen euro on vähemmän kuin miehen ja sivuutetaan täysin se tosiasia, että miehet tekee merkittävästi enemmän ylitöitä.
Minusta olisi aina hyvä suhteuttaa tulot työtunteihin ja työn vastuun määrään. Sen jälkeen asiaa voidaan tarkastella huomattavasti paremmin lähtökohdin.

 

[vierailija]

Usein nämä tuloeroista vaahtoavat eivät myöskään huomioi tehtyjä työtunteja, vaan keskittyvät ensisijaisesti vaahtoamaan tuloeroista.
Se on vähän sama, kun jauhetaan siitä, miten naisen euro on vähemmän kuin miehen ja sivuutetaan täysin se tosiasia, että miehet tekee merkittävästi enemmän ylitöitä.
Minusta olisi aina hyvä suhteuttaa tulot työtunteihin ja työn vastuun määrään. Sen jälkeen asiaa voidaan tarkastella huomattavasti paremmin lähtökohdin.

Tuloerot ovat ja tulevat aina olemaan, koska työn vaativuus ja vastuullisuus vaihtelevat. Se, mitä me tuloeroista ’vaahtoavat’ kritisoimme on tuloerojen kasvu. Kuilun ei tule kasvaa. Pienempien tuloerojen aikaan yleinen hyvinvointi ja taloustilanne on ollut parempi - kaikille.

Erot kasvavat jo pelkästään prosentuaalisten korotusten muodossa. Korkoa korolle. Sen lisäksi suurempia tuloja pystyy sijoittamaan ja kasvattamaan entisestään. Kun taas pienet tulot kuluvat pakollisiin menoihin. Raha tulee muutenkin rahan luo esim. lainarahan hinta on alempi kun pankit laskevat riskejä. Verosuunnittelun mahdollisuudet jne.

Kohtuullisuutta tässä peräänkuulutetaan.

 

[AivanSama]

Tuloerot ovat ja tulevat aina olemaan, koska työn vaativuus ja vastuullisuus vaihtelevat. Se, mitä me tuloeroista ’vaahtoavat’ kritisoimme on tuloerojen kasvu. Kuilun ei tule kasvaa. Pienempien tuloerojen aikaan yleinen hyvinvointi ja taloustilanne on ollut parempi - kaikille.

Erot kasvavat jo pelkästään prosentuaalisten korotusten muodossa. Korkoa korolle. Sen lisäksi suurempia tuloja pystyy sijoittamaan ja kasvattamaan entisestään. Kun taas pienet tulot kuluvat pakollisiin menoihin. Raha tulee muutenkin rahan luo esim. lainarahan hinta on alempi kun pankit laskevat riskejä. Verosuunnittelun mahdollisuudet jne.

Kohtuullisuutta tässä peräänkuulutetaan.

Ok.

Ovatko tuloerot kuitenkaan suuret?

Jos alin kymmenys, tienasi vuonna 2019, 2222€ tai vähemmän ja ylin kymmenys 5238€ tai enemmän, niin onko meillä suuret tuloerot? 80% ihmisistä tienaa 2223- 5237€/kk. Kun huomioidaan verotuksen progressiivisuus, on nettotulojen tuloero vielä pienempi.

 

[vierailija]

Ok.

Ovatko tuloerot kuitenkaan suuret?

Jos alin kymmenys, tienasi vuonna 2019, 2222€ tai vähemmän ja ylin kymmenys 5238€ tai enemmän, niin onko meillä suuret tuloerot? 80% ihmisistä tienaa 2223- 5237€/kk. Kun huomioidaan verotuksen progressiivisuus, on nettotulojen tuloero vielä pienempi.

Huomioiko tuo pääomatulot vai pelkät palkkatulot?

Ja joka tapauksessa tuloerojen kasvu on se, mitä tässä peräänkuulutetaan estettäväksi. Tuloerot ovat olleet pienimmillään 80-luvulla. Vuonna 2022 suhteelliset tuloerot ovat olleet vuosituhannen vaihteen tasolla, mutta selvästi 90-luvun puoliväliä suuremmat.

Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso on 6.5-kertainen pienituloisimpaan nähden. Kyllä sitä olisi varaa hiukan kaventaa. Tai ainakin toimia niin, ettei se kasva.

Ja tässä puhutaan nettotuloista verojen jälkeen. Kannattaa huomioida toimet verotuksessa esim alv-nosto, joka tasaverona osuu kipeämmin pienituloisiin (summan kun suhteuttaa tuloihin). Ja näin osaltaan pahentaa tilannetta.

 

[vierailija]

Lähde oli tilastokeskus tuossa viestissä #168.

 

[Johnny Appleseed]

Tuloerot ovat ja tulevat aina olemaan, koska työn vaativuus ja vastuullisuus vaihtelevat. Se, mitä me tuloeroista ’vaahtoavat’ kritisoimme on tuloerojen kasvu. Kuilun ei tule kasvaa. Pienempien tuloerojen aikaan yleinen hyvinvointi ja taloustilanne on ollut parempi - kaikille.

Erot kasvavat jo pelkästään prosentuaalisten korotusten muodossa. Korkoa korolle. Sen lisäksi suurempia tuloja pystyy sijoittamaan ja kasvattamaan entisestään. Kun taas pienet tulot kuluvat pakollisiin menoihin. Raha tulee muutenkin rahan luo esim. lainarahan hinta on alempi kun pankit laskevat riskejä. Verosuunnittelun mahdollisuudet jne.

Kohtuullisuutta tässä peräänkuulutetaan.

Myös verot kasvavat korkoa korolle ja vielä progressiivisesti. Tasakorotukset palkkoihin sopivat silloin, kun kaikkia verotetaan samalla prosentilla.

 

[vierailija]

Katsotaan, miten nykyiset ja tulevat vuodet luvuissa näkyvät.

 

[Johnny Appleseed]

Aiva

Usein nämä tuloeroista vaahtoavat eivät myöskään huomioi tehtyjä työtunteja, vaan keskittyvät ensisijaisesti vaahtoamaan tuloeroista.
Se on vähän sama, kun jauhetaan siitä, miten naisen euro on vähemmän kuin miehen ja sivuutetaan täysin se tosiasia, että miehet tekee merkittävästi enemmän ylitöitä.
Minusta olisi aina hyvä suhteuttaa tulot työtunteihin ja työn vastuun määrään. Sen jälkeen asiaa voidaan tarkastella huomattavasti paremmin lähtökohdin.

Joku valtion virkamies (tai -nainen) voi kuvitella, että palkka maksetaan työnteon määrästä riippumatta, mutta muiden kohdalla se on korvaus menetetystä ajasta. Koska työssä ei olla yötäpäivää, on kuukausipalkka väärä mittäri, ansio tehdyistä työtunneista oikea.

 

[Johnny Appleseed]

Huomioiko tuo pääomatulot vai pelkät palkkatulot?

Ja joka tapauksessa tuloerojen kasvu on se, mitä tässä peräänkuulutetaan estettäväksi. Tuloerot ovat olleet pienimmillään 80-luvulla. Vuonna 2022 suhteelliset tuloerot ovat olleet vuosituhannen vaihteen tasolla, mutta selvästi 90-luvun puoliväliä suuremmat.

Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso on 6.5-kertainen pienituloisimpaan nähden. Kyllä sitä olisi varaa hiukan kaventaa. Tai ainakin toimia niin, ettei se kasva.

Ja tässä puhutaan nettotuloista verojen jälkeen. Kannattaa huomioida toimet verotuksessa esim alv-nosto, joka tasaverona osuu kipeämmin pienituloisiin (summan kun suhteuttaa tuloihin). Ja näin osaltaan pahentaa tilannetta.

Et halunnut otsikoida kuten tilastokeskus, ilmankos "unohdit" linkin....
Tuloerot kaventuivat ja reaalitulot alenivat vuonna 2023

Tuloerot kaventuivat ja reaalitulot alenivat vuonna 2023 | Tilastokeskus

stat.fi

 

[vierailija]

Myös verot kasvavat korkoa korolle ja vielä progressiivisesti. Tasakorotukset palkkoihin sopivat silloin, kun kaikkia verotetaan samalla prosentilla.

Tasakorotukset olisivat keino estää tuloerojen kasvua, koska tulojen korkoa korolle ja muut listaamani ”raha tulee rahan luo” ilmiöt vahvistavat tuloerojen kasvua.

Progressiivinen verotus on myös tähän tasaamiseen olemassa, ja hyvä niin. Se ei vain ole riittänyt. Mm. pääomatuloja kun ei veroteta samaan tapaan kuin palkkatuloa.

Ja jos tasaverotusta lisätään esimerkkinä alv, ei tilanne parane. Inflaatiokin iskee ikävämmin niihin, joiden on pakko tulonsa käyttää elämiseen. Isotuloisempi voi suunnitella varojensa turvaamista inflaation vaikutuksilta parempia aikoja odotellessa.

Kuten sanottua, tuloeroja tulee olemaan eikä tässä siitä valiteta vaan eron suuruudesta ja erojen kasvun estämisestä.

 

[vierailija]

Et halunnut otsikoida kuten tilastokeskus, ilmankos "unohdit" linkin....
Tuloerot kaventuivat ja reaalitulot alenivat vuonna 2023

Tuloerot kaventuivat ja reaalitulot alenivat vuonna 2023 | Tilastokeskus

stat.fi

Katsoin tilastokeskuksen sivua Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2022. Eli pitkän aikavälin tietoja.

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2022 | Tilastokeskus

stat.fi

Ensimmäinen hakutulos Googlessa.

 

[vierailija]

Hyvä, että viime vuoden tilastokin oli olemassa. Ajattelin sen vielä puuttuvan, kun ei ollut tuossa 1966-2022 tilastoinnissa.