onko lapset kauniita vain vanhempiensa mielestä vai voisitko tunnustaa, että lapsesi on rumempi kuin naapurin lapsi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "..."
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

"..."

Vieras
joo tiedän kyllä että lapsuuden ulkonäkö ei kerro sitä miltä aikuisena näyttää... Mut ku mun mielestä mun lapset on tosi kauniita.... Tänään näin aika erikoisen näköisiä lapsia... Tyhmää, tiedetään!
 
No en nyt sanoisi yhtäkään lasta rumaksi, enkä varsinkaan omiani sellaisina näe.

Olen tavannut huomiotaherättävän kauniita lapsia, omani eivät sellaisia ole vaan aivan tavallisen lutuisia.
 
Monet lapset taitaa olla kauniita vain vanhempien mielestä, niinhän sen kuuluukin olla, se herättää vanhemmassa ne hoivavietit.

Ainakin itse yllätän monesti itseni niinkin kamalista ajatuksista kuin katson jotain vierasta lasta ja ajattelen että onpas ruma/vastenmielinen sillä tapaa ettei herätä mussa mitään hoivatunteita tai ihastusta.

Omaani sen sijaan ihastuin jo ultrakuvissa, vaikka tais se niissä näyttää lähinnä avaruusoliolta.
 
Omani ovat ihan tavallisen näköisiä.

Nuorin oli ihan äärimmäisen söpö pienempänä...muistutti kovasti Taru sormusten herrasta-leffan klonkkua :D :D Iso pyöreä pää laihan vartalon jatkeena ja suuret hörökorvat :D
 
  • Tykkää
Reactions: Kumipuu
En mä ole pitänyt enkä pidä lastani erityisen kauniina, mutta ihanin ja rakkain hän on minulle.

*muoks* En mä kyllä rumanakaan pidä häntä tai ylipäätänsä ketään. En ymmärrä miten jotkut näkee rumia ihmisiä harva se päivä, mä en oo nähny ikinä.
Aika karulta kuulostaa ajatella että joku lapsi on ruma tai rumempi kuin omansa, yäk.
 
Viimeksi muokattu:
Minun lapseni on kaunis. En ole ainut joka niin ajattelee vaan ihan vieraatkin ovat näin sanoneet. Ja kyllä, jotkut lapset ovat mielestäni jopa rumia, mutta en ikinä sitä ääneen sanoisi. (paitsi täällä ;) ) Mutta varmasti nekin lapset ovat omien vanhempiensa mielestä kauniita ja niin se pitää ollakkin! Myös lapseni on sanonut joistakin lapsista, että "tuolla on rumat kasvot". Lapsen suusta se totuus...niinhän palstalla on tapana sanoa. ;)
 
siksi vähä tällasta keskustelua halusin ku eihän tällasta ääneen saa sanoa mutta mietin että oonko ainut jolle joskus tulee mieleen et olipa ruma lapsi... Julmaa, vaikka kaikki lapset on arvokkaita ja ihania eikä näin saa sanoa mut ihminen on ihminen :o
 
[QUOTE="alkup";26560635]siksi vähä tällasta keskustelua halusin ku eihän tällasta ääneen saa sanoa mutta mietin että oonko ainut jolle joskus tulee mieleen et olipa ruma lapsi... Julmaa, vaikka kaikki lapset on arvokkaita ja ihania eikä näin saa sanoa mut ihminen on ihminen :o[/QUOTE]

Onneksi se ruma lapsi on tosiaan vanhempansa mielestä varmasti vähintäänkin söpö :)

Tässä tämä meidän klonkku:



Ei ehkä kedon kaunein kukka, mutta kyllä siitä on ihan ihmisen näköinen kasvanut :D
 
Munkin tyttö on kyllä aika nätti, täytyy sanoa. Jo vauvana ihmiset kommentoi minulle, että hän on kuin sievä nukke. Hoikka, hento ja suloiset kiharat. Nyt taaperona ihmiset kiinnittävät huomiota hänen fysiikkaansa ja olenkin jo saanut kuulla, että näillä pitkillä ja hoikilla jäsenillä hänen pitäisi aloittaa baletti.. En tiedä mistä tulee, varmaan isänsä puolelta, mä kun olen ihan tavis lättäjalka. Tai no ollaan me ehkä myös mun suvun puoella aika sirorakenteisia, mutta esim. lapsena mä olin kyllä ihan normi pullaposki.

En kyllä ajattele muista lapsista koskaan, että olisivat rumia, mutta hätkähdän kyllä lasten ruumiinrakenteiden erilaisuutta kun itse olen tottunut tähän keijukaiseen. Mulle rakas ystäväni lapsi on ollut aina isokokoinen ja tosi pyöreäposkinen, jo vauvana oli tosi pulska. Mutta hän on aivan loistava tyyppi ja näen jo miten kaunis ja persoonallinen tyyppi hänestä tuleekaan.
 
[QUOTE="alkup";26560635]siksi vähä tällasta keskustelua halusin ku eihän tällasta ääneen saa sanoa mutta mietin että oonko ainut jolle joskus tulee mieleen et olipa ruma lapsi... Julmaa, vaikka kaikki lapset on arvokkaita ja ihania eikä näin saa sanoa mut ihminen on ihminen :o[/QUOTE]

Mun mielestä menee vähän samaan kastiin kuin että omasta lapsesta ei ikinä sais ajatella että sen heittää kellariin ellei ole hiljaa 5 tunnin huutamisen jälkeen, vaikka ne on inhimillisiä tunteita/ajatuksia. Pääasiahan on että niitä ei tuo julki ainakaan asianomaiselle, vaan pitää omana tietonaan. Tai jos ajattelee jotain kamalaa niin ei toteuta sitä.
 
  • Tykkää
Reactions: Tepadj ja Lex
Onneksi se ruma lapsi on tosiaan vanhempansa mielestä varmasti vähintäänkin söpö :)

Tässä tämä meidän klonkku:



Ei ehkä kedon kaunein kukka, mutta kyllä siitä on ihan ihmisen näköinen kasvanut :D

Valloittavan suloinen :heart:

Mun otukset
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: chef
Onhan se tosiasia että on olemassa rumia lapsia, on olemassa kauniita lapsia ja sitten on "tusinalapsia" joita suurin osa on. Eli ne "tavikset" jotka hukkuvat massaan. Ja hyvä niin.

Jokaisen lapsi on varmaan vanhemmilleen se maailman kaunein ja ihanin. Ja niin on hyvä ollakin. Eikä tämä välttämättä tarkoita etteikö niitä tosiasioita tunnustaisi.

Mun lapsi , tyttö 7v kuuluu sarjaan tavis, söötti pieni tyttö. Tän kylmän, ulkonäköä niin suuresti ihannoivan yhteiskunnan vuoksi mä olen tyytyväinen että hänessä ei ole mitään ulkoisia, silmiinpistäviä erikoistuntomerkkejä. On huomattavasti helpompi elää kun ei tarvitse välittää tuijotuksista sun muista ihmettelyä.
 
Mun molemmat lapset sai aikanaan kehuja tuntemattomilta että "onpa kaunis lapsi" - mutta ehkä kaikki lapset niitä saa.

Mun mielestä ne olivat kauniita (ja ovat edelleen, aikuisina). Vanhemmalla oli hiukan rumempi vaihe kun pysyvät hampaat olivat hetken suuhun liian suuret, ja nuoremmalla oli iho-ongelmia jotka hiukan himmensi hänen kauneuttaan murrosiässä, mutta tällä hetkellä molemmat ovat valtavan kauniita nuoria naisia.

Täytyy tunnustaa, että kummankin kohdalla mulla oli noin vuosi synnytyksen jälkeen sellainen vaihe, että kaikkien muiden lapset, varsinkin pienet, näytti rumilta. Yleensä pidän lapsia kauniina olentoina. Mietinkin tuolloin - ja mietin vieläkin - oliko se joku biologinen oikosulku imettävän äidin pääkopassa? Onko kellään vastaavaa kokemusta?
 
No tuota, taaperot on kaikki pitkälle saman näköisiä.

Koululaisissahan näkee kyllä selvästi jo luokkakuvassa, että tuo tuo ja tuo on näteimmät lapset. ja tuo on pyöreänaamainen pulska pottunenä.

ja jokainen äiti näkee varmaan omansa kauniina.

Mitä tulee naapureiden lapsiin. Lapseni kaveri, naapurin lapsi, on mielestäni tosi kaunis. Todennäköisesti monen mielestä kauniimpi kuin omani. Joka on kuitenkin luokallaan( mielestäni) niiden 4-5 näteimmän joukossa. Mun kuoups siis on nätti . naapurin lapsi on mielestäni kaunis, on isokokoinen ja varhain kehittynyt. fyysisesti.
 
[QUOTE="alkup";26560754]No ku tulee mieleen kaikenlaista... Häpeän, myönnän. On liikaa aikaa ajatella ku lapset on hoidos ja käytiin syömäs. Ei paljo puhuttu niin oli aikaa ajatella ohikulkevia :D[/QUOTE]

Joo. No kai kaikki miettii jossain elämänsä vaiheessa tollasiakin. Ehkä mä oon miettinyt noi jo joskus nuoruudessa itse. Enkä muista. En oo sen parempi, en mä sitä tässä väitä. ;)
 
Minun mielestäni oma lapseni ON kaunis, mutta aivan erilailla kaunis kuin veljeni lapset. Veljeni lapset ovat kaikki aivan älyttömän kauniita!! Yksi näistä on hieman pullakampi ja saattaa vaikuttaa ihan normi tavalliselta perus lapselta, mutta minun silmissäno hän on TODELLA kaunis! Kouluikäinen jo tämä veljeni lapsi.. Kauheaa myöntää, mutta minusta rumia lapsia on olemassa, näen tälläkin hetkellä yhden aika ruman lapsen, mutta tykkään lapsesta muuten, aivan ihana ja valloittava persoona vaikkei olekaan se kedon kaunein kukkanen.. Tämä lapsi on kouluikäinen, tai siis menee ensivuonna kouluun. Hampaat on liian isot suuhun, on vähän sikanenä, ylipainoinen ja maantienharmaa huonosti leikattu tukka...
 

Yhteistyössä