M
"myy"
Vieras
Olen seurannut erästä blogia pitkään. Kyseessä oli erään vakavasti sairastuneen ihmisen sairautensa kanssa selviämisestä kertova blogi. Monet itkut tuli itkettyä ja kommentoinkin sinne joitain kertoja.
Kirjoittaja lakkasi kirjoittamasta blogiinsa, eikä vastannut edes lukijoiden kommentteihin, kommentoivat olivat huolissaan hänestä. Viimeisten päivitysten aikaan kirjoittaja oli varsin heikossa kunnossa. Vedin siis johtopäätöksen lopulta että kirjoittaja hävisi taistelun sairauttaan vastaan ja on todennänöisesti kuollut.
Nyt kuitenkin törmäsinkin kuukausien päästä aivan muualla sosiaalisessa mediassa sattumalta blogin kirjoittajaan ja hän onkin parantunut sairaudestaan ja elämä on ilmeisesti kaikin puolin ok. Olen tottakai iloinen hänen puolestaan. Hienoa että hän on parantunut!
Mutta. Blogin lukijana tunsin itseni tavallaan petetyksi. Hän oli kirjoittanut sitä pitkään ja saanut tukea lukijoiltaan. Blogin kommenttien perusteella muutkin minun lisäkseni olivat vetäneet saman johtopäätösen että kirjoittaja on kuollut. Moni lukija kommentoi sinne kuukausien ajan huolestuneena.
Minusta tällainen käytös ei ole asiallista kirjoittajan puolelta. Ymmärrän että sairaana ei aina jaksa kirjoittaa, eikä tarvikkaan. Hän oli kuitenkin valinnut kirjoittaa blogia ja saanut tukea lukijoiltaaan. Mitenkähän paljon olisi lopulta vaatinut paranemisen jälkeen käydä vaikka vain pari lausetta sinne heittämässä?? Esimerkiksi kertoa että olen parantunut ja mennyt elämässä eteenpäin, ei tarvitse olla minusta huolissaan. Onko tosiaan virtuaalisuuden myötä ajattelu mennyt niin kyyniseksi että ei tarvitse olla edes peruskohtelias?
Kirjoittaja lakkasi kirjoittamasta blogiinsa, eikä vastannut edes lukijoiden kommentteihin, kommentoivat olivat huolissaan hänestä. Viimeisten päivitysten aikaan kirjoittaja oli varsin heikossa kunnossa. Vedin siis johtopäätöksen lopulta että kirjoittaja hävisi taistelun sairauttaan vastaan ja on todennänöisesti kuollut.
Nyt kuitenkin törmäsinkin kuukausien päästä aivan muualla sosiaalisessa mediassa sattumalta blogin kirjoittajaan ja hän onkin parantunut sairaudestaan ja elämä on ilmeisesti kaikin puolin ok. Olen tottakai iloinen hänen puolestaan. Hienoa että hän on parantunut!
Mutta. Blogin lukijana tunsin itseni tavallaan petetyksi. Hän oli kirjoittanut sitä pitkään ja saanut tukea lukijoiltaan. Blogin kommenttien perusteella muutkin minun lisäkseni olivat vetäneet saman johtopäätösen että kirjoittaja on kuollut. Moni lukija kommentoi sinne kuukausien ajan huolestuneena.
Minusta tällainen käytös ei ole asiallista kirjoittajan puolelta. Ymmärrän että sairaana ei aina jaksa kirjoittaa, eikä tarvikkaan. Hän oli kuitenkin valinnut kirjoittaa blogia ja saanut tukea lukijoiltaaan. Mitenkähän paljon olisi lopulta vaatinut paranemisen jälkeen käydä vaikka vain pari lausetta sinne heittämässä?? Esimerkiksi kertoa että olen parantunut ja mennyt elämässä eteenpäin, ei tarvitse olla minusta huolissaan. Onko tosiaan virtuaalisuuden myötä ajattelu mennyt niin kyyniseksi että ei tarvitse olla edes peruskohtelias?