R
Riceeeee
Vieras
Tapasin tammikuussa miehen. Vietimme illan yhdessä. Kävimme joitain kertoja kahvilla, kunnes kuukauden tuntemisen jälkeen päädyimme molempien halusta sänkyyn. Sen jälkeen mies katosi. Kuulin hänestä vain satunnaisesti, tyyliin "hyvää kuuluu" ja välillä myös "mulla on ikävä sua ja haluan nähdä, mutta en tänään". Yritin sinnikkäästi saada miehen huomion, lähestyin häntä puhelimen kautta, aina hän ei vastannut ja puhui vain työkiireistä, mutta kertoi tykkäävänsä.
Lopulta suutuin, nostin kissan pöydälle ja kerroin etten ole enää kiinnostunut ja mies on satuttanut minua liikaa. Hän ilmoitti, että tykkäsi kyllä olla kanssani, mutta on halunnut miettiä asioita rauhassa, eikä halua kuitenkaan katkaista välejä.
Nyt tapasin hänet viikonloppuna kaiken tämän erossaolon jälkeen. Olimme molemmat nauttineet alkoholia ja baarissa. Hän juoksi halaamaan minua, pyyteli anteeksi. Pitkän keskustelun aikana hän selitti, että on ollut niin paljon töissä, on halunnut olla yksin, mutta tykkää minusta tosi paljon. Lopulta hän suuteli, minä väistin. Kerroin miten rikki olin kun odotin joka päivä hänen viestiään, jota ei koskaan tullut. Hän vain pahoitteli ja oli katuva. Loppuillasa, useiden drinkkien jälkeen, päädyin suutelemaan häntä. Tanssimme lähekkäin, suutelimme ja olimme kiihkeitä. Hän kertoi miten hyvä olin sängyssä ja miten ihana olen. Kysyin sitäkö hän minusta vain haluaa, vastaus oli ei. Valomerkin jälkeen hän kutsui minut luokseen, minä kieltäydyin ja sanoin, että soittaa selvinpäin jos haluaa minut sänkyynsä. Jätin hänet siihen ravintolan eteen kuin nallin kalliolle ja hävisin.
Myöhemmin kaverini kertoivat, että mies oli käynyt todella kuumana minuun baarissa sinä iltana ja selvästi oli yrittänyt jatkuvasti halata, suudella jne.
Laitoin tuon illan jälkeen miehelle viestiä, että oli ihanaa nähdä...ei vastausta. Eilen illalla laitoin uuden viestin, jossa kerroin, että haluan joskus nähdä...en suoraan kysynyt nähdäänkö...ei vastausta.
Mitä minun pitäisi ajatella?? Olen aivan rikki...juuri kun sain kiskottua itseni hänestä eroon, hän valtasi elämäni uudelleen. Olen todella ihastunut häneen. Tekisi mieli kysyä suoraan miksi hän ei vastaa minulle ja mitä minä hänelle olen? Silti tuntuu, että vain ahdistelen ja ruikutan hänen peräänsä, koska hän itse ei ikinä tee aloitetta saati edes laita viestiä. Miten saan umpikujan ratkaistua? Kehtaanko kysyä asiaa suoraan? Odotanko vain? Vai unohdanko? Se tuntuu silti niin vaikealta, haluaisin niin yrittää kaikkeni.
Mietin myös, eikö mies uskalla olla kanssani kun tilanteeni on niin herkkä. Olen juuri eronnut, minulla on lapsi ja kaikki kesken. Miksi silti emme voisi tavata? En minä mitään aviomiestä saati uutta isää ole lapselleni etsimässä....
Auttakaa, tämä tuntuu niin kamalalle....
Lopulta suutuin, nostin kissan pöydälle ja kerroin etten ole enää kiinnostunut ja mies on satuttanut minua liikaa. Hän ilmoitti, että tykkäsi kyllä olla kanssani, mutta on halunnut miettiä asioita rauhassa, eikä halua kuitenkaan katkaista välejä.
Nyt tapasin hänet viikonloppuna kaiken tämän erossaolon jälkeen. Olimme molemmat nauttineet alkoholia ja baarissa. Hän juoksi halaamaan minua, pyyteli anteeksi. Pitkän keskustelun aikana hän selitti, että on ollut niin paljon töissä, on halunnut olla yksin, mutta tykkää minusta tosi paljon. Lopulta hän suuteli, minä väistin. Kerroin miten rikki olin kun odotin joka päivä hänen viestiään, jota ei koskaan tullut. Hän vain pahoitteli ja oli katuva. Loppuillasa, useiden drinkkien jälkeen, päädyin suutelemaan häntä. Tanssimme lähekkäin, suutelimme ja olimme kiihkeitä. Hän kertoi miten hyvä olin sängyssä ja miten ihana olen. Kysyin sitäkö hän minusta vain haluaa, vastaus oli ei. Valomerkin jälkeen hän kutsui minut luokseen, minä kieltäydyin ja sanoin, että soittaa selvinpäin jos haluaa minut sänkyynsä. Jätin hänet siihen ravintolan eteen kuin nallin kalliolle ja hävisin.
Myöhemmin kaverini kertoivat, että mies oli käynyt todella kuumana minuun baarissa sinä iltana ja selvästi oli yrittänyt jatkuvasti halata, suudella jne.
Laitoin tuon illan jälkeen miehelle viestiä, että oli ihanaa nähdä...ei vastausta. Eilen illalla laitoin uuden viestin, jossa kerroin, että haluan joskus nähdä...en suoraan kysynyt nähdäänkö...ei vastausta.
Mitä minun pitäisi ajatella?? Olen aivan rikki...juuri kun sain kiskottua itseni hänestä eroon, hän valtasi elämäni uudelleen. Olen todella ihastunut häneen. Tekisi mieli kysyä suoraan miksi hän ei vastaa minulle ja mitä minä hänelle olen? Silti tuntuu, että vain ahdistelen ja ruikutan hänen peräänsä, koska hän itse ei ikinä tee aloitetta saati edes laita viestiä. Miten saan umpikujan ratkaistua? Kehtaanko kysyä asiaa suoraan? Odotanko vain? Vai unohdanko? Se tuntuu silti niin vaikealta, haluaisin niin yrittää kaikkeni.
Mietin myös, eikö mies uskalla olla kanssani kun tilanteeni on niin herkkä. Olen juuri eronnut, minulla on lapsi ja kaikki kesken. Miksi silti emme voisi tavata? En minä mitään aviomiestä saati uutta isää ole lapselleni etsimässä....
Auttakaa, tämä tuntuu niin kamalalle....