Onko muilla miestä, joka ei lähde "pukujuhliin" eli vieraiden ihmisten häihin tms.?

[S]

Mun mies lähtee kyllä mielellään juhliin, kuin juhliin, mutta ei laita pukua päällensä. Eli jos jossain olisi ehdoton puku- ja solmioPAKKO niin ei lähtisi. Häissä, hautajaisissa ja ristiäisissä on kyllä paljonkin käyty.

Miksi on niin pirun vaikeaa laittaa puku päälle? Minun mieheni laittaa puvun joka päivä päälle, paitsi viikonloppuisin. En ymmärrä.

Niinpä! Mun mieheni viettää työpäivät haalareissa ja vapaa-aikana pukeutuu kulloisenkin tilanteen vaatimalla tavalla. Pukee ilman sen kummempaa miettimistä puvun päälleen, kun sellainen tilaisuus/juhla on edessä.

Ikinä ei ole tarvinnut hävetä miehen pukeutumista tai miettiä, että onko nyt asu tilaisuuden mukaan, esim. kesäisissä lähisuvun rippijuhlissa lyhythihainen siisti kauluspaita ja suorat housut, perinteisissä häissä puku (solmiolla tietenkin), rockhenkisissä häissä (joiden kutsussa kehotettiin rentoon pukeutumiseen) siisti t-paita, siistit farkut + puvun takki, ystävän synttäreillä rento kauluspaita + slipoveri ja farkut jne.

Hieman ihmetyttää miehet, joiden mielestä ainoa suomalaiselle körmylle sopiva asu on linjaa t-paita&verkkarit, aina on pakko saada laittaa päälleen jotain rentoa ja mukavaa ja puku on pelleilyä, eikä "tosimies pukua päälleen laita".

Näinhän se pitäisi mennäkin, tilanteen mukaan, ei luulisi olevan kovin vaikeaa.

Tuo "puku on pelleilyä" -kommentti kertoo kyllä sanojastaan kaiken.

 

[meah]

On.
Mutta enpä mäkään riemusta kiljuen lähden edes omien kavereiden häihin tms. pukupippaloihin.
Sukulaiset ja tosi hyvät ystävät tietysti erikseen...

Eli jätetään yleensä ihan suosiolla yhteisestä päätöksestä menemättä kaikki paitsi ihan lähimpien ihmisten pippalot. Ja jos ne on turhan virallisia parempia bileitä, piipahdetaan niissäkin vain pikaiseen tekohymy naamalle liimattuna. Ja sitten mahdollsimman äkkiä takaisin kotiin, kravatti pois ja korkokengät jalasta ja syvä huokaus.

Eikö siellä kotona kerkeä muutenkin olemaan? Ihan kuin pakoilisitte muita ihmisiä.

En mä pakoile muita ihmisiä.
Mutta mulla on täällä aina ja koko ajan hirveästi tekemistä ja touhuamista. Mun mielestä on ajanhukkaa keikistellä epämukavissa kengissä ja yhtä epämukavassa juhlamekossa vieraiden ihmisten keskellä. Varsinkin kun noihin retkiin menee matkoineen yleensä vähintään tuntikausia, ja se vaatii multa silloin järjestelyjä.

Läheiset, ystävät ja hyvät kaverit osaa tulla tänne meille viihtymään, kun haluavat meitä nähdä. Meille ja niille on hyvä näin.

Mikä tekee juuri teidän kodistanne niin erinomaisen paikan että muiden pitää teille tulla, mutta ette itse vieraile?

Miten voit sanoa että toisten järjestämät juhlat ovat ajanhukkaa? On teistä itsestänne kiinni jos ette osaa viihtyä ihmisten keskellä.

En mä tänne ketään aseella uhaten pakota. Kyllä ne ihmiset ihan vaan vapaaehtoisesti jostain syystä tänne hakeutuu, mistä minä tiedän, miksi?

Ja mä voin ihan hyvin sanoa, että jonkun puolitutun järkkäämät virallisentylsät pukukarkelot on mun mielestä ja mulle ajanhukkaa.
Ei mulla ole mitään sitä vastaan, että joku muu siellä viihtyy, miksi sun on niin vaikea ymmärtää, että kaikki ei vaan viihdy?

Mä edelleen viihdyn ihmisten keskellä kyllä, jos meno on rentoa ja ihmiset sellaisia, joista pidän. Ja tosiaan jostain kumman syystä ne ihmiset on tähän asti olleet valmiita ja vapaaehtoisia tulemaan tänne viihtymään.

Mutta mä en vaan käsitä, miksi mun pitäisi nähdä hirveästi vaivaa ja tehdä järjestelyjä, jotta pääsen lähtemään johonkin puolituttujen ja tuntemattomien sekaan paremmin perin tälläytyneenä, kun en sellaisesta pidä?

 

[Raitalankakäärme IV]

Joo ei, mä jätän mielelläni väliin kaikki turhat pippalot, en vaan viihdy. Ahdistaa ihmisjoukot, ja mitä enemmän porukkaa ja mitä harvemman tunnen, sen ahdistavampi olo. Ja mitä virallisemmat pippalot, sen ikävämpää on. Eihän noissa juhlissa ikinä ehdi edes viettää aikaa kutsujien kanssa, kun vieraita on niin paljon, että ei jokaiselle riitä aikaa. Jos ihmisiä on paikalla yli 10, niin en tykkää.

Ihan pakolliset sukujutut ja vastaavat on pakko käydä, mutta mielummin vierailen ihmisten luona ihan pienemmällä porukalla, että ehtii jutella ja viettää kunnolla aikaa just niiden ihmisten kanssa. Onneksi mies on samaa mieltä.