Onko muita kotiäitejä, jotka eivät käy koskaan missään yksin (tai tyttöporukalla)?

[niin tuttua]

jeps kirjoitti osittain kuin minä olisin kirjoittanut. olen sosiaalinen ja juttelen paljon , mutta siihen se sitten jääkin. mammapiireissä on jo omat pienet piirinsä, jotka pyörii ja tapailevat ja kaveeraavat keskenään, ja omat tapaamiset rajoittuu niihin kerta viikossa mammapiirissä, jossa puhutaan yleisesti jostain, lapsista pääosin.

jos tapaat kiinnostavan äiti-ihmisen jossain puistossa esim. niin pyydätkö erotessa puhelinnumeroa vai miten homman pitäisi mennä näin aikuisiällä?

 

["Reetu"]

Mä kävin ennen 1x viikko, nyt 1x kk:ssa ihan vaan kaverilla. Pää leviää! Ei auta valittaa, nyt vaan on niin paljon sairasteltu, yhtään enempää ei jaksa.

Kesäisin saatan mennä parin kaverin kans johonkin yöksi ja pienimmät lapset (imetettävät) on mukana.

 

[sivusta seurannut]

Mitä mieltä miehesi on tilanteesta? Häneenhän se paine kohdistuu siinä mielessä että on sinun ainoa aikuiskontakti.

Tää mullakin on mielessä. Mistä te juttelette, riittääkö puheenaihetta muutakin kuin kaupan tarjoukset, ruohon kasvu kesällä ja lapsen tekemiset? En tarkoita että Euroopan rahapolitiikkaa pitäisi analysoida, mutta JOTAIN? Voi olla että mies muuten kypsyy kohtapuolin.

 

[misStar]

Mulla ainakin pää leviäis.

Ja täytyyhän ihmisellä olla omakin elämä...Jos tolleen jatkaa vuosia niin mitä sitten kun ne lapset alkaa olla sen verran isoja ettei enää "tarvitse" sua.Ja varsinkin sitten kun muuttavat pois kotoa.Mitä ihmiselle jää jos on vaan elänyt lastensa kautta?