onko mulla velvollisuus.. (kummiasiaa)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nöppönen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

nöppönen

Aktiivinen jäsen
13.05.2005
22 173
1
36
yksi kummilapsistani on ex mieheni siskon poika (olen sylikummi). ennen eroa oltiin paljon tekemisissä, ja jonkin aikaa myös eron jälkeen. nopeasti kuitenkin yhteyden otot harvenivat sieltä suunnalta. kummipojallani on syntymäpäivä heti joulun jälkeen ja viime vuonnakin laitoin lahjat (sekä joulu että syntymäpäivä) menemään ex:n mukana perille (minua ei oltu kutsuttu juhliin). muutama päivä syntymäpäivien jälkeen minulle soitettiin että "ai, niin haluaisitko tulla käymään kahvilla. ei me muistettu sinua ollenkaan". sen jälkeen olen muutamaan kertaan laittanut kummilapsen äidille viestiä ja kysellyt pojan kuulumisia, vastausta ei vain ole kuulunut. nyt taas joulu ja pojan syntymäpäivä lehenee ja mietin että vieläkö minun tulee muistaa tätä poikaa? onko minulla siihen velvollisuus vaikka tämä kummius on muuttunut hyvin yksipuoliseksi. paha mieli tulee kummastakin.. siis jos lopetan muistamisen tai sitten että paketti menee vaan perille, ilman muuta kontaktia.
 
itse lopetin yhteyden pidon ex mieheni veljen poikiin joiden kummi siis olen. rippijuhlan lähestyessä lasten äidiltä tullut kirje et jos haluat jotenkin muistaa kummilastasi niin lähetä sille ja sille tilille rahaa. en ole lähettänyt koska mielestäni on törkeyden huippu jos muuten eivät pidä yhteyttä. ja siis ex mies hoitaa sen puolen. ex mies ei puolestaan pidä yhteyttä mun puolen kummilapsiin joten tämmönen jako meillä.
 
Minkä ikänen kummilaps on? mietin ett tuntuisko mahottomalta ajatus että pitäsit lapsee yhteyksii yllä vaik hakemala teile kylää sillon tällön tms. loppuviimeis siun tarvii tehhä nii kun siust vähite pahalta tuntuu :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Maura:
Minkä ikänen kummilaps on? mietin ett tuntuisko mahottomalta ajatus että pitäsit lapsee yhteyksii yllä vaik hakemala teile kylää sillon tällön tms. loppuviimeis siun tarvii tehhä nii kun siust vähite pahalta tuntuu :hug:

täyttää nyt 6 vuotta. vähän hankala häntä on kai kylään hakea kun ei äidin kanssa yhteyden pito edes onnistu. tulee kyl kaupassa jutuille jos näkee, mut on selkeästi vaivaantunut :/
 
Minulla on vähän sama tilanne kuin aloittajalla, mutta kyllä minä olen silti laittanut kummilapselleni joulu- ja synttäri lahjat menemään sekä muistanut kortilla nimipäivänä. Joskus myös lomareissuilta kortteja lähetellyt. Mielestäni kummin velvollisuus on muista kummilastaan, vaikka vanhempien kanssa ei enää yhteyttä pidettäisikään. Minä olen kyllä laittanut välillä tekstiviestiä ja mailia kummilapseni äidille ja kysellyt sitä kautta kuulumisia.

Joten laita vain ne lahjat menemään. Uskon, että kummipoikasi arvostaa sitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nöppönen:
Alkuperäinen kirjoittaja Maura:
Minkä ikänen kummilaps on? mietin ett tuntuisko mahottomalta ajatus että pitäsit lapsee yhteyksii yllä vaik hakemala teile kylää sillon tällön tms. loppuviimeis siun tarvii tehhä nii kun siust vähite pahalta tuntuu :hug:

täyttää nyt 6 vuotta. vähän hankala häntä on kai kylään hakea kun ei äidin kanssa yhteyden pito edes onnistu. tulee kyl kaupassa jutuille jos näkee, mut on selkeästi vaivaantunut :/

:| nii..ei se vältsisti oo helppoo. Aattelin vaa alunpittäin ett jos on jo nii iso ett tajuu ett joku tuttu on tippunu kuvioista pois ni sitte tuota. Onks mahollista ett äitisä on vaivautunu ku ei oikei tiiä kuin pitäis suhtautuu? Siulta vaatis kyl aika paljo ett setvis jutun perinpohji.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nöppönen:
yksi kummilapsistani on ex mieheni siskon poika (olen sylikummi). ennen eroa oltiin paljon tekemisissä, ja jonkin aikaa myös eron jälkeen. nopeasti kuitenkin yhteyden otot harvenivat sieltä suunnalta. kummipojallani on syntymäpäivä heti joulun jälkeen ja viime vuonnakin laitoin lahjat (sekä joulu että syntymäpäivä) menemään ex:n mukana perille (minua ei oltu kutsuttu juhliin). muutama päivä syntymäpäivien jälkeen minulle soitettiin että "ai, niin haluaisitko tulla käymään kahvilla. ei me muistettu sinua ollenkaan". sen jälkeen olen muutamaan kertaan laittanut kummilapsen äidille viestiä ja kysellyt pojan kuulumisia, vastausta ei vain ole kuulunut. nyt taas joulu ja pojan syntymäpäivä lehenee ja mietin että vieläkö minun tulee muistaa tätä poikaa? onko minulla siihen velvollisuus vaikka tämä kummius on muuttunut hyvin yksipuoliseksi. paha mieli tulee kummastakin.. siis jos lopetan muistamisen tai sitten että paketti menee vaan perille, ilman muuta kontaktia.

Lapsi on kuitenkin syytön tähän tilanteeseen, joten muistaisin sinuna häntä kuten ennenkin, paketit postin mukana tai jos lähistöllä asuu, niin postilaatikkoon itse viemällä.
Mielestäni kummius kuitenkin velvoittaa pitämään LAPSEEN yhteyden, ellei nyt vanhemmat suoranaisesti sitä kiellä. Lapsesta voi iän myötä tulla sinulle todella läheinen, kun on kuitenkin "jo" tuonkin ikäinen, ettei mikään vauva.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nöppönen:
se mua nyt oikeastaan eniten harmittaa että mielestäni kummius on muutakin kuin lahja automaattina olo ja nyt ei sit käytännössä muu onnistu.. :|

Miksi sinä lopettaisit kummilapsen muistamisen, jos äidin kanssa välit viilenneet? tärkeintä että kummi muistaa, vaikka onkin lahja. Tärkeintä on teot eikä sanat, ja lahjan antamienn on muistamista.
 
ei musta kummilapseen tarvi lopettaa yhteyttä jos se vanhempiin ei enää ole toiminut,sun kummilapsi voi vielä kysellä sun perään isompana,itsehän voit päättää miten muistat/eihän kukaan esitä toiveita..kurjaa miten kummiudesta on usein tullu se "lahja-automaatti"kun on muuten läsnä/yhteydessä..meillä esikoisen kummit eros ni toinen muistaa vaan joulusin("omantunnontuskia?!")ja toinen sitten useammin,enempi tekemisis,ottaa yökylään ym.
 
meillä on yhdellä lapsella kummi joka postissa laittaa lahjaa,ei hyvä
mitenkään muuten ei halua olla lapseen yhteyksissä niin jättäs sit ne paketitkin laittamatta...
ei semmonen "kasvoton" lahja kauaa lämmitä. paljon tärkeempää on naamakkain yhteydenpito

eli mä oon sitä mieltä et laita kortti tai sit ei mitään,turhaa sille ostelet lahjoja jos lapsi ei ees tiiä keltä ne on...
 
Alkuperäinen kirjoittaja nöppönen:
no onko sit kovin tökeröä laittaa van kortti ja rahaa sen mukana.. kun en tiedä pojan elämästä enkä kiinnostuksista enää mitään niin on hankala ostaa sopivaa lahjaakaan.

No ei kai. Mutta eiköhän normaaleille lapsille voi ostaa aina ainakin kirjoja, leffoja, legoja, magneetteja, jotain vaatetta ?
Kyllä kai rahakin käy.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sähläri:
meillä on yhdellä lapsella kummi joka postissa laittaa lahjaa,ei hyvä
mitenkään muuten ei halua olla lapseen yhteyksissä niin jättäs sit ne paketitkin laittamatta...
ei semmonen "kasvoton" lahja kauaa lämmitä. paljon tärkeempää on naamakkain yhteydenpito

eli mä oon sitä mieltä et laita kortti tai sit ei mitään,turhaa sille ostelet lahjoja jos lapsi ei ees tiiä keltä ne on...

Mitä jos lapsen kaikki suku asuu kaukana, eikä kukaan muukaan muista paitsi noin? Ei oikein kiva lapselle. ehkä teillä asuvat kaikki lähellä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja sähläri:
meillä on yhdellä lapsella kummi joka postissa laittaa lahjaa,ei hyvä
mitenkään muuten ei halua olla lapseen yhteyksissä niin jättäs sit ne paketitkin laittamatta...
ei semmonen "kasvoton" lahja kauaa lämmitä. paljon tärkeempää on naamakkain yhteydenpito

eli mä oon sitä mieltä et laita kortti tai sit ei mitään,turhaa sille ostelet lahjoja jos lapsi ei ees tiiä keltä ne on...

Mitä jos lapsen kaikki suku asuu kaukana, eikä kukaan muukaan muista paitsi noin? Ei oikein kiva lapselle. ehkä teillä asuvat kaikki lähellä.

Kyllä se muistaminen on myös sen lahjan antamistsa.Lapsi tietää että joku muistaa hänen syntymäpäivänsä edes.
 
Siskoni kummit olivat vanhemmilleni tuttuja enemmän juuri kummisedän kautta, kummitäti oli vain kummisedän tyttöystävä.. no heidän elämänsä oli melko vaikeaa ja erosivat sitten aikanaan. Siskollani ei lapsena siis ollut kummoisiakaan kummiyhteyksiä. Oli hänellä toki kolmaskin kummi, mutta sekin asui (ja asuu vieläkin) ulkomailla joten yhteydenotot ovat vähäisiä. Mutta sitten jostain syystä kun siskoni tuli aikuiseksi kummitäti alkoi uudestaan ottaa yhteyttä ja nykyään he tuntuvat tulevan hyvin toimeen. Joten älä kuitenkaan ihan heti luovuta vaikkei sitä yhteyttä löydykään ja muista että olet lapsen kummi etkä velvollinen lapsen vanhempia kuitenkaan miellyttämään. Veljelläni on myös mielenkiintoinen kummisuhde kummitätinsä kanssa, hänen kummitätinsä oli tosi nuori sylikummina ollessaan, omat lapsensa hän taas sai melko vanhana sillä hän on jo yli 40 ja hänellä on hyvin pienet lapset. Nuorimmalle lapselleen hän pyysi kummiksi pari vuotta sitten omaa kummilastaan eli veljeäni, nykyään heidän yhteytensä välimatkoista huolimatta on kiinteät. Itse joudun jo vierailemaan haudalla osittain kummiyhteyksissä, eikä se enää ole tietenkään sama asia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sähläri:
meillä on yhdellä lapsella kummi joka postissa laittaa lahjaa,ei hyvä
mitenkään muuten ei halua olla lapseen yhteyksissä niin jättäs sit ne paketitkin laittamatta...
ei semmonen "kasvoton" lahja kauaa lämmitä. paljon tärkeempää on naamakkain yhteydenpito

eli mä oon sitä mieltä et laita kortti tai sit ei mitään,turhaa sille ostelet lahjoja jos lapsi ei ees tiiä keltä ne on...

Mutta aapeen tapauksessahan oli niin, ettei vanhemmat kutsu kummia kylään, tai antavat ymmärtää tavalla tai toisella että on samantekevää käykö vai ei. Kyllä siinä tilanteessa parempi on kuitenkin muistaa sitä LASTA kuin jättää kokonaan muistamatta. Tietysti toivoen että vanehmmat edes kertovat kenen lahja postilaatikosta löytyi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nöppönen:
no onko sit kovin tökeröä laittaa van kortti ja rahaa sen mukana.. kun en tiedä pojan elämästä enkä kiinnostuksista enää mitään niin on hankala ostaa sopivaa lahjaakaan.

Ehkä tuon ikäiselle jäisi kuitenkin joku "materialahja" paremmin mieleen, voihan sitä ostaa esim. jonkun kivan college-paidan, niillähän on aina käyttöä tai vaikka muumi-muki.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nikolappa:
Alkuperäinen kirjoittaja nöppönen:
no onko sit kovin tökeröä laittaa van kortti ja rahaa sen mukana.. kun en tiedä pojan elämästä enkä kiinnostuksista enää mitään niin on hankala ostaa sopivaa lahjaakaan.

Ehkä tuon ikäiselle jäisi kuitenkin joku "materialahja" paremmin mieleen, voihan sitä ostaa esim. jonkun kivan college-paidan, niillähän on aina käyttöä tai vaikka muumi-muki.

Asiasta pahvilaatikkoon... Meillä jää aina collegepaidat käyttämättä, kun tulee laitettua trikoopaita alle ja jokin vetoketjullinen päälle tarvittaessa. :)
 
kyllä mullakin osa kummilapsista asuu kauempana, mut sit ollan kuitenkin yhteyksissä puhelimen välityksellä ym. saan kuvia kummilapsistani yms. me olemme ex miehen kanssa kumpikin siis tämän hänen siskonsa pojan kummeja, eli voiko muistamisen jättää kokonaan hänen harteilleen? vaatteita tälle kyseiselle pojalle on miltei mahdoton ostaa (varsinkaan kun ei nää ).. mutta ehkä sit kuitenkin jatkan muistamista edes jollain tavoin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nöppönen:
kyllä mullakin osa kummilapsista asuu kauempana, mut sit ollan kuitenkin yhteyksissä puhelimen välityksellä ym. saan kuvia kummilapsistani yms. me olemme ex miehen kanssa kumpikin siis tämän hänen siskonsa pojan kummeja, eli voiko muistamisen jättää kokonaan hänen harteilleen? vaatteita tälle kyseiselle pojalle on miltei mahdoton ostaa (varsinkaan kun ei nää ).. mutta ehkä sit kuitenkin jatkan muistamista edes jollain tavoin.

Onko sinulla lapsia? Minulla on lapsia ja heistä on hienoa saada postissa jotakin. Näin he tietävät että joku edes muistaa heidän olemassaolon. Synttärivieraita kun ei kaukaa tule, ja koko suku asuu kaukana.

Jotenkin ihmeellistä, että käsketään unohtaa lapsi, jos on kummiksi lupautunut. Varmaan sitten käsket myös omien kummiesi unohtaa sinun lapsesi. Jos se on ihan sama, muistaako vai ei.
 

Yhteistyössä