on varmaan paljonkin semmoisia, jotka eivät ole määrissä mitaten edes erityisen suuria kuluttajia, mutta silti siinä juomisessa on jotain hämärää. Ja silloin jonkun olisi hyvä puuttua asiaan. Ei ole oikein hyvä, että ihminen turruttaa itsensä, ettei tarvitse elää. Siinä nimittäin jää se elämä helposti silloin tosiaan elämättä. Kunhan vilahtaa. Silloin lähimmäiset jäävät vaille tämän yhden ihmisen henkistä läsnäoloa.
Sen siivotun kämpän voi myös ostaa, ja ruokaa saa ravintolasta. Vaan ei ole kiva ymmärtää muutaman vuosikymmenen päästä, että pahus sentään äitini ei oikeasti ollutkaan läsnä. Ei ole äidillekään kiva, jos ehtii loppuvuosinaan oivaltaa, että harakoille meni. Tunteittensa kanssa olisi hyvä päästä sinuiksi, ja kyetä ne näyttämään muillekin.