Onko oikein että isä jää hoitamaan n. 6 kk ikäistä ja äiti menee töihin?

[ap]

jatkan jaarituksia...
Tuntuu siltä että on kiva edes jonnekin purkaa näitä ajatuksia. Miehen mielestä kun nämä ovat niin itsestäänselviä asioita...

En siis pidä lapsen saamista itsestäänselvyytenä.
Yritän vaan miettiä miten pärjättäisiin taloudellisesti lapsen saannin myötä.
Siksi olisi hyvä jos voisimme vuorotella miehen kanssa töissäkäynnin suhteen.

Itse pystyn melko paljon vaikuttamaan työaikoihini ja tekemään töitä kotoa käsinkin. Lisäksi otan aina ylimääräistä lomaa 3 viikkoa vuodessa lomarahan vaihtona. Eli minulla on 2 kk vuodessa lomaa, jotka saan pitää juuri silloin kuin itse haluan, mikä antaisi myös pelivaraa ja joustoa meidän mahdollisen tulevaan vauvaperhe-elämään...

 

[ö]

6 kk äitiysloma oli aiempien sukupolvien "virkanaisille" ruhtinaallisesti. Ja edelleen monessa maassa oltaisiin siihen tyytyväisiä.

 

[vieras]

Ja yhä edelleen: Miksi on säädetty ihan lain pohjalta vanhemmalle mahdollisuus jäädä äitiysloman jälkeen hoitovapaalle, jos sitä ei muka saisi käyttää? Monen pääkoppa ei vaan yksinkertaisesti kestä olla kotona hoitamassa paria vuotta omaa lasta ja sen vuoksi pitää päästä töihin muiden aikuisten seuraan. Voi sitten syytellä luusereiksi niitä, jotka siihen lapsen hoitoon pystyvät ja ennenkaikkea itse haluavat.

 

[ap]

Tottakai, jos se teille vaan passaa =)
Mutta: mä vierastan kyllä tosi pahasti sitä, että "ei ole suotavaa" olla poissa kauaa... Mikäs se sellanen työ oikeen on?

Työ, joka pelaa pitkälti henkilösuhteiden kautta, ja johon minun pitäisi periaatteessa kouluttaa tuuraajani.
Jos jäisin työttömäksi, olisi melko epätodennäköistä että työllistyisin mihinkään työhön tällä paikkakunnalla (maaseutu). Sossun elätiksi en halua alkaa, se on lähestulkoon pahin painajainen.
En halua joutua köyhyysloukkuun, koska täällä ei ole mahdollisuuskia saada työtä (ja kyllä, lähtisin mielellään siivoamaan tms. jos olisin työtön). Meillä on kuitenkin täällä oma talo, jossa voimme asua.

Muutoin, voisin ihan hyvin olla lapsen kanssa vaikka 2-3 vuotta kotona.

joo, okei... mut ethän sä työtä menetä jos äitiyslomalle jäät

No, en varmaan menettäisikään, mutta en haluaisi aiheuttaa kovin paljon ylimääräistä vaivaa työnantajallekaan.
Kauhistuttaa ajatuskin (siis tässä firman taloudellisessa tilanteessa, ja kun on muita hoitovapaalaisia, joiden tuurausten vuoksi on aiheutunut harmia työpaikalla) mennä sanomaan pomolle että jäisin töistä pois... :/

 

[vieras]

Pomosi ja sinäkin olette olleet joskus pieniä vauvoja. Ei meistä kukaan tänne valmiina aikuisena synny täyttämään verovelvollisuutta.

 

[ap]

Siis mulle tulee jotenkin syyllinen olo siitä, että olen aiheuttamassa hankaluuksia ja töiden uudelleen järjestelyjä.

Olen miettinyt, että voisin vielä vuoden, puolitoista lykätä lapsen yrittämistä. Jos siinä vaiheessa tilanne töissä olisi tasoittunut ja vakituiset työntekijät palanneet töihin.

 

[-]

Älä kuitenkaan ihan liikaa mieti työnantajaa ja työkavereita vaan elä omaa elämää ja haaveita! Sitäpaitsi jos nyt alatte yrittämään, niin suurella todennäköisyydellä menee vuosi ennen kuin jäät äitiyslomalle. Taloustilanne toivottavasti on sitten jo vähän valoisampi ja muut hoitovapaalaiset töissä?

 

[Lex]

Ja yhä edelleen: Miksi on säädetty ihan lain pohjalta vanhemmalle mahdollisuus jäädä äitiysloman jälkeen hoitovapaalle, jos sitä ei muka saisi käyttää? Monen pääkoppa ei vaan yksinkertaisesti kestä olla kotona hoitamassa paria vuotta omaa lasta ja sen vuoksi pitää päästä töihin muiden aikuisten seuraan. Voi sitten syytellä luusereiksi niitä, jotka siihen lapsen hoitoon pystyvät ja ennenkaikkea itse haluavat.

Käsitinköhän mä väärin, vai sä, kun tässä ap:n perheessähän juuri lapsen vanhempi aikoo käyttää vanhempainvapaansa hoitaakseen lastaan kotona?
Onko se ongelma nyt siellä vanhemman jalkojen välissä vai mistä kiikastaa?

 

[- edelleen]

Tai sitten yrityksen alusta menee neljä vuotta äippäloman alkuun, kuten meillä. Älä turhaan lykkää.

 

[Ninniliina]

Periaattees ymmärrän, mutta sä ole nyt kuitenkin hankkimassa sitä lasta itselles, etkä firmalle, joten sun pitäisi ajatella sitä asiaa ennen kaikkea itsesi kannalta. Mun mielestä jokasen pitäs tässä vaan olla terveesti itsekäs ja ajatella asiaa oman perheen kannalta, vaikka töissä kuinka painostettaisiin siihen ettei sais olla pois. Kannattaa miettiä sitäkin vaihtoehtoa, että pitäisit koko vapaan, paitsi vikan kuukauden, jollon isä saa sen ylimääräsen isäkuukauden ja vois mahdollisesti olla hoitovapaallakin sen jälkeen. Missään tapauksessa ei kannata tehdä kovin lukkoon lyötyjä päätöksiä ennen vauvan syntymää.

 

[vieras]

Siis mulle tulee jotenkin syyllinen olo siitä, että olen aiheuttamassa hankaluuksia ja töiden uudelleen järjestelyjä.

Olen miettinyt, että voisin vielä vuoden, puolitoista lykätä lapsen yrittämistä. Jos siinä vaiheessa tilanne töissä olisi tasoittunut ja vakituiset työntekijät palanneet töihin.

Oot liian tunnollinen. Eikä välttämättä edes heti tärppää, kuten moni on tässä jo sanonut...
Ihan ihailtava työntekijä oot, mutta älä nyt kävele omien haaveittesi ja tarpeittesi yli.

 

[ap]

Siis sitä tässä tavallaan alunperin kysyinkin, että onko se oikein äiti-lapsi suhteen kannalta jos menisin töihin niinkin varhain.
Varmasti voisi olla kova ikävä ja syyllinen olo.

Meni vain tässä taustoja ja syitä selvittäessä ekat viestit.

 

[ö]

Mun mielestä jokasen pitäs tässä vaan olla terveesti itsekäs ja ajatella asiaa oman perheen kannalta, vaikka töissä kuinka painostettaisiin siihen ettei sais olla pois.

Saavatko isätkin ajatella asiaa terveen itsekkäästi? Tässä tapauksessahan nimenomaan toinen vanhemmista haluaa ja voi jäädä kotiin lastaan hoitamaan.

 

[ö]

Siis sitä tässä tavallaan alunperin kysyinkin, että onko se oikein äiti-lapsi suhteen kannalta jos menisin töihin niinkin varhain.
Varmasti voisi olla kova ikävä ja syyllinen olo.

Meni vain tässä taustoja ja syitä selvittäessä ekat viestit.

Älä tunne syyllisyyttä. Kuten sanottu, monessa maassa äidit palaavat työhön kolmenkin kuukauden päästä lapsen syntymästä. Enkä ole kuullut, että noissa maissa lapset massoittain voisivat pahoin.

Ja teillä lapsi ei mene edes hoitoon, vaan on vanhempansa kanssa kotona.

 

[ap]

Siis mulle tulee jotenkin syyllinen olo siitä, että olen aiheuttamassa hankaluuksia ja töiden uudelleen järjestelyjä.

Olen miettinyt, että voisin vielä vuoden, puolitoista lykätä lapsen yrittämistä. Jos siinä vaiheessa tilanne töissä olisi tasoittunut ja vakituiset työntekijät palanneet töihin.

Oot liian tunnollinen. Eikä välttämättä edes heti tärppää, kuten moni on tässä jo sanonut...
Ihan ihailtava työntekijä oot, mutta älä nyt kävele omien haaveittesi ja tarpeittesi yli.

Pitää varmaan paikkansa.
Lisäksi olen sellainen, että mietin ja murehdin asioita ihan liikaa jo etukäteen. Olen lisäksi jonkinasteinen kontrollifriikki, kaikki pitää suunnitella niin tarkkaan, ettei muka teksi typeriä tratkaisuja hetken mielijohteesta.... Lisäksi murehdin vielä töisten asiatkin.

Tiedän, että lapsensaanti ei ole itsestäänselvyys.

 

[Ninniliina]

Mun mielestä jokasen pitäs tässä vaan olla terveesti itsekäs ja ajatella asiaa oman perheen kannalta, vaikka töissä kuinka painostettaisiin siihen ettei sais olla pois.

Saavatko isätkin ajatella asiaa terveen itsekkäästi? Tässä tapauksessahan nimenomaan toinen vanhemmista haluaa ja voi jäädä kotiin lastaan hoitamaan.

Saavat toki Mutta jos ap perustelee tämän vaihtoehdon sillä, että "työpaikka kärsii" niin se ei ole asian ajattelua perheen kannalta.

 

[vieras]

Jos miehesi on osouttautunut ahkeraksi kotitöiden suhteen ja ottaa vastuuta nalkuttamatta, niin sitten se toimii. Tiedän monelle tutulle käyneen niin, että kun mies on hoitovapaalla, nainen tekee silti kaikki työt sekä työpaikalla että kotona. Isä vain laiskottelee mitä syöttämiseltä ja pepun pesulta ehtii. Ainakin yövalvomisiin miehen pitää olla valmis, ja moneen muuhunkin, eikä vain puheissa. Muutoin vauvalle ei ole haittaa, jos äiti on välillä töissä.

 

[ap]

Siis sitä tässä tavallaan alunperin kysyinkin, että onko se oikein äiti-lapsi suhteen kannalta jos menisin töihin niinkin varhain.
Varmasti voisi olla kova ikävä ja syyllinen olo.

Meni vain tässä taustoja ja syitä selvittäessä ekat viestit.

Älä tunne syyllisyyttä. Kuten sanottu, monessa maassa äidit palaavat työhön kolmenkin kuukauden päästä lapsen syntymästä. Enkä ole kuullut, että noissa maissa lapset massoittain voisivat pahoin.

Ja teillä lapsi ei mene edes hoitoon, vaan on vanhempansa kanssa kotona.

Haluaisin, että lapsi hoidettaisiin ainakin 3-vuotiaaksi asti kotona.

Keplottelemalla vuoron perään töissä yms. niin ettei kummankaan tarvitsisi olla täysin pois työelämästä.

Ei meillä edes ole täällä maalla hoitopaikkoja, kuin ainoastaan kirkonkylällä, jonne matkaa 40 km. Mielestäni lähes täysi mahdottomuus se lapsen päiväkotiin laittaminen.
Esim. jos mieskin olisi työkeikalla toisella puolen maata, ja minä joudun lähtemään klo 04.00 töihin, niin eihän siitä mitään tulisi. Työaikani ovat niin epäsäännöllisiä.

 

[no panic]

Olen valvonut viime yönäkin kahteen asti, ja miettinyt tätä elämää ja sen järjestämistä...

Asioita mutkistaa monet seikat. Biologinenkin kello alkaa pikkuhiljaa raksuttamaan, täytän 1,5 vuoden päästä 30 v.
Asutaan maalla ja musta tuntuu, että on pakko pitää kiinni työpaikasta kun kerran vielä koulutusta vastaavan työpaikan on onnistunut saamaan.

Jos oot tosiaan 28 - 29 vuotias, niin ei sinu lla vielä ole mitään hätään. Käyt pari vuotta huoletta töissä. Ei ole mitään paniikkia lapsentekoon, jos se tuntuu nyt liian isolta uhraukselta.

 

[ap jatkaa]

Tässä kun kirjottelee, niin aivan hullulta tuntuu tää mun tilanne...
Saas nähä miten käy.

 

[winhis]

jokaisen itse päätettävissä, mutta vielä jokseenkin vähemmistön valitsema vaihtoehto. nt äkkiseltään tuli mieleen, että kannattaa sitten opettaa vauvaa myös tuttipullosta juomiseen/syömiseen, vaikka tarkoituksena olis kuitenkin imetyskin.

Kyllä nousee niskakarvat pystyyn...

 

[nanna]

Mä luovutin ilolla pääasiallisen vauvanhoidon miehelle, kun beibi oli 2,5 vk ja se oli todella parempi ratkaisu.

 

[ö]

jokaisen itse päätettävissä, mutta vielä jokseenkin vähemmistön valitsema vaihtoehto. nt äkkiseltään tuli mieleen, että kannattaa sitten opettaa vauvaa myös tuttipullosta juomiseen/syömiseen, vaikka tarkoituksena olis kuitenkin imetyskin.

Kyllä nousee niskakarvat pystyyn...

Miksi?

 

[ap]

Jos miehesi on osouttautunut ahkeraksi kotitöiden suhteen ja ottaa vastuuta nalkuttamatta, niin sitten se toimii. Tiedän monelle tutulle käyneen niin, että kun mies on hoitovapaalla, nainen tekee silti kaikki työt sekä työpaikalla että kotona. Isä vain laiskottelee mitä syöttämiseltä ja pepun pesulta ehtii. Ainakin yövalvomisiin miehen pitää olla valmis, ja moneen muuhunkin, eikä vain puheissa. Muutoin vauvalle ei ole haittaa, jos äiti on välillä töissä.

Kyllähän tuo siivoaa, pyykkää ja laittaa ruokaa kun on kotona=työttömänä.
Ja jos ei siivoais niin sit sanoisin että hommaa siivoojan kotiin

 

[Olet uskomaton]

Älä Ap lässytä ja selitä työhönlähtöäsi. Tuo syyllisyyspotaska on kyllä niin paksua, että harvoin kuulee! Ja et voi olla niin tollo, ettet itsekin tietäisi tutkimuksia ja niiden tuloksia koskien äidin ja lapsen varhaista vuorovaikutusta! Haloo!!!