Onko oikeus suuttua? Lapsen kummin käytöksestä!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "piupaupou"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Muistelepa aikaa jolloin miehesi kanssa aloitte tapailemaan/seurustelemaan. Kyllä monilla on se "kuherruskuukausi" siinä suhteen alussa, että ollaan kuin paita ja peppu ja muut ystävät ym jäävät hieman taka-alalle siinä ihastuksen/rakastumisen tuoksinnassa. Sinuna antaisin ystävällesi aikaa (toki ehdottelisin tapaamisia edelleen, mutta en painostaisi) ja parhaassa tapauksessa ystäväsi normalisoituu vuoden kuluessa.

Tosin tiedän niitäkin pariskuntia jotka edelleen vuosienkin jälkeen ovat kuin kiinni liimatut eivätkä koskaan ole erossa toisistaan (juuri ja juuri työaikana), mutta sellaisten kanssa nähdään sitten pikkuisen harvemmin.

Ja noista lahjoista, jospa kummi vain ei kehtaa myöntää sinulle ettei ole ostanut mitään? Vai onko aina ollut yhtä saamaton asioiden suhteen? Voithan vaikka sanoa kummille, että "tärkeintä ei ole lahjat ja ne voi vaikka unohtaa, kunhan näet meitä ja tutustut kummilapseesi" tmv. Ja sano ihan suoraan, että kaipaat ko. ihmistä ja sinua harmittaa kun hänellä ei tunnu koskaan olevan aikaa nähdä teitä. Me suomalaiset ollaan huonoja puhumaan suoraan sydämestä, mutta yleensä se johtaa hyviin tuloksiin kun sen uskaltaa tehdä.
 
Jos ei kiinnosta olla tekemisissä kummilapsen & tämän vanhempien/vanhemman kanssa, niin kummiudesta voi kieltäytyäkin. Viis siitä, vaikka wanha kansa on sitä mieltä, että ei voi.

Jos ei oo halua tehdä jotain hommaa hyvin, niin miksi siihen pitää ryhtyä alunperinkään?

Kummina olo merkitsee monelle kovin eri asioita. Joillekin on tärkeintä että ne lahjat tipahtelee merkkipäivinä, muuten ei ole väliksi vaikkei kummista kuuluisikaan. Jotkut haluavat kummin olevan tiiviisti osana lapsen elämää, soittelevan, käyvän kylässä, muistavan lasta ja olemaan se aktiivinen osapuoli. Jotkut pitävät taas itse lapsen puolesta kummiin tiiviisti yhteyttä ja jotkut ristiäisten jälkeen unohtavat koko kummiuden.
Sen takia olisi hyvä aina kummiksi pyydettäessä vanhempien tarkentaa mitä odottavat kummin tehtävien pitävän sisällään ja kummi ehdokkaan myös kieltäytyvän kunniasta jos kokee sen itselleen sopimattomaksi.
Monet vaan automaattisesti suostuvat ja sitten näkemykset kys.hommasta ei kohtaakaan ja pahimmassa tapauksessa ystävyys/sukulaisuus suhteet katkeavat tämän takia.
Itse olen kieltäytynyt kummiudesta koska en halunnut olla se pelkkä lahja-automaatti(ja kallis sellainen)jonka tiesin kummiuden siinä tapauksessa langettavan. Ja omille lapsille kummiksi pyytäessäni olen aina sanonut miten me käsitämme kummina olon, eikä tähän päivään mennessä ole vielä ongelmia ollut.
 

Similar threads

Yhteistyössä