Onko pakko antaa lapsen koulukaverin

[tämmöistä]

tulla tänne kyläilemään?

Molemmat tenavat ovat ns. erityislapsia ja oma lapseni vain keväällä sai idean, että hän haluaa tuon kaverinsa meille leikkimään. Se meni sitten niin, että aikansa lapset jotain tekivät yhdessä legojen kanssa, mutta aika nopeasti oma lapsi häipyi pihalle leikkimään. Pyysin tuota lapsen koulukaveria, että mene sinäkin vain ulos leikkimään. Ei hän halunnut, hän halusi tutkia lapseni legoja. Mutta oli jotenkin itsestä hankalaa olla lapsen koulukaverin kanssa, kun hän oli niin hiljainen tapaus ja sitten koin, että en voi lasta jättää esim; tänne olkkariin itsekseen leikkimään + itse menisin kotitöit tekemään. Siinä sitten istua kökötin koko ajan olkkarin sohvalla ja yritin jotain jutunjuurta saada aikaiseksi. Onneksi lapsen isä tulikin illansuussa hakemaan lapsensa kotiin ja vähän ennen tuota omakin lapsi tuli jälleen sisälle leikkimään koulukaverinsa kanssa. Oma lapsi kyllä harmitteli, kun toinen lähti sitten niin pian kotia. Sanoin vain, että mitäs menit ulos leikkimään, että olisit ollut koko ajan sisällä.

Nyt tässä loppuviikolla, kun haimme lapsen koulusta, niin eikös tuo koulukaveri taas alkanut tinkaamaan, että hän tulisi joku päivä meille leikkimään. Sanoin vain, että katsotaan nyt.

En todellakaan lapsen koulukaveria tänne mielellään enää halua. Koska koen, että en ole tuon tenavan lapsenvahti. Oman tenavani pitäisi jaksaa koko ajan leikkiä hänen kanssaan. Tässä on nyt toinenkin pikku nyytti taloomme tullut, niin hänessä on minulle ihan tarpeeksi "käsityötä". En kyllä tänne enää ylimääräisiä lapsukaisia halua. Olen pahoillani, jos kuulostan omituiselta. Itse vain olen oman "puhekoneeni" (lapsi) myötä tottunut siihen, että ääntä talossamme riittää aamusta iltaan asti. Niin koen hankalaksi tuollaisen hiljaisen tenavan. Kyllä hän vastasi, kun jotain kyselin hältä. Mutta ei hän itsestään alkanut juttelemaan mitään.

 

["vieras"]

Eikö sinulla tullut mieleen sanoa omalle lapsellesi, että tulehan tänne leikkimään, kun kaveri on kerran tullut kylään?

 

["vieras"]

Kuulostaa että sinulla on jotain henkisiä ongelmia. Oletko puhunut psykiatrille ongelmistasi, voi olla että kohta napsahtaa pahatikin ja tapat lapses. Sitä me ei toivota kukaan, soita heti aamulla lääkärille ja pyydä lähete psykiatrille.

 

["vieras"]

Jos lapset ovat jo kouluiässä, miksi sinun pitää pitää seuraa hänelle etkä anna leikkiä itsekseen?

 

["Ebba"]

Jos meillä lapsi pyytää kaverin kanssaan leikkimään, niin silloin lapsi ei todellakaan lähde kesken leikkien ulos puuhailemaan muuta, paitsi jos molemmat haluavat.

 

["Ebba"]

[QUOTE="Ebba";28872149]Jos meillä lapsi pyytää kaverin kanssaan leikkimään, niin silloin lapsi ei todellakaan lähde kesken leikkien ulos puuhailemaan muuta, paitsi jos molemmat haluavat.[/QUOTE]Siis molemmat lähtevät ulos.

 

[huphei]

Meidän esikoisella oli hyvä kaveri. Olivat paljon yhdessä. Mutta tilanne meni siihen, että tämä kaveri tuli meille jo ennenkuin esikoisemme pääsi koulusta ja meni esikoisemme huoneeseen. Me vanhemmat olimme töissä ja nuoremmat lapsemme pääsivät aikaisemmin koulusta kotiin ja päästivät kaverin sisälle. Nuorempien lastemme kanssa esikoisen kaveri ei leikkinyt. Sanoimme esikoiselle, ettei tämä käy ja että hänen täytyy sanoa kaverilleen, ettei kaveri voi tulla meille silloin, kun hän itse ei ole kotona. Tähän loppui ystävyys eikä kaveri tullut meille enää lainkaan. Kaverin vanhemmatkin taisivat ottaa asiasta nokkiinsa. Kaverin luona lapset eivät olleet juuri lainkaan (äiti perhepäivähoitaja).

Eli jos jatkossa kaveri on teillä, niin teet heti selväksi, että hänen tulee olla siellä missä teidänkin lapsi on. Jos teidän lapsenne menee ulos, niin silloin kaverii lähtee myös ulos tai menee kotiinsa. Lapset (etenkin erityiset) tarvitsevat kavereita. Siksi ainakin yrittäisin tukea lasten kaveruutta enkä heti antaisi ensimmäisen huonon kokemuksen lannistaa.

 

[huphei]

Lapsille on hyvä olla ulkonakin eli sisällä ei tarvitse olla koko aikaa. Mun mielestä kaverikin olisi voinut mennä hetkeksi ulos. Kyllä sille kaverillekin ulkoleikit tekisit hyvää. Ulosmeno ei varmaan miellyttänyt kaveria, kun legot kiinnostivat enemmän, mutta riittävästi patistamalla pitäisi onnistua. Omalle lapsellekin kannattaa puhua, että silloin kun kaveri on kylässä, niin silloin leikitään kaverin kanssa eikä tehdä vain omia juttuja.

 

[Mietin vain]

Minulla myös erityistarpeinen 5-vuotias poika. Joskus naapurin 6-vuotias tulee meille "leikkimään", eikä se tarkoita sitä että välttämättä leikkisivät yhdessä. Naapurin poika on kans tosi hiljainen, eikä kummallakaan ole vielä kovin hyvät sosiaaliset taidot. Voivat mennäkin koko ajaksi eri huoneisiin puuhaamaan omiaan. Silloin olen osallistunut leikkeihin, leikittänyt ja jututtanut myös naapurin poikaa (minkä kahdelta nuoremmalta sisarukselta pystyn) ja yrittänyt tukea yhteisleikin syntymistä. Erityistarpeiset lapset ovat vaativia, mutta minä tukisin lasten ystävyyttä ja yrittäisin vain jaksaa, sosiaaliset taidot kehittyvät harjoittelemalla ja varmaan teilläkin helpottaisi ajan kanssa.

 

["..."]

Itse saattaisin pyytää niin, että pyytäisin lapsen kaverin äidin mukaan. Kertoisin hänelle syyn, minkä takia.

 

["vieras"]

kyllä sen olisi voinut sille lapselle sanoa, että hän menee myös ulos, kun lapsesikin meni.

 

[Mietin vain]

Jäin vielä miettimään, että ehkä kaveri ei uskaltanut lähteä ulos, pelkäsi osaako pukea tms. Ja hänet olisi pitänyt aikuisen ohjata ulos ja mennä vaikka hetkeksi mukaan... Tiedän kyllä että se on rasittavaa kun kotitöitäkin tarvitsisi koko ajan tehdä, mutta meillä aina joko minä tai mies ollaan koko ajan siinä kun lapsella on vieras, auttamassa leikin sujumisessa ja että vieraskin lapsi tuntee olonsa turvalliseksi. Tiedän että näin on myös kavereitten perheissä jos esikoinen joskus uskaltautuu johonkin yksinään.

 

[fff]

tuo nyt vaikuttaa vähän siihenki, että haluatko lapsellasi olevan kavereita. Erityselle pitäisi opettaa, että tekevät koko ajan yhdessä asioita, jos toinen ei halua ulos, niin ei sitten jättäisi yksin. Mutta eihän ne sitä tietenkään kovin helposti opi.

Jaksaminen tietysti on toinen juttu, jos et jaksa ottaa teille kavereita, niin ei kukaan voi sinua pakottaa.

 

["vieras"]

Jos kaveri tulee kylään kaverin kanssa leikitään. Jos leikit yhdessä eivät enää suju lähetetään kaveri kotiin. Talossa talon tavalla.

 

[Mietin vain]

Jotkut vastaajat eivät tunnu nyt millään tajuavan että kyse oli erityistarpeisista lapsista. Kaikilla heillä on oma tuen tarpeensa, eivät ole niin itsenäisiä ja osaavia kuin niinsanotut "normaalit". Erityislapsen kasvatus vaatii enemmän viitseliäisyyttä, joskus läpi elämän. Ei silloin parane luovuttaa joka asiassa ensimmäisellä kerralla vaan nähdä vähän enemmän vaivaa.

 

["vieras"]

Jotkut vastaajat eivät tunnu nyt millään tajuavan että kyse oli erityistarpeisista lapsista. Kaikilla heillä on oma tuen tarpeensa, eivät ole niin itsenäisiä ja osaavia kuin niinsanotut "normaalit". Erityislapsen kasvatus vaatii enemmän viitseliäisyyttä, joskus läpi elämän. Ei silloin parane luovuttaa joka asiassa ensimmäisellä kerralla vaan nähdä vähän enemmän vaivaa.

Eli ap:n on vaan jaksettava vahtia sitä vierasta lasta vaikka ei jaksaisi tai viitsisi?

 

["Lissu"]

Kyllä on peiliin katsomisen paikka niin apeella kuin apeen lapsella.
Jos lapselle tulee kaveri ja kaveria ei vaan millään saa ulos niin kyllä silloin sen sinun lapsesi kuuluisi olla kaverinsa kanssa sisällä.
Hyvin olet kasvattanut lapsesi jos oma lapsesi haluaa lähteä ulos kun on kaveri ja jättää näin ollen kaverinsa vaan sisälle leikkimään.
Annatko yleensäkin periksi mitä sinun lapsi haluaa? Hän ei joudu tekemään myönnytyksiä ja huomioimaan muita?

 

[vieras nro 313]

[QUOTE="vieras";28872378]Eli ap:n on vaan jaksettava vahtia sitä vierasta lasta vaikka ei jaksaisi tai viitsisi?[/QUOTE]

ei vaan jos aapeen lapsi on luvannut olla tämän kaverin kanssa niin ne leikit tehdään niin että molempia kiinnostaa eikä siten että toinen karkaa ulos

 

[ööh]

Eli ongelma taisi olla se että tuo "kaveri" on erityslapsi

 

[Mietin vain]

Tietenkään kenenkään lapsia ei tarvitse vahtia tai kutsua ketään kylään jos ei yhtään jaksa! Voisivatko lapset välillä tavata siellä kaverin luona? Tarkoitin vain, että itse en antaisi yhdestä kerrasta periksi, tukisin yhteisleikkiä ja odottaisin että tilanne muuttuu. Voihan lapsia jännittääkin vieraassa paikassa ja tilanne helpottaa jo toisella kertaa...

 

["vieras"]

Miksi et ap opeta lapsellesi, että kun pyydetään vieraita kylään, heidän kanssaan kuuluu silloin olla, eikä lähteä omille teilleen? Näitä käytösjuttuja joutuu kyllä hiomaan usein ihan "normaalienkin" lasten kanssa, ja jos joku asia on erityisen hankalaa, niin silloinhan sitä pitää harjoitella entistä kovemmin.

Jos lapsen "erityisyys" aiheuttaa sen, että lapsi ei todellakaan kykene olemaan vieraansa kanssa sisällä, niin varmaan voi soittaa vieraan lapsen vanhemmille, että tulevat hakemaan, koska yhdessä leikkiminen ei enää onnistu tälle päivälle. Tai voi sopia etukäteen, milloin tullan hakemaan, niin vieras ei ole paikalla koko iltaa.

Minun mielestäni vanhemman tehtävä on tukea ja auttaa lasta kaverisuhteissa, eikä vain kieltää vierailuja jos ne suju niin kuin itse haluaisi. Ja varmaan voit joskus viedä oman lapsesi tämän vieraan luoke, niin vuoroin tämän vanhemmat katsovat lasten perään? Siihen ei tarvitse suostua, että lapsi tuodaan aina teille "hoitoon" ilman vastavuoroisuutta, jos se tuntuu liian raskaalta.

 

["vieras"]

Vaikka onkin erityislapsi, en ihan tajunnut mikä tässä oli ongelmana. Se, että lapsi oli liian hiljainen? Anna toki leikkiä itsekseenkin. Teet normaaleja kotiaskareita ja samalla pidät silmällä vierasta lasta kuten omaasikin pitäisit. Ei sun tartte seuraa sille pitää.

Toisekseen niin tietysti sovit etukäteen, että Matti voi tulla, mutta asetat kellonajan esim. 2 tuntia saa olla teillä koulun jälkeen. Sen ajan varmaan jaksat? Lisäksi ennen kyläilyä puhuisin oman lapsen kanssa, että jos kaveri tulee, leikitään yhdessä ja mennään sen mukaan, mitä kaverikin haluaa leikkiä, koska kaveri on vieraana. Hyvää tekee varmaan molemmille opetella yhdessä toimimista.