Onko tää ihan normaalia vai olenko tullut hulluksi jo?

[miten on?]

Elämässä ollut kriisiä kriisin perään jo pitkään. Jatkuvaa tuskaa ja piinaa kestänyt kolmatta vuotta, eikä loppua näy. Tiedostan olevani jo kuilun partaalla, en tiedä enää kauanko mielenterveyteni kestää. Vaikka luulen että ainakin masennukseen olen jo sairastunut.

Mulla on nykyään valtava ahdistus päällä koko ajan (johtuu siis niistä jutuista, jotka elämässäni on ) , itkettää enkä jaksa. Olen vihainen ja ärtynyt, haluan vain nukkua. Mutta se ahdistus on kaikkein pahin. Voisin vain itkeä.
Ja sitten, yhtäkkiä tulee tällainen olo kuin nyt; en tunne mitään. En yhtään mitään. En iloa, en surua, en luojan kiitos sitä ahdistusta. Olen kuin jäässä sisältä. Tiedän, ettei tätä tunnetta tai olotilaa kestä kauaa, huomenna taas voi olla toisin.

Mutta onko ihan normaalia, että tunteet vaihtelee näin? Että välillä tuntuu kuin kuolisin siihen ahdistukseen, ja sitten ihan yhtäkkiä se onkin poissa enkä tunne mitään? Olenko nyt sekoamassa?

 

[pinks]

jospa vaikka lääkäriin..

 

[marmatus]

masentuneella ihmisellä on tollasia mielialan vaihteluita. Poikani oli muutama vuos sitten masentunut ja hänen tunteensa vaihteli päivittäin. Käy ihmeessä lekurilla, saat jotain lääkettä.

 

[jadal]

masentuneella ihmisellä on tollasia mielialan vaihteluita. Poikani oli muutama vuos sitten masentunut ja hänen tunteensa vaihteli päivittäin. Käy ihmeessä lekurilla, saat jotain lääkettä.

peesaan tätä.
ja itsellä tuli pahimmillaan välillä tuo tunteettomuus. tuntui kuin olisi katsellut elämäänsä jostain ulkopuolelta, eikä mikään tuntunut miltään.