L
"Liinu"
Vieras
Eritoten naiselle on tärkeää olla se sydänystävä, paras tyttökaveri, jonka kanssa jaetaan elämän ilot ja surut. Mulla ei sellaista ole. Joskus oli. Mun elämässä on ollut oikeastaan kaksi sellaista todellista parasta kaveria, joista toinen on kuollut ja toinen meni naimisiin miehen kanssa, joka ilmeisesti jostain syystä inhoaa minua. Tai on mustasukkainen, en tiedä. Yritimme pitää yhteyttä kyllä ja tavata, mutta mies koki ilmeisesti olonsa niin epävarmaksi, että torpedoi nämä yritykset ja jossain vaiheessa luovutimme. Nyt olen ollut tässä mielessä yksin kohta kuusi vuotta.. olen kyllä naimisissa ja mulla on kavereita, kaveriporukka, mutta se tosiystävä uupuu ja se tuntuu kovin surulliselta... Etenkin kun olen kokenut syvän ystävyyssuhteen niin tuntuu pahalta kun sellaisen on menettänyt..
Onko täällä ihmisiä jotka on aikuisena löytäneet parhaan ystävän itselleen? Toivo kuitenkin elää, myös 3-kymppisellä
Onko täällä ihmisiä jotka on aikuisena löytäneet parhaan ystävän itselleen? Toivo kuitenkin elää, myös 3-kymppisellä