A
Aleksi123
Vieras
Moi vaan kaikille, olen tämän asian kanssa painiskellut jo tovin, joten haluaisin vain kuulla muiden mielipiteitä tähän asiaan, vaikka tämänlaisista asioista on täällä luultavasti paljolti keskusteltukin.
Eli olen siis 25v mies ja hurahtanut 18 vuotiaaseen naiseen. Tapasimme ekan kerran kun hän tuli meidän työpaikalle työharjoitteluun ja tulimme sinä aikana hyvin juttuun. Yllätyin miten hyvin meillä synkkasi, ja miten samanluontoisia olemme, eikä ikäeroa huomannut mistään. Asia vaivaa minua koska, kerkesin jo melkein unohtamaan hänet harjoittelun päätyttyä, mutta sitten joskus kuukausi takaperin hän halusi tavata. Minulla sitten pulssi tuplaantui innostuksesta ja jännityksestä koska miten mukavaa on nähdä pitkästä aikaa. Höpöteltiin siinä tovi kaikenlaista. huomasin että hän oli jokseenkin tylyn/jännittyneen oloinen, tai jotain sen suuntaista, mutta selvästi iloinen tapaamisesta.
Tämä nyt sitten johti siihen että tämä kyseinen tyttö hyppii mielessä jatkuvasti, mutta tuo ikäero pyörii mielessä moraalisena vartijana toistamassa että pysy nyt kaukana siitä ja etsi omanikäinen kumppani. Mitä minun pitäisi tehdä? Hän on todella mukava ihminen ja viihdytään toistemme seurassa, mutta en pääse yli siitä tunteesta että olen joku nuorempiin sekaantuva ilkiö. Hän on luonteeltaan ikäistään paljon vanhempi, todella fiksu ja järkevä ihminen ja sekös keljuttaa, kun jos hän olisi pari vuotta vanhempi niin olisin jo aikoja sitten pyytänyt häntä illanviettoon tms. Enkä todellakaan ole petipuuhien perässä, en voisi kuvitella satuttavani häntä missään muodossa.
Kannattaisiko minun vain edelleen yrittää unohtaa hänet, vai voinko ylläpitää tätä (entä jos) ajatusmaailmaa, ja ehdottaa tapaamisia?
Eli olen siis 25v mies ja hurahtanut 18 vuotiaaseen naiseen. Tapasimme ekan kerran kun hän tuli meidän työpaikalle työharjoitteluun ja tulimme sinä aikana hyvin juttuun. Yllätyin miten hyvin meillä synkkasi, ja miten samanluontoisia olemme, eikä ikäeroa huomannut mistään. Asia vaivaa minua koska, kerkesin jo melkein unohtamaan hänet harjoittelun päätyttyä, mutta sitten joskus kuukausi takaperin hän halusi tavata. Minulla sitten pulssi tuplaantui innostuksesta ja jännityksestä koska miten mukavaa on nähdä pitkästä aikaa. Höpöteltiin siinä tovi kaikenlaista. huomasin että hän oli jokseenkin tylyn/jännittyneen oloinen, tai jotain sen suuntaista, mutta selvästi iloinen tapaamisesta.
Tämä nyt sitten johti siihen että tämä kyseinen tyttö hyppii mielessä jatkuvasti, mutta tuo ikäero pyörii mielessä moraalisena vartijana toistamassa että pysy nyt kaukana siitä ja etsi omanikäinen kumppani. Mitä minun pitäisi tehdä? Hän on todella mukava ihminen ja viihdytään toistemme seurassa, mutta en pääse yli siitä tunteesta että olen joku nuorempiin sekaantuva ilkiö. Hän on luonteeltaan ikäistään paljon vanhempi, todella fiksu ja järkevä ihminen ja sekös keljuttaa, kun jos hän olisi pari vuotta vanhempi niin olisin jo aikoja sitten pyytänyt häntä illanviettoon tms. Enkä todellakaan ole petipuuhien perässä, en voisi kuvitella satuttavani häntä missään muodossa.
Kannattaisiko minun vain edelleen yrittää unohtaa hänet, vai voinko ylläpitää tätä (entä jos) ajatusmaailmaa, ja ehdottaa tapaamisia?
Ehkä minä otan häneen yhteyttä ja kerron asiasta suoraan, toivottavasti hän ei pelästy, koska jos vaikka meistä ei tulisi mitään niin pahinta kuitenkin on että hän rupeaisi välttelemään. Meillä on niin hyvä kaverisuhde kuitenkin että eniten harmittaisi menettää se.