Onko tauko hyvä vai huono?

[Kävelevä Kysymysmerkki]

Tyttöystäväni ilmoitti toissapäivänä haluavansa pitää tauon, koska ei ole enää varmaa onko tunteet riittävät. Mulle asia tuli täytenä yllätyksenä, koska aiemmin ei ole ollut pienimpiäkään ongelmia koko suhteen aikana, ikinä ei olla saatu edes suurempaa riitaa aikaiseksi. Puhuttiin asioista koko yö eikä hän keksinyt mistä tälläinen yhtäkkinen pelko/ahdistus oli alkanut, mikään minussa ei kuulemma ärsytä eikä mitään ole tapahtunut, kuulemma sitä oli jatkunut muutaman päivän ja aina ennen sitä hän oli ollut aivan varma tunteistaan. Sitä ennen ei ollut tapahtunut mitään normaalista poikkeavaa. Suurin ongelma on ollut yhteisen ajan puute, todella harvoin pystymme edes viikonloppuisin tekemään mitään koska hänellä on harrastuksensa joka vaatii lähes kaiken vapaa-ajan ja ainoa yhteinen aikammee on myöhään illalla hän on ollut myös hieman stressaantunut tästä ainaisesta kiireestä. Ainoa muutos oli ehkäisypillereiden syömisen aloittaminen noin viikkoa ennen tätä. Voisiko pilllerit ja liiallinen kiireestää johtuva uupumus vaikuttaa niin paljon, vai onko tämä nyt lopun alkua? Sovittiin, että pidämme reilun viikon mittaisen tauon ja katsomme tilannetta uudestaan. Mutta miten tähän pitäisi suhtautua onko loppu edessä vai onko vielä mahdollisuutta? Kumpikin haluaisi jatkaa suhdetta ja ollaan valmiita tekemään kaikkemme sen eteen, kun vaan keksisi että mitä?

 

[no minun mielestäni...]

Henk.koht. en usko taukoihin. Poissa silmistä on poissa mielestä, varsinkin jos nyt jo tuntuu siltä että toinen on yhdentekevä? Olet vain yksi stressaava tekijä poissa hänen elämästään. Joko tulee ikävä tai sitten tuntee vain helpotusta...

Jos tyttösi taukoa haluaa, et voi kieltätytyäkään. Mutta sopikaa aikaraja, esim. 3-6 kk. Muuten käy helposti niin, että saat roikkua lieassa ja odotella mitä päätetään, kunnes itse saat tarpeeksesi ja päätät lyödä hanskat tiskiin tai löydät parempaa seuraa muualta, tai tyttösi löytää...

Itse en olisi valmis roikkumaan kenessäkään, joka ei ole oikein varma haluaako olla kanssani. Minä odotan parisuhteelta ihan jotain muuta.

 

[Inhorealisti1]

Olen ollut nuoruudenaikaisen heilani kanssa tauolla jo 23 vuotta ja olen alkanut miettiä, että milloinkahan tämä loppuu.

Asiasta viisastuneena en toista kertaa mennyt samaan halpaan. Taukohan tarkoittaa seurustelevan velvollisuuksia (uskollisuus) ilman oikeuksia (seksi). Minusta se on todella epäreilua toista ihmistä kohtaan.

Mielestäni paljon parempi vaihtoehto on lopettaa koko suhde, jolloin molemmat ovat vapaita tekemään mitä lystää. Ainahan voi aloittaa seurustelun uudelleen, jos siltä joskus tuntuu.

 

[Havu]

Kyse on siis parin PÄIVÄN epävarmuudesta? Tuleehan noita epävarmuuden hetkiä kaikissa pitkissä suhteissa, mutta ei nyt muutaman päivän epävarmuus yleensä taukoon johda. Olisikohan löytänyt toisen?

 

[Rakkautesi arvoinen?]

Jos olet alle 25-vuotias, niin sinuna en vielä takertuisi liikaa keneenkään. Elämä on sellaista, että on kuin seisoisi bussipysäkillä naisia tulee ja menee. Yöuniaan ei kannata menettää. Nainen, joka kokee, että sinä olet juuri se one and only ei halua pitää taukoja ja pitää sinusta kiinni kynsin hampain. Ei muuta kun elämään.

 

[Lopun alkua]

Rakastunut nainen (tai mies) ei ehdottele kullalleen mitään taukoja. Tauon ehdottaminen on koodattu viesti. Tarkoittaen että pokka ei kestä sanoa toiselle suoraan että olet ihan kunnollinen ihminen mutta mulla on sinun kanssasi tylsää, olen ihastunut toiseen ja haluan erota.

Ehdottaisin sinuna suoraan eroa ja kuten joku jo sanoikin, ainahan voi aloittaa seurustelun uudestaan jos molemminpuolinen rakkaus on todellista.

 

[looginen]

Tyttöystäväni ilmoitti toissapäivänä haluavansa pitää tauon, koska ei ole enää varmaa onko tunteet riittävät.

Ilmoitti? Haluavansa? Tauon? Mitkä tunteet? Voiko jonkun ja minkä tunteen riittävyys olla joskus ihan varmaakin? Kuinka kauan? Minulle tuollainen on täysin käsittämätön julkilausuma!

Puhuttiin asioista koko yö eikä hän keksinyt mistä tälläinen yhtäkkinen pelko/ahdistus oli alkanut, mikään minussa ei kuulemma ärsytä eikä mitään ole tapahtunut, kuulemma sitä oli jatkunut muutaman päivän ja aina ennen sitä hän oli ollut aivan varma tunteistaan.

Tietenkin yötämyöten pitkät kriisineuvottelut. Yhtä tajuton 'aivanvarmuuden' mystinen äkkijyrkkyysmuutos spontaaniksi kuviokellunnaksi.

Jos ajattelet että rakkaus on syvää kiintymystä, niin siitä tunteesta tässä tuskin voi olla kysymys. Et itse pitäisi sitä aihetta pelkkänä ilmoitusasiana, mutta tyttöystäväsi kaiken järjen mukaan näyttää suhtautuvan siihen kuin ajankohtaiseen asiatietoon ja ko. uutisen tilannetiedotukseen. Ei tunnu käsittävän sisällön syvempää henkistä vakavuutta. Ei siten osannut myöskään arvioida siitä toiselle aiheutuvaa shokkivaikutusta.

Suurin ongelma on ollut yhteisen ajan puute, todella harvoin pystymme edes viikonloppuisin tekemään mitään koska hänellä on harrastuksensa joka vaatii lähes kaiken vapaa-ajan ja ainoa yhteinen aikammee on myöhään illalla hän on ollut myös hieman stressaantunut tästä ainaisesta kiireestä.

Hieman? Kun hän itse säätää aikaansa omaan käyttöönsä ja yhteistä aikaa ei juuri jää, hän haluaa vielä vähentää sitä tauolla? It makes no sense, I'm afraid!

 

[sorry but]

Minä en oikein usko taukoihin. Yleensä taukoa haluava on sellainen, joka on ihastunut toiseen ja haluaa tauon, jotta voi tutustua tähän ihastukseen paremmin ja kun tauko on ohi, hän pystyy tekemään päätöksen, että jatkaako elämää ihastuksen vai sen alkuperäisen seurustelukumppanin kanssa.

Seurasin läheltä oman poikani seurustelua. Poikani oli niin rakastunut kuin olla ja voi. Hänen tyttöystävällään alkoi olla koko ajan muuta menoa ja harrastusta. Hän myös hommasi itselleen työpaikan. Poikani kärsi tilanteesta ja eli elämäänsä täysin tyttöystävänsä elämän mukaan ja oli valmis lähtemään hänen luoksensa vaikka 15 minuutiksi, jos vain siihen tarjoutui tilaisuus. Olin jo siinä vaiheessa varma, että tyttöystävällä ei ollut ihan puhtaat jauhot pussissa, mutta poikani oli sinisilmäinen. Lopulta sitten tyttö itse ehdotti eroa, josta poikani lähes murtui. Tyttö lievensi lopullisen eron tauoksi ja tuo taukoaika oli pojalleni todella raskas ja hän itki ikäväänsä. Lopulta se ero sitten tuli ja ainakin jossakin määrin syynä oli tytön ihastuminen toiseen poikaan. Ensirakkauden päättyminen oli pojalleni tosi raskas ja se rikkoi jossakin määrin hänen käsitystään naisista ja heidän rehellisyydestään.

Toivon, että ihmisillä olisi enemmän rohkeutta pistää suhde reippaasti poikki eikä roikkua kahdessa suhteessa yhtä aikaa. Ylipäätään se on huono vaihtoehto, että ollaan koko ajan ns. tutka päällä katsomassa, että löytyisikö jostakin vielä parempi vaihtoehto seurustelukumppaniksi. Kun seurustellaan, tyydytään siihen ja yritetään elää se parisuhde niin hyvin kuin voidaan.

 

[looginen]

Mulle asia tuli täytenä yllätyksenä, koska aiemmin ei ole ollut pienimpiäkään ongelmia koko suhteen aikana, ikinä ei olla saatu edes suurempaa riitaa aikaiseksi.

Parin päivän pikapaniikki jolle ei keksi nimeä? Onko Sinulla mielestäsi jollaintapaa selkeä käsitys hänen tunne-elämästään? Niinkuin tuntisit hänet hyvin, että kokisit tutuksi ja turvalliseksi, jotenkin sielullisesti koskettavaksi ja sisimpäsi kohtaavaksi, henkisesti lähellä ja läsnäolevaksi? Oletko joskus tuntenut niin?

Sovittiin, että pidämme reilun viikon mittaisen tauon ja katsomme tilannetta uudestaan.

Sovittavahan sen on väkisin kun toinen kerran ilmoittaa niin haluavansa, kuinkas muuten?
Saako hän muutamassa päivässä tunteensa jälleen aivan yhtä varmoiksi kuin ennekin?
Vai voisiko tauko ikäänkuin loppua lyhyeen vaikka jostain muusta yhtä yhtäkkisestä syystä?