O
outoa?
Vieras
valhtelee jatkuvalla syötöllä ja vierittää kirkkain silmin syytä kaverinsa niskoille? Eli poikani kaveri on aikamoinen tyyppi, en oikein enää tiedä miten hänestä pitäisi ajatella. Meillä hän käy melkein päivittäin.
Aloin katselemaan hänen touhujaan hieman tarkemmin tässä kuukausi sitten kun hän tuli hädissään soittamaan meidän ovikelloa. Hän kertoi minulle suurilla silmillään tuijottaen että poikani oli lyönyt hänen pikkuveljeään. Onneksi juuri kun hän kertoi tätä ohi meni yks toinen poika samasta kaveriporukasta joka sanoi ettei poikani ole mitään tehnyt vaan tuo kertomaan tullut poika itse oli lyönyt veljeään. Ja kun asiaa vielä pojaltani kysyi, hän oli ihan ihmeissään ja lisäksi kun menin paikalle, hän oli korkeassa puussa jonne hän oli äheltänyt itseään varmaan viimeiset puoli tuntia!
Sitten poika on alkanut meillä keksimään ihan täyttä diipadaapaa ja mm. kuiskimaan pojalleni "Säikytetään teidän koiraa kun se nukkuu..." johon poikani on tokaissut kovaan ääneen ettei nukkuvaa koiraa saa koskaan mennä säikyttämään!
Viikko sitten sain sitten hämmentyneen puhelun hänen äidiltään joka ilmoitti ettei poikani ole siivonnut omia jälkiään vaikka hänelle niin käskettiin kun hän oli heillä. Äiti lähti tuomaan poikaani meille ja sen verran (10min.) nämä veljekset olivat olleet keskenään kotona. Sanoin pojalleni että kylässä ollessa on toteltava ja siivottava jälkensä, ei ole kohteliasta lähteä kotiin siivoamatta jos on levittänytkin tavaroita. Ja mielestäni tämän äidin olisi pitänyt käydä tarkistamassa jäljet ennenkuin lähti tuomaan lastani kotiin!
Koska kun hän meni kotiin oli KAIKKI lelut levitetty yläkerrassa pitkin yläkertaa ja tämä poikani kaveri sanoi että poikani on lähtenyt siivoamatta yhtään. Poikani taas sanoo että on siivonnut yli puolet leluista pois eivätkä he edes olleet levittäneet paljoa.
Sitten paljastui että tämä poikani kaveri oli levittänyt lelut poikani lähdettyä ja vierittänyt syyn poikani niskoille.
En usko että tämä lapsi tekee tuota tahallaan, hän ei ihan ymmärrä mitä teoillaan tekee mutta minua ottaa niin kovasti päähän! Olen ollut tuolle pojalle kiva, ottanut meidän mukaan erilaisiin tapahtumiin mutta nyt alkaa olla mitta täynnä. Poikani tykkää hänen seurastaan, heillä on ihan hauskoja leikkejä mutta välillä hän itsekin ottaa etäisyyttä häneen. Ja ymmärrän kyllä miksi!
Onko muilla vastaavanlaista kokemusta ja miten olette selvittäneet asiat! Täytyy vielä sanoa että pojan äiti on tosi kiva ja herttainen mutta ehkä liikaa uskoo lapsensa tarinoita...
Aloin katselemaan hänen touhujaan hieman tarkemmin tässä kuukausi sitten kun hän tuli hädissään soittamaan meidän ovikelloa. Hän kertoi minulle suurilla silmillään tuijottaen että poikani oli lyönyt hänen pikkuveljeään. Onneksi juuri kun hän kertoi tätä ohi meni yks toinen poika samasta kaveriporukasta joka sanoi ettei poikani ole mitään tehnyt vaan tuo kertomaan tullut poika itse oli lyönyt veljeään. Ja kun asiaa vielä pojaltani kysyi, hän oli ihan ihmeissään ja lisäksi kun menin paikalle, hän oli korkeassa puussa jonne hän oli äheltänyt itseään varmaan viimeiset puoli tuntia!
Sitten poika on alkanut meillä keksimään ihan täyttä diipadaapaa ja mm. kuiskimaan pojalleni "Säikytetään teidän koiraa kun se nukkuu..." johon poikani on tokaissut kovaan ääneen ettei nukkuvaa koiraa saa koskaan mennä säikyttämään!
Viikko sitten sain sitten hämmentyneen puhelun hänen äidiltään joka ilmoitti ettei poikani ole siivonnut omia jälkiään vaikka hänelle niin käskettiin kun hän oli heillä. Äiti lähti tuomaan poikaani meille ja sen verran (10min.) nämä veljekset olivat olleet keskenään kotona. Sanoin pojalleni että kylässä ollessa on toteltava ja siivottava jälkensä, ei ole kohteliasta lähteä kotiin siivoamatta jos on levittänytkin tavaroita. Ja mielestäni tämän äidin olisi pitänyt käydä tarkistamassa jäljet ennenkuin lähti tuomaan lastani kotiin!
Koska kun hän meni kotiin oli KAIKKI lelut levitetty yläkerrassa pitkin yläkertaa ja tämä poikani kaveri sanoi että poikani on lähtenyt siivoamatta yhtään. Poikani taas sanoo että on siivonnut yli puolet leluista pois eivätkä he edes olleet levittäneet paljoa.
Sitten paljastui että tämä poikani kaveri oli levittänyt lelut poikani lähdettyä ja vierittänyt syyn poikani niskoille.
En usko että tämä lapsi tekee tuota tahallaan, hän ei ihan ymmärrä mitä teoillaan tekee mutta minua ottaa niin kovasti päähän! Olen ollut tuolle pojalle kiva, ottanut meidän mukaan erilaisiin tapahtumiin mutta nyt alkaa olla mitta täynnä. Poikani tykkää hänen seurastaan, heillä on ihan hauskoja leikkejä mutta välillä hän itsekin ottaa etäisyyttä häneen. Ja ymmärrän kyllä miksi!
Onko muilla vastaavanlaista kokemusta ja miten olette selvittäneet asiat! Täytyy vielä sanoa että pojan äiti on tosi kiva ja herttainen mutta ehkä liikaa uskoo lapsensa tarinoita...