Onko teistä 1,5-vuotias lapseni erityisen ujo tai arka? minkälaisia teidän 1,5-vuotiaat?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mepo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mepo

Vieras
On ollut perhepäivähoidossa 1v4kk iästä lähtien ja siellä sujunut kaikki ihan hyvin. Vierastaa joitakin ihmisiä vieläkin, esim. äitini miestä, ilmeisesti ne viikset tai jokin muu tekee hänestä lapseni mielestä pelottavan näköisen. Oli hiljattain yökylässä siellä ja oli kuitenkin tämän miehen syliinkin uskaltautunut hetkeksi. Ei siis itke nähdessään tätä, mutta minun jaloissa viipyy normaalia pidempään ennen kuin vie leluja hänelle käteen tms.

Ei hymyile tuntemattomille, ainakaan heti (ei minusta kyllä tarttekaan, mutta jotkut vaan tuumii että onpas se vakava!!) ja joitakin ihmisiä vähän karttaa niin että on minun tai isänsä vieressä tiukasti. Vieraissa paikoissa menee kyllä tutkimaan suht nopeasti paikkoja, mutta jos isompia vilkkaita lapsia samassa paikassa niin ei välttämättä halua mennä lainkaan.

Uusiin paikkoihin mentäessä saattaa muutaman minuutin olla sylissä tai jalassa kiinni ennen kuin uskaltautuu tutkimusmatkoille.

Minusta ihan normaalia...... olen vaan saanut kuulla monasti, että lapseni on tosi ujo tai arka. Minkälaisia teidän muiden samanikäiset?
 
Meidän tyttö on ihan samanlainen. Oon kyllä huomannut että monet ovat rohkeampia, mutta eipä mua nyt haittaa vaikka tuo meidän onkin vähän hitaasti lämpeävä ja eihän sitä voi lapsen luonnetta tai tempperamenttia muuttaa miksikään. Oon antanu tytön rauhassa tutustua ympäristöön ja vasta sitten rohkassu tutustumaan tarkemmin ilman äitin läheisyyttä. Jossain perhelehessä(?) oli juttua samasta asiasta ja siinä oli että lasta ei tulis "patistaa rohkeaksi" eikä "ilkkua" hänelle hänen ujoudestaan. Ja niin kovin pieniähän nuo vielä ovat ja ihania juuri omana itsenään! :heart: Sano vaan ihmettelijöille että ei kaikkien tartte olla samanlaisia :)
 
Toihan on reipas meidän tyttöön verrattuna. Hällä meni esim. lähes vuosi ennenkuin meni ite vapaaehtoisesti ukin syliin jota sentään näkee parin viikon välein. Muutenkin miehet "pahoja" vaikka kukaan mies ei ole pahaa tehny. Nyt melkein 3 ja edelleen hyvin ujo vieraiden aikana. Vieraat lapset ok, mut aikuisia ujostelee kovasti, myös usein nähtyjä "vieraita" kuten vaikka kaupan tädit, jotka usein tervehtii ja juttelee. Ei puhu näillekään vaikka monesti viikossa näkee.
 
Olen itse kuullut noita kommentteja koko lapsuuteni. Oli tosi inhottavaa tulla aina leimatuksi ujoksi. Nimenomaan sitä "ilkkumista" tai pakkorohkaisua muistan vieläkin ikävänä. Sellainen huomio ei ole yhtään kivaa lapsesta joka on ujo. Sitä joutuu sellaisessa tilanteessa huomion keskipisteeksi epätoivotussa valossa jonka pienikin jo varmaan tiedostaa.

Ihan normaalilta lapsesi minusta kuullostaa. Ihmiset ovat niin hanakoita lyömään ujon tai vetäytyvän leimaa otsaan. Eihän kaikkien tarvitse heti juosta päätä pahkaa vieraitten syliin. Ennemminkin aikuisten ongelma, jos pienen lapsen tarve ottaa aikaa ennen kuin vapautuu tavallisiin leikkeihin kirvoittaa kommentteja. Ja mun mielestä ujous kertoo vielä siitä, että lapsi on fiksu kun näkee eron vieraan ja tutun välillä. Plus voihan se olla joku ohimenevä vaihe jossa on hieman tavallista varovaisempi, jos nyt näin on.

Oma lapseni on 1v 4kk ja hänellä meni varmaan pari kuukautta aloittaessaan päiväkodissa ennen kuin uskaltautui täysin vapaasti juoksentelemaan siellä. Muutenkin olen ollut huomaavinani, että miehet joilla on hyvin matala ääni saavat lapsen ujostelemaan tavattaessa. Pidän sitä vaan hyvänä, jos poika hetken arvioi tilannetta ennen kuin syöksyy räpläämään kaikkea. :-)
 
Hmm, meidän tyttö (1 v 4 kk) on kyllä aika samoilla linjoilla kuin ap:n - ei ole kukaan ujoksi tai araksi kommentoinut. Kummallisia ihmisiä nuo kommentoijat, täytyy sanoa! Kuulostaa ihan tavalliselta lapselta.
 
meiän 1,5v poika huutaa kurkku suorana joka ihmistä joka metrii lähemmäs tulee(ei mua ja isäänsä eikä veljeensä),mut jokasta muuta...jopa muumuaan jota näkee joka päivä!ei paljon nappaa kyläilee mennä ku reaktio o aivan sama vaik minne menis =( kommenteist en sano yhtää mitää!
 
Meillä on myös ujo tyttö - nyt jo 8-vuotias. Koko tarhaiän sai kuulla siitä, että kuinka hän on jo ujo ja arka ja kuinka hänestä pitäisi saada reippaampi. Tyttö oli hyvin pitkälti samanlainen kuin mitä ap kertoi.
Sinuna ap en olisi huolissani. Lapsesi kasvaa ja muuttuu koko ajan. Ole vaan hänen tukena ja kannusta ottamaan kontaktia muihin ihmisiin; lapsiin ja aikuisiin.
Meidän 8 vuotias tyttö ei ole enää läheskään niin ujo kuin pienempänä. On edelleenkin vähän "tarkkailija" eikä mene suuna päänä muiden seuraan yms. mutta se ei mielestäni ole mikään huono piirre. Tietyttyjä asioita on pitänyt hänen kanssaan harjoitella, esim. kioskilla tai kaupassa asiointia ja maksamista (jollekin muulle kun siinä ei ole mitään ihmeellistä mutta hän aluksi hoiti asiansa niin hiljaisella äänellä, ettei virkailija häntä meinannut kuulla. Kokemuksen myötä tämäkin helpotti). Luokassaan on hiljaisempia, mutta silti pärjää ihan hyvin ja on saanut hyvin kavereita. Kuka nyt ei mukavan tytön kaveri haluisi olla ;)
Lapsesi ujos varmasti hellittää iän myötä kun kokemusta karttuu :)
 
meillä on meidän 5,5 vuotias tuollainen "hitaastilämpenevä".. Tutkailee tilannetta yleensä pitkään eikä todellakaan juttele vieraille. Mutta minä en jaksa edes stressata siitä. Se on sen luonne, ihan kuin isänsä. lapsella on muutamia todella hyviä ystäviä ja niiden kanssa tulee toimeen. Jotenkin tuntuu että hän ensin selvittää minkälaisia ihmiset on ja sitten päästää lähelleen. Siskonsa ovat taas aivan erilaisia. kohta 9 vuotta täyttävä isosiskonsa on joka paikassa kuin kotonaan ja pienempi, vajaa 2 vuotias, tekee tuttavia puistoissa ja kerhoissa vauhdilla. Me vaan ollaan erilaisia kaikki ja luonteisia.
 

Similar threads

Yhteistyössä