Onko teistä kasvatuksessa vikaa, jos alle kouluikäinen lapsi ei osaa nukkua yksin

[herkkäunisen äiti]

Meillä tuo 3-vuotias nukkuu vieressä ja herää todella herkästi, jos kukaan ei ole vieressä. Kaverini mielestä se on vain tottumiskysymys ja lapsi on opetettu siihen, että joku nukkuu vieressä.
Meillä vaan on aina lapsi ollut tuollainen, ihan vauvasta lähtien, ei vaan yksinkertaisesti yöllä suostu nukkumaan yksin ja pienempänä heräsi heti, jos vierestä yritti lähteä pois, nykyään jo onneksi kun nukahtaa, niin minä voin sentäs siitä vierestä lähteä vähäksi aikaa pois ja lapsi jää nukkumaan.

Nuorempi lapsista taas osaa paljon paremmin nukkua yksin, eikä tarvitse ketään kokoaikaisesti viereensä.

Kaverin mielestä minä olen liian lepsu.

 

[Hmm...]

No mitä mieltä olet, kumpi tuntee lapsesi paremmin? Sinä vai kaverisi?

 

[Anatolia]

Vaikka kyse olisikin sisäsyntyisestä asiasta (kuten usein varmasti onkin), voi siitä opetella pois kun lapsi on jo vauva- ja taaperoiänkin ohittanut.

 

["vastaus"]

No kyllä 3 vuotiaan olisi jo hyvä pystyä nukkumaan yksin. On totta, että jos lapsi on tottunut nukahtamaan niin että äiti tai isä on vieressä, hän hätääntyy kun herää eikä äiti olekaan siinä. Luultavasti lapsesi on vauvana oppinut tuon tavan eikä edelleenkään osaa nukkua yksin.

 

["miia"]

ei lapsesi enää teininä vieressä suostu edes nukkumaan,voit olla varma.jos kaikki nukutte hyvin,nukkukaa vaan vieretysten.ehtii sitä myöhemminkin itsenäistyä nukkumaan omaan sänkyyn.

 

["vieras"]

Meillä on vähän samanlainen (vaatii aikuisen viereen nukahtaakseen, mutta ei ole noin herkkäuninen) eikä musta kasvatuksessa ole ainakaan ton takia vikaa. Jos ton kokee ongelmaksi, niin voihan siitä "kasvattaa" pois, mutta jos se on enemmän kavereiden ongelma kuin oma, niin antaa olla.

 

["essi"]

No, mulla just nukahti kohta 7-vuotias tuohon viereen, enkä asiassa näe ongelmaa.
Ja samalla lailla kun teillä, vauvasta asti tarvinnut paljon läheisyyttä.
Ja toki voi lasta opettaa pois tuosta tavasta, mutta missä määrin viitsi itkettää / kauhistuttaa toista, kun ei ole pakko, niin se onkin eri asia.

 

["vieras"]

Ei, kasvatuksessa ei ole vikaa. Meillä 8-v on aina ollut "levoton" nukkuja, ts. heräilee yöllä ja kömpii vieläkin välillä yöllä viereen.
Nuorempi 6 v nukkuu tyytyväisenä yöt omassa sängyssään heräilemättä. Jos asia ei teitä itseä haittaa, siitä ei kannata "tehdä" ongelmaa.

 

[tytsi-89]

Ei ole vikaa. Siinä ei ole mitään pahaa, että lapsi nukkuu aikuisen vieressä, jos kaikki saa nukuttua hyvin. Ihan normaaliakin, että pieni lapsi kaipaa läheisyyttä yölläkin.

 

["Noo"]

Meillä on sitten kasvatus pielessä, koululaisetkin kömpivät viereen nukkumaan.

 

["vieras"]

[QUOTE="vastaus";25951491]No kyllä 3 vuotiaan olisi jo hyvä pystyä nukkumaan yksin. On totta, että jos lapsi on tottunut nukahtamaan niin että äiti tai isä on vieressä, hän hätääntyy kun herää eikä äiti olekaan siinä. Luultavasti lapsesi on vauvana oppinut tuon tavan eikä edelleenkään osaa nukkua yksin.[/QUOTE]

Eivät aina hätäänny. Ei ainakaan meidän lapset enkä itsekään muista hätääntyneeni lapsena. Pienempänä, vauvana ja taaperona kyllä, mutta eivät enää kolmivuotiaana.

 

[a.p.]

[QUOTE="vastaus";25951491]No kyllä 3 vuotiaan olisi jo hyvä pystyä nukkumaan yksin. On totta, että jos lapsi on tottunut nukahtamaan niin että äiti tai isä on vieressä, hän hätääntyy kun herää eikä äiti olekaan siinä. Luultavasti lapsesi on vauvana oppinut tuon tavan eikä edelleenkään osaa nukkua yksin.[/QUOTE]

Kyse ei ole siitä, että lapsen vieressä oltaisiin aina oltu, ekat 10 kuukautta oli melkeinpä helvettiä, kun yritin saada vauvan nukkumaan pinnasängyssä. Etenkin kun iltaisin vei lapsen nukkumaan, niin mulla oli vaikeuksia päästä sieltä huoneesta pois, kun vähänkin jos lattia narahti, niin lapsi heräs. 10 kuukauden iässä luovutin ja lapsi siirtyi nukkumaan meidän väliin ja kun nukahti, niin nukkui aina kuin tukki aamuun asti, kertaakaan heräämättä.

Yhdessä vaiheessa tilanne oli se, että illalla kun vein lapsen nukkumaan, niin ei toivoakaan, että olisin sieltä sängystä voinut nousta, lapsi havahtui heti, jos vierestä lähti. Nykyään ei onneksi enää herää niin herkästi, mutta kun nukkuu alkuyön omassa sängyssään, niin herää huutamaan viimeistään muutaman tunnin päästä

 

[Anatolia]

Luulisi (en tiedä, mutta kuvittelen) että 3 v lapsen unentarve on aika lailla suurempi kuin aikuisen. Ja jos lapsi ei osaa nukkua kuin pienen hetken ilman että vanhempi on vierellä (nukahtaminen on eri asia) niin se saattaa jo rajoittaa aika lailla vanhemman elämää.

Ei siinäkään tietty mitään ongelmaa ole, jos se ei haittaa sitä vanhempaa joka joutuu vieressä olemaan.

 

["vieras"]

Meidän kuopuksella on todella suuri läheisyyden tarve ollut aina. Tulee edelleen välillä viereen vaikka on 6 v. Jos saatte itse nukuttua tarpeeksi niin sitten kuviossa ei ole mitään vikaa.

 

["vieras"]

Meidän kuopuksella on todella suuri läheisyyden tarve ollut aina. Tulee edelleen usein viereen vaikka on 6 v. Jos saatte itse nukuttua tarpeeksi niin sitten kuviossa ei ole mitään vikaa.

 

["kolmen äiti"]

Ei ole kasvatuskysymys. Lapsia on erilaisia. Meillä ainakin lapset ovat erilaisia nukkumisasioissakin. Olleet ihan vauvoista asti. Yksi haluaa nukkua omassa huoneessa omassa sängyssä, yksi heräilee ja pelkää sitten niin ettei saa unta, ellei saa aikuisesta turvaa. Molemmat päivällä reippaita ja omatoimisia. Jos lapsi tarvitsee aikuista lähelleen, hänellä on siihen oikeus.

 

[a.p.]

Niin siis tuossa oli kysymys siitä, että yritti viedä illalla lapsen nukkumaan ja olisi itse vielä ollut vähän aikaa hereillä niin se ei onnistunut, kun lapsi ei suostunut nukkumaan yksin. Päiväunet vaunuissa eivät tuottaneet mitään ongelmaa, mutta ne yöunet.

 

[perhepeti]

Ihana kuulla, että on vielä vanhempia, jotka antavat lapsilleen läheisyyttä ikään katsomatta! ja kuten joku jo sanoikin, eivät ne viereen enää teininä kömmi. Henk. koht. en voi käsittää, miksi esim. 3 veen pitäisi nukkua yksin, mutta sitten aikuiset nukkuvat vierekkäin...? Hellyyttä ei voi antaa liikaa (on siis täysin eri asia kuin hemmottelu). Olen myös lukenut tutkimuksia, joissa on todettu läheisyyden ja kosketuksen vähentävän sydän- ja verisuonitauteja lapsilla sitten aikuisena. Kuten jo arvaattekin, meillä on siis perhepeti ( 4- ja 6 vee), mutta lapsilla on myös omat sängyt, jos niihin haluavat.

 

[Anatolia]

Niin siis tuossa oli kysymys siitä, että yritti viedä illalla lapsen nukkumaan ja olisi itse vielä ollut vähän aikaa hereillä niin se ei onnistunut, kun lapsi ei suostunut nukkumaan yksin.

Kääk. Henk.koht. en suostuisi menemään yöunille klo 19 maissa, kuten lapseni pienempänä menivät. Kyllä nuokin nukahti mun viereen 2½ v ikään saakka about (paitsi vauvoina ne nukahti minne vaan, milloin vaan) mutta siihen meni 2-10 minsaa, ja sen jälkeen sain vaikka tanssia ripaskaa aamuun asti.

 

["vastaus"]

Mun mielestä on ihan ymmärrettävää, että lapsi herää ja tulee yöllä viereen.Mutta kyllä pitäisi pystyä nukkumaan myös omassa sängyssä. Tietyllä tavalla se on myös vallankäyttöä lapselta, etenkin sellaisissa tilanteissa kun toinen vanhempi joutuu sängystä nousemaan ja nukkumaan muualla. Mun omatkin lapset nukkuivat perhepedissä n. 1,5-2 vuotiaiksi ja sitten siirtyivät omiin sänkyihin. Ja hyvä niin, koska nyt sitten sänky on mun ja miehen.

 

["vastaus"]

toi on kyllä aikamoista vallankäyttöä lapselta jos aikuisen pitää mennä samaan aikaan nukkumaan kuin lapsen. en kyllä suostuis moiseen.

 

["Mie"]

Se riippuu lapsesta. Joillakin on aikaisemmin valmiudet nukkua yksin. Ja tämänhän saa selville vaan koettamalla, miten yksin nukkuminen lähtisi sujumaan ja miten lapsi siihen reagoi. Ei pakolla tietenkään jos ei vaan suju ja lapsi näyttää siitä kärsivän. Meillä nukkumisesta ei tule mitään jos lapsi samassa sängyssä, jopa samassa huoneessa nukkuminen huonoa kun niin herkkä heräilemään muiden ääniin. Ja mielellään kömpii omaan sänkyynsä nukkumaan joten meillä näin ja homma sujuu juurikin tuo 3 vuotta kohta mittarissa pojalla...

 

[ei ole]

Ei.
Kasvatuksessa on vikaa, jos lapsi kiusaa toisia tai jos lapsi ei ota toisia huomioon ollenkaan tai ei muuta käytöstään jos joku huomauttaa hänelle hänen käytöksestään.

 

[a.p.]

Kääk. Henk.koht. en suostuisi menemään yöunille klo 19 maissa, kuten lapseni pienempänä menivät. Kyllä nuokin nukahti mun viereen 2½ v ikään saakka about (paitsi vauvoina ne nukahti minne vaan, milloin vaan) mutta siihen meni 2-10 minsaa, ja sen jälkeen sain vaikka tanssia ripaskaa aamuun asti.

No meillä esikoinen on myös aina ollut iltavirkku, että ei kyllä mennyt nukkumaan klo 19, mutta olisihan se ollut joskus ihanaa istua iltaa rauhassa. Ne harvat kerrat kun pääsi sieltä sängystä nousemaan ylös, niin koko ajan sai kuulostella, että milloin alkaa huuto ja sitten meni taas oma aikansa, että lapsi nukahti uudestaan. Onneksi tää nuorempi on ihan toista maata.

 

[_Pigeon_]

Ihana kuulla, että on vielä vanhempia, jotka antavat lapsilleen läheisyyttä ikään katsomatta! ja kuten joku jo sanoikin, eivät ne viereen enää teininä kömmi. Henk. koht. en voi käsittää, miksi esim. 3 veen pitäisi nukkua yksin, mutta sitten aikuiset nukkuvat vierekkäin...? Hellyyttä ei voi antaa liikaa (on siis täysin eri asia kuin hemmottelu). Olen myös lukenut tutkimuksia, joissa on todettu läheisyyden ja kosketuksen vähentävän sydän- ja verisuonitauteja lapsilla sitten aikuisena. Kuten jo arvaattekin, meillä on siis perhepeti ( 4- ja 6 vee), mutta lapsilla on myös omat sängyt, jos niihin haluavat.

Vähän ot, mutta mä ja veljeni ollaan ihan vastasyntyneinäkin nukuttu omissa sängyissä ja ihan normaaleja meistä on kasvanut Itse olen nyt raskaana ja sama käytäntö tulee olemaan meilläkin (ekat kuukaudet vauva kyllä varmaan nukkuu äitiyspakkauksen laatikossa meidän sängyn vieressä).