Onko tosiaan syy minussa?? (asiaa minusta ja äidistäni)

["a.p"]

[QUOTE="ilona";25251691]Sinulla on kyllä niin samanlainen äiti kuin minulla anoppi et ihan kylmät väreet kulkee selkäpiissä. Tässä itse juuri käyn "eroprosessia" anopista läpi. Meillä välirikko oli onneksi niin totaalinen että mieleen ei jäänyt kytemään jossittelua siitä pitäiskö välejä yrittää korjata. Niin rumia ja pahoja asioita minulle sanoi. Voimia ja jaksamista tilanteeseen, äläkä anna äitisi käyttää lapsiasi manipuloinnin välineenä! [/QUOTE]

Yritän! Harmi vaan se, että kun lapset menee isälle, niin äitikin siellä valitettavasti aina on.. ja missä ikinä käyvätkin. En isältä halua kieltää
lasten kanssa olemista ja menemistä.

Sulla anoppi on sanonut ilmeisesti suoraan, töksäytelly ja loukannu?
Meillä äiti on toiminut tavallaan harmittomasti/piilossa, jotta en voisi suoraan loukkaantua... hankala selittää! Nyt sitten helppo kieltää kaikki...

 

["penni"]

ap,toivon todella sinulle voimia kehittää teräksinen selkäranka! älä missään nimessä jäädy,jos äitisi ottaa yhteyttä!

 

["ilona"]

Kyllä minullakin anoppi piti vihansa minua kohtaan vuosikausia piilossa, se oli vain semmoista rivien välissä piikittelyä ja selän takana juonittelua (mikä selvisi minulle vasta tänä vuonna) Nyt sitten meille tuli iso riita ja sen aikana sylki minulle kaikki asiat mitkä vain mieleen tuli ja se oli sitten siinä. Sovintoa on turha yrittääkään hieroo eikä se sitä varmaan edes yritä, esittää varmaan miehelleen ja pojalleen marttyyriä kun on niin kamala miniä... Mut meidän arki helpottu ihan hirveesti kun ei tarvii enää sitä myrkyllistä käärmettä sietää. Miehelle tietty vaikeeta kun on kuitenkin edelleen äitinsä kanssa tekemisissä ja anoppi on erittäin taitava syyllistämään muita. Mutta ei oo enää minun ongelma...

 

[juuh]

En vihaa anoppiani. On tosin aika raskasta seuraa, kun on äärimmäisen pihi, melko katkera ja omaa marttyyrin elkeitä, ei ole sosiaalisesti koviin taitava, vaan luulee olevansa tervetullut aina, vaikka makuuhuoneen ovi olisi suljettu vartavasten, jotta hetken saa olla rauhassa oman perheen kesken, tulee aina keittiöönsä jos yrittää aamukahvin juoda ihan rauhassa lehteä lukien. Lisäksi valitettavasti kadehtii lasten harrastuksia ja sitä että he eivät joudu raataa nyt lapsena aamusta iltaan kuten hän on joutunut. Oma poikansa on melko pitkälle herätetty lomillakin kello 7 töihin, koska hänkin on joutunut. (metsänistutus, remontit, muut hommat)

 

["a.p"]

Tänään mies oli mennyt lasten kanssa käymään mun vanhemmilla piipahtamassa kotiin tullessa... Isän kanssa oli keskustellut tästä ja mun mies oli sanonut isälle että tulisivat illalla meille
keskustelemaan ja sopimaan asiat... Mä kilahdin miehelle, kun juuri tässä päätin että
sinne päin ei ruikuteta..tosin mies ei tästä mun kirjoittelusta tiedäkkään mitään, ja halusi vaan
auttaa, joten pieni morkkis kun menin raivostumaan..

NO, tässä illan odoteltiin jos ne tulee, mietin jo valmiiksi mitä sanon äidille, mutta eipä näkynyt.
Isä oli sanonutkin miehelle että älä usko että äiti on tänne tulossa.

No nyt on pallo heitetty sinne, lopullisesti sitten..

 

["a.p"]

En vihaa anoppiani. On tosin aika raskasta seuraa, kun on äärimmäisen pihi, melko katkera ja omaa marttyyrin elkeitä, ei ole sosiaalisesti koviin taitava, vaan luulee olevansa tervetullut aina, vaikka makuuhuoneen ovi olisi suljettu vartavasten, jotta hetken saa olla rauhassa oman perheen kesken, tulee aina keittiöönsä jos yrittää aamukahvin juoda ihan rauhassa lehteä lukien. Lisäksi valitettavasti kadehtii lasten harrastuksia ja sitä että he eivät joudu raataa nyt lapsena aamusta iltaan kuten hän on joutunut. Oma poikansa on melko pitkälle herätetty lomillakin kello 7 töihin, koska hänkin on joutunut. (metsänistutus, remontit, muut hommat)

Ymmärsinkö oikein, asutteko saman katon alla?

 

["penni"]

En vihaa anoppiani. On tosin aika raskasta seuraa, kun on äärimmäisen pihi, melko katkera ja omaa marttyyrin elkeitä, ei ole sosiaalisesti koviin taitava, vaan luulee olevansa tervetullut aina, vaikka makuuhuoneen ovi olisi suljettu vartavasten, jotta hetken saa olla rauhassa oman perheen kesken, tulee aina keittiöönsä jos yrittää aamukahvin juoda ihan rauhassa lehteä lukien. Lisäksi valitettavasti kadehtii lasten harrastuksia ja sitä että he eivät joudu raataa nyt lapsena aamusta iltaan kuten hän on joutunut. Oma poikansa on melko pitkälle herätetty lomillakin kello 7 töihin, koska hänkin on joutunut. (metsänistutus, remontit, muut hommat)

Aina kun luen tällaisia niin tulee mieleen,että vihkikaavaan pitäisi kyllä lisätä lause: "lupaan asuttaa perheeni vähintään 10km päässä vanhemmistani"

 

["a.p"]

[QUOTE="vierailija";25246404]Äitisi odottaa marttyyrimaisesti että sinä menet itkemään anteeksiantoa. Mutta älä vaan tee sitä virhettä. Usko pois että on helpompaa, kun ei tartte tollasta kiviriippaa raahata elämässään. Ja sitä saa - mitä tilaa. Se on äitisikin aika oppia![/QUOTE]

Tätähän se taitaa odottaa. Mutta eilen tosiaan se mies meni pyytämään niitä meille sovittelemaan, niin eipä rouvaa kuulunut eikä näkynyt.,
Veikkaan että nyt jättää asian selvittämättä ja antaa ajan mennä että jos kaikki vaan taas unohtuis... ettei vaan tarvisi alkaa sovintoa tekemään ja pääsisi helpolla.
Ei onnistu mun osalta kyllä enää...