Onko vauva-aika susta ihanaa?

[ei koskaan enää!]

Mun mielestä kaikkea muuta.
Nyt kun lapsi on jo vuosia sitten vauvaiän ohittanut, elämä on jopa ihanaa ja lapsi on ihana.
Nykyään kun/jos lapsi on sairas, ja täytyy öisin valvoa ja kuunnella itkua, pidellä kokoajan kiinni ja silittää niin ettei vessassakaan voi käydä ilman tuskanhuutojen kuulumista, sillon vauva-ajan kamaluus aina palautuu mieleeni. Se oli siis päivästä päivään sitä painajaista, mikä nyt sattuu kohdalle vain kun lapsi on pahasti kipeenä.
Varmasti helpompiakin vauvoja on, ja parempia mielikuvia vauva-ajasta, kuin mulla.

Tämä tuli nyt mieleen kun oon melkein viikon joutunut valvoa, lapsi kipeenä ja huutaa öisin kipujaan.

 

[nöttiäinen]

On. Se menee vaan liian nopeeta ohi. :'(

Mutta tähän vaikuttaa millanen vauva on luonteeltaan: jos koliikkivauva, ei varmaan jää hyvät muistot vauva-ajasta. Jos vähään tyytyväinen ja "helppo", muistot varmasti aivan erilaiset.

 

[unikuu108 harmailee]

en mä muista ekasta vuodesta paljoo mitään.. joten vaikee vastata miten ihanaa se oli.. eipä tää uhmakaan ole mitään herkkua..

 

[puutatete]

Jos huutaa kipuja, anna hyvä ihminen särkylääkettä tai vie lääkäriin!! Ja vauva-aika oli sekä ihanaa ja kamalaa riipuen päivästä, useinmiten kuitenkin ihanaa...

 

[lakana]

On..Varmaan sen takia kun kaikki lapset ollut ei huutavaa sorttia ja nukkuneet pienestä yönsä..
Voisin olla eri mieltä jos olisin koliikkilapsen kanssa joutunut elämään,voimia heille jotka sen joutuvat kokemaan :hug:

 

[vieras]

on. parasta! Nyt kun toinen tekee tuloaan, sitä odottaa niin sydän palaen...
Mutta meidänkin tapauksessa lapsi oli maailman helpoin... Koliikkivauvasta muistoty voisi olla aivan toisenlaiset.

 

[Tampio]

alle puoli vuotias on mun mielestä aika luonteeton pakkaus. Ei siitä ole juuri mitään seuraa ja itse pitää vain jaksaa yksipuolista seurustelua että toinen on tyytyväinen.

 

[chef]

On ihanaa

Meidän vauva on nyt 9 viikkoinen ja oikeen itkettää että tämä vauva-aika on kohta jo ohi. Nyt jo tuo pieni on oppinut mielettömästi uusia taitoja...eikä se enää ole vastasyntynyt käärö vaan jo "iso vauva".

 

[ap]

Jos huutaa kipuja, anna hyvä ihminen särkylääkettä tai vie lääkäriin!! Ja vauva-aika oli sekä ihanaa ja kamalaa riipuen päivästä, useinmiten kuitenkin ihanaa...

Ollaan käyty ja oon antanut, ummetusvaivoja kai kun vikaa ei ole löytynyt.

 

[Jessiinah]

On tää kyllä ihanaa Vauva hiuka vajaa 2kk vanha. En vaan kestä kun tuntuu että toinen kasvaa silmissä :'( Kai pitäis alkaa toista väkertää että on uusi vauva taas kun toinen onkin jo taapero :xmas:

 

[oho]

Mun mielestä kaikkea muuta.
Nyt kun lapsi on jo vuosia sitten vauvaiän ohittanut, elämä on jopa ihanaa ja lapsi on ihana.
Nykyään kun/jos lapsi on sairas, ja täytyy öisin valvoa ja kuunnella itkua, pidellä kokoajan kiinni ja silittää niin ettei vessassakaan voi käydä ilman tuskanhuutojen kuulumista, sillon vauva-ajan kamaluus aina palautuu mieleeni. Se oli siis päivästä päivään sitä painajaista, mikä nyt sattuu kohdalle vain kun lapsi on pahasti kipeenä.
Varmasti helpompiakin vauvoja on, ja parempia mielikuvia vauva-ajasta, kuin mulla.

Tämä tuli nyt mieleen kun oon melkein viikon joutunut valvoa, lapsi kipeenä ja huutaa öisin kipujaan.

Pelottavaa, että sun JO VUOSIA sitten vauvaiän ohittanut lapsi huutaa öisin kipujaan, niin ettei muutkaan saa nukkua.
Vai onko hän kovinkin sairas?

 

[Jellonainen]

Aivan ihanaa! Tuon yhden uhmaikäisen voisin palauttaa sinne synnytyslaitokselle...

 

[Kylkiluu]

Esikoisen vauva-aika oli ekat 3 kk ei-järin-ihanaa koliikin takia, sen mentyä ohi nautin vauvasta ihan eri tavalla Huonot fiilikset liittyivät lähinnä yövalvomisiin ja toistuviin korvatulehduksiin mutta kaiken kaikkiaan tytön vauvavuosi oli ihana.
Ja tämän toisen tyllerön vauva-aika on ollut todella ihanaa alusta asti :heart:

 

[Cassyput]

Kyllä oli, mutta minulla on helppo lapsi.

 

[hansuliini]

Minä nautin vauva-ajasta todella paljon. On ihana seurata ja touhuta vauvan kanssa. Vauvan kanssa on vielä helppoa, kun ei paljon vaadi, kunhan on turvaa, läheisyyttä ja ruokaa. Mutta niiden antaminen onkin varmaan se juttu..sitten kun kasvaa lapsen tarpeet muuttuu materialistisemmiksi ja siinä helposti turhautuu. Itsekkäästi ajatellen on myös kiva saada breikki työelämään.

 

[hansuliini]

Minä nautin vauva-ajasta todella paljon. On ihana seurata ja touhuta vauvan kanssa. Vauvan kanssa on vielä helppoa, kun ei paljon vaadi, kunhan on turvaa, läheisyyttä ja ruokaa. Mutta niiden antaminen onkin varmaan se juttu..sitten kun kasvaa lapsen tarpeet muuttuu materialistisemmiksi ja siinä helposti turhautuu. Itsekkäästi ajatellen on myös kiva saada breikki työelämään.

 

[ap]

Pelottavaa, että sun JO VUOSIA sitten vauvaiän ohittanut lapsi huutaa öisin kipujaan, niin ettei muutkaan saa nukkua.
Vai onko hän kovinkin sairas?

Pyllyvaivoja, matolääkkeet ja ummetuslääkkeet kokeiltu. Kakka tuli eilen ja viime yön nukkui, että toivotaan että kyse oli siitä.
Samaa vaivaa on aina muutaman kk välein hänellä. Täytys varmaan tehdä allergiatestit tms.

 

[selvisin hengissä]

vauva aika on ihana! vaikka vietin sen lähes yksin vaativan kolikkivauvan kanssa. nukuin max3h/vrk, mutta on jäänyt mieleen kuitenkin "selviäkin" jaksoja. nyt tuo muksu on jo 10 kk ja haikailen sitä aikaa,kun se oli vastasyntynyt. ei sitä tunnetta voita mikään, kun vauva nukahtaa rinnalle tms. ja se vauvan huumava tuoksu! *tahtoo jo uuden vauvan*

 

[miä]

On :heart: Menee liian nopeasti ohitte Kohta tuo on jo vuoden ikäinen.

 

[ei oo ei tuu]

Mun mielestä kaikkea muuta.
Nyt kun lapsi on jo vuosia sitten vauvaiän ohittanut, elämä on jopa ihanaa ja lapsi on ihana.
Nykyään kun/jos lapsi on sairas, ja täytyy öisin valvoa ja kuunnella itkua, pidellä kokoajan kiinni ja silittää niin ettei vessassakaan voi käydä ilman tuskanhuutojen kuulumista, sillon vauva-ajan kamaluus aina palautuu mieleeni. Se oli siis päivästä päivään sitä painajaista, mikä nyt sattuu kohdalle vain kun lapsi on pahasti kipeenä.
Varmasti helpompiakin vauvoja on, ja parempia mielikuvia vauva-ajasta, kuin mulla.

Tämä tuli nyt mieleen kun oon melkein viikon joutunut valvoa, lapsi kipeenä ja huutaa öisin kipujaan.

Mä olen kans miettinyt että meille ei tuu toista lasta poika 5kk ei koliikkia,tai mitään sellaista huutoa,mut on tosi takertuvainen ja vaati koko ajan huomiota,niinku varmaan kaikki lapset.Mulla on välillä voimat ihan loppu kun ei saa hetkeäkään olla rauhas ja mikä pahinta ei nuku päivällä kuin ehkä kaks tuntia unia ja nekin pätkissä!Yöt kyllä nukkuu,mut ei silloin enää jaksa mitää tehdä.

 

[Estu]

On (ja puhun vain omasta kokemuksestani omien lasteni kanssa) :heart: Kuten joku jo aiemmin sanoikin, niin menee niin kovin äkkiä ohi :'(

 

[EllaRo82]

Mun kakkosella oli hyvin paha koliikki ja itki hyvin hyvin paljon ensimmäiset 7kk. Mikä oli aivan tajuttoman rankkaa. Esikoinen oli siihen aikaan 1v5kk eli ihan vauva vielä itsekkin. Silti se vauva aika on ihanaa. Ei malttais odottaa, et tää kolmonen jo syntyis ja pääsis taas siihen ihanaan vauva arkeen. :heart:

 

[Phoebsi]

vauva aika on ihana! vaikka vietin sen lähes yksin vaativan kolikkivauvan kanssa. nukuin max3h/vrk, mutta on jäänyt mieleen kuitenkin "selviäkin" jaksoja. nyt tuo muksu on jo 10 kk ja haikailen sitä aikaa,kun se oli vastasyntynyt. ei sitä tunnetta voita mikään, kun vauva nukahtaa rinnalle tms. ja se vauvan huumava tuoksu! *tahtoo jo uuden vauvan*

Tahdon jo uuden lelun

Ihan tulee mieleen. En mä lapsia vauva-ajan takia "tee".

 

[ap]

En vaan ymmärrä miten se niin ihanaa on, ja mitä vauvan kanssa voi "touhuta".. sellanen hölmö lihakimpale jota pitää kantaa joka paikkaan, syöttää ja vaihtaa ulostevaipat. Nukuttaa ja syöttää, työnnellä vaunuja sinne ja tänne, hytkyttää ja röyhtäyttää.. aargh. Sitten vielä päälle ne itkut, joista pitäs tietää heti mitä ne tarkottaa, ja jos ja kun mikään ei autakaan itkuun..
En vaan käsitä mikä siinä on ihanaa.
Elämään alko tulla järkeä vasta kun lapsi alko muodostamaan sanoja, ja siitä alkoi muodostua pieni ihminen joka kommunikoi.

 

[kolmen äiti]

On =)
Uhmaikä on ahterista, mutta sitten kouluiässä alkaa taas helpottaa.