oon jotnekin niin kyllästynyt...

[vierailija]

en edes tiiä miksi, mut jotenkin kaikki tuntuu vaan niin tylsältä... tulee ukollekkin naputeeua koko ajan kaikesta... ärsyttää vaan koko äijä välillä! ja kestänyt aivan liian kauan niin alkaa jo itteäki vituttaan! en tiiä johtuuko tää sit siitä et ei ole kovinkaan paljon hoitoapua et vois yhes tehä jotain tms. ja tuntuu vaan et ukko ei jaksa kuunnella mua enään. mitä sanonkin niin se on sen mielestä muka väärin tms... hänen äitinsä mielipiteet on kuiteskin aina ok... tai näin musta tunttuuu... huoh, oli vaan pakko johki taasen avautua

 

[Suttura]

Tervetuloa v*tutus-kerhoon. Mulla palaa nykyään pinna pienestäkin asiasta. Kaikista eniten mua kyrsii kun tuntuu et mä olen ne lapset yksin tehny. Eli mä huolehdin kaikesta. Mies ei niin ku vaan tajua et kun hän tulee töistä, se on hänen vapaa-aikaa ja siihen kuuluu lapset. Mulla ei ts.ole vapaa-aikaa koska en käy oikeassa työssä, eli olen kotiäiti. Mulla ei koskaan saa tuntua et kyllästyttää hoitaa lapsia, mulla pitää aina ne raahata mukana, koskaan en yksin pääse mihinkään. Mies kyllä menee ja tulee kuten haluaa.
Mua niin ketuttaa kun elän kuin vankilassa. Välillä oikeesti tuntuu siltä et joku kaunis päivä mä vaan pakkaan kamat ja lähden. Siinäpä mies sit saa hoitaa kaikki.
Ja vaikka mä olisin töissä, silti se olisin MINÄ joka hoitaa lisäksi ne lapset ja kodin. Tarviihan mies sitä lepoa työpäivän jälkeen, mulle ne kotihommat on ihan normaalia elämää, ei äiti lepoa, saati apua kaipaa ikinä!

 

[Salama McQueen]

Heihei, arvon naiset. Miksi te huolehditte yksin kaikesta? Mies on ollut tekohetkelläkin tasapuolisesti mukana, miksi siis ei jatkossa?

 

[just]

Tervetuloa v*tutus-kerhoon. Mulla palaa nykyään pinna pienestäkin asiasta. Kaikista eniten mua kyrsii kun tuntuu et mä olen ne lapset yksin tehny. Eli mä huolehdin kaikesta. Mies ei niin ku vaan tajua et kun hän tulee töistä, se on hänen vapaa-aikaa ja siihen kuuluu lapset. Mulla ei ts.ole vapaa-aikaa koska en käy oikeassa työssä, eli olen kotiäiti. Mulla ei koskaan saa tuntua et kyllästyttää hoitaa lapsia, mulla pitää aina ne raahata mukana, koskaan en yksin pääse mihinkään. Mies kyllä menee ja tulee kuten haluaa.
Mua niin ketuttaa kun elän kuin vankilassa. Välillä oikeesti tuntuu siltä et joku kaunis päivä mä vaan pakkaan kamat ja lähden. Siinäpä mies sit saa hoitaa kaikki.
Ja vaikka mä olisin töissä, silti se olisin MINÄ joka hoitaa lisäksi ne lapset ja kodin. Tarviihan mies sitä lepoa työpäivän jälkeen, mulle ne kotihommat on ihan normaalia elämää, ei äiti lepoa, saati apua kaipaa ikinä!

Kirjoitinko mä tän?? Siis veit jalat suustani.