Oon kateellinen niille joilla normaali/komea mies

[mullakin rumilus]

[QUOTE="taina";24020934]Oletko itse nätti tai tasokkaampi? Itse olen saanut aina kuulla olevani nätti ym.
[/QUOTE]

No joskus olen saanut kuulla olevani "näyttävä", mutta enköhän mä ole vanhentunut ihan tavalliseksi.
Mutta mua ärsyttää se, että kun näitä parannuksia vois tehdä ilmaiseksikin, tai just säästää siitä ainaisesta siilitukan leikkuusta, ja ostaa välillä uusia vaatteita. Tai tosiaan jättää ne kulmansa nyrhimättä kaljuiksi. Musta jopa se 5 cm pitkä pehko on paremman näköinen ku kaljut kulmat.
Ja säästää partaterissä, kun antais joskus kasvaa. Kun kerta on niin pihi, ettei vaatteitaan uusi koskaan.
Itse kuljen kans ihan uskomattomissa rääsyissä kyllä, eikä mulla oo varaa käydä parturissa, vaan leikkaan/värjäilen itse.
Ehkä mies vois omien kuukausittaisten käyntiensä sijaan tarjota mullekin sen parturin joskus. Tai vaatetta..
Olen myös sanonut, että voinhan mäkin sen tukan koneella vetää ilmaiseks, mutta ei sille kelpaa. Vaikka ei tosiaan taitoa vaadi niin ruma sänki. Tuossa iässä vois sentään olla tyytyväinen että tukka vielä kasvaa, ja pitää jotain muutakin mallia.

 

[fifiia]

Toinen ihminen voi masentaa, mutta ei voi olla vastuussa sinun tuntemuksista. Muutos parempaan lähtee itsestä, ei siitä että toinen tekisi sitä tätä tai tuota, eikä varsinkaan siitä että toinen olisi komeampi. Jos puoliso aiheuttaa vain pahaa oloa, eikä yhteistä säveltä asioiden ratkaisemiseksi löydy, on tehtvä itse jotakin eikä odottaa että puoliso poistaisi pahan olon.

 

["vieras"]

No on mullakin aika "luonnontilainen mies". Siis pitkät hiukset ja bändipaitoja, osa niistä vähän rikkinäisiäkin, ei haittaa...mut musta siinä on aika iso ero, onko mies tuollainen hevi/rock-tyylinen, koska se kuitenkin on miehen tyyli ja yhtenäinen tyyli se on siinä missä mikä tahansa muutkin. Se mistä tyylistä tykkää nyt taas on sitten ihan makuasia.

Vai onko sitten ihan tyylitön niinkuin mun ex, joka nyt ei kasvattamalla kasvattanut ja hoitanut pitkiä hiuksia kuten nykyinen vaan sillä epämääräinen ylikasvanut leikkaus kamalassa likaisessa takkupehkossa ihan sikäli kun ei vaan viitsinyt tehdä niille mitään ja tosiaan kanssa jotain ihme mainos t-paitoja, joista osa niin pieniä että maha näkyi, osa taas ihan ylisuuria. Joista yleensä vielä näkyi viikon ruokalista rinnuksilta, hän kun ei kauhean usein peseytynyt tai vaatteitaan halunnut pestä. Ainoa asia vaatteissa kun millä oli väliä oli se että ne on ilmaisia. Tämmöistä tyyliä en usko kenenkään pitävän sen enempää naisella kuin miehelläkään kovin viehättävänä.

Epäsiistit ja rikkinäiset vaatteetkin on ihan eri asia riippuen siitä, onko ihminen vaikka punkkari (jolloin se voi olla hänen pukeutumistyylinsä) vai pultsari (jolloin rikkinäisyys ei ole mitenkään tavoiteltua, vaan pelkkä sivutuota välinpitämättömyydestä). Rikkinäisistä vaatteista huolimatta punkkari voi käyttää hyvin paljon huomiota pukeutumiseensa (vaikkei sen tyyli kaikkia miellyttäisikään), toisin kuin pulsu.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";24021238]En usko että ongelma on oikeesti ulkonäkö vaan se että ap ei kuunnellut alunperinkään omaa sydäntään vaan valitsi väärän miehen. Tyytymättömyys tulee vaan nyt sitten tuota kautta esille.
itse menin nuorena vääristä syistä naimisiin ja ei aikaakaan kun alkoi miehen lyhyys vaivata... no, aloin olemaan rehellinen omista tunteistani ja erosin.[/QUOTE]

Näinhän tää menee.

 

["taina"]

Juu ehkä siis otin miehen vääristä syistä esim. juuri että olemme hyviä ystäviä ja voin kertoa hänelle kaiken. En siis ottanut häntä rakkaudesta ja siksi toisten ihmisten rakkauden osoitukset miestään kohtaan ärsyttää myös. En voisi niin tehdä miehelleni. Eli eron paikka. Mitenköhän tästä pettymyksestä sitten ylös selviää? Mies varmaan aika nopsaan kun ei yleensäkään murehdi asioita.

 

["taina"]

Niin ja vituttaa kun kaikki ja koko elämä minkä rakantanut niin menee säpäleiksi. =(
Ydinperhe jonka halusin lapsille antaa ja myös haluaisin vielä ainakin yhden lapsen ja nyt jää haaveeksi vain. =,(

 

[fifiia]

Läheisriippuvuus?

 

["taina"]

Niin varmaan läheisriippuvuus. Olen aina ollut muista riippuvainen. Olen lukenut Tommy Hellstenin kirjoja mutta nekään eivät tuoneet apua. Vaikea lähteä suhteesta tyhjän päälle itsenäiseen elämään.

 

["Hilda"]

Eikö se riitä, että mies on hyvä ystäväsi ja voit kertoa hänelle kaiken. Lisäksi hän on vielä lastesi isä! Hae itsellesi apua ennen kuin päätät erota. Kuulostaa siltä että miehesi rumuus ei todellakaan ole se isoin ongelma. Rumia meistä kaikista vanhana kuitenkin tulee...

 

["vieraana"]

No eipä tuossa mun mielestämuu auta kuin ottaa ja lähtee, niin pahalta kuin se kuulostaakin!
Ei se sun olotila murehtimalla parane...

 

["vieras"]

[QUOTE="taina";24019725]Itselläni on ruma mies. Ei käy parturissa, olen siitä huomauttanut, ei osta itse vaatteita vaan pitää firman tyhmiä mainos t-paitoja. Siis ihan kuin olisin menninkäisen kanssa.[/QUOTE]

anteeks mut...... tässä kohtaa pääsi nauruntyrskähdys!

 

[fifiia]

[QUOTE="taina";24021505]Niin varmaan läheisriippuvuus. Olen aina ollut muista riippuvainen. Olen lukenut Tommy Hellstenin kirjoja mutta nekään eivät tuoneet apua. Vaikea lähteä suhteesta tyhjän päälle itsenäiseen elämään.[/QUOTE]

Kirjoista en hakisi apua ongelmiin. Lukeminen voi olla mielenterveyttä ylläpitävää ja tietyissä tilanteissa ennaltaehkäisevää, hoidoksi en kuitenkaan suosittelisi lukemista. Hae apua itsellesi ulkopuolelta, älä läheisistä nyt.

 

["taina"]

[QUOTE="vieras";24021582]anteeks mut...... tässä kohtaa pääsi nauruntyrskähdys![/QUOTE]

No, kiva että joittenkin elämä naurattaa. Saan edes jotkut iloiseksi vaikken sitä itse tunne ollenkaan. =(

 

[Haave Maria ejk]

[QUOTE="vieraana";24021517]No eipä tuossa mun mielestämuu auta kuin ottaa ja lähtee, niin pahalta kuin se kuulostaakin!
Ei se sun olotila murehtimalla parane...[/QUOTE]


Eipä. Elämänhallita taitaa olla tainalla aika huonoissa kantimissa.
Menee naimisiin kaverin kanssa jota ei rakasta, inhoaa miehen ulkonäköä, suree tulevaa eroa, hajoavaa perhetta ja unelmien katoamista. Haluaa kokeilla kelpaisiko komeammalle, koska on nätiksi sanottu, on siis epävarma.
Tuosta on helppo jatkaa? Kannattaisiko selvittää omaa päätä ja tutustua itseensä. Ettei toista vanhaa kaavaa, ja joudu uudelleen naimisiin väärän miehen kanssa, vääristä syistä.

 

["..."]

Itsellä komea mies.. Kaikki kaveritkin ihan avoimesti kuolaa. Silti jää komeus kakkoseksi ihanalle luonteelle Rakastan miestäni, oli se sitten komea tai ruma.

 

["joo"]

mun eksä oli komee ja ihana siihen asti ku se pani mun kaveria

 

["justiina"]

eipä. Elämänhallita taitaa olla tainalla aika huonoissa kantimissa.
Menee naimisiin kaverin kanssa jota ei rakasta, inhoaa miehen ulkonäköä, suree tulevaa eroa, hajoavaa perhetta ja unelmien katoamista. Haluaa kokeilla kelpaisiko komeammalle, koska on nätiksi sanottu, on siis epävarma.
Tuosta on helppo jatkaa? Kannattaisiko selvittää omaa päätä ja tutustua itseensä. Ettei toista vanhaa kaavaa, ja joudu uudelleen naimisiin väärän miehen kanssa, vääristä syistä.

just näin!!

 

["taina"]

Kerroppa miten sen pään ja oman epävarmuuden saa selvitettyä? Olisin iloissani jos sen tietäisin. Onkohan nyt amatööripsykologeja palstalla? Tätä päätä olen yrittänyt selvittää jo vuosia. Niin.
Kun aina sanotaan että oma onnellisuus on itsestä kiinni. Niin miten sen sitten saa sen tunteen että on onnellinen? Mitä sen eteen on tehtävä? Niin ja virheitähän ei muut tee? Hyvä jos teillä on kaikki mennyt nappiin. Olen iloinen puolestanne ja onnellinen että teillä on kaikki hyvin.
Itse varmaan eniten kärsisin myös erotilanteessa,poislukien tietenkin lapset! Mutta olen kova syyllistämään itseäni. Ja varmasti näkisin kaiken omana vikanani niinkuin nytkin. Eli en varmaankaan hyppäisi heti jonkun miehen kelkkaan. Tosin tätähän ei voi tietää. Tietääkseni epävarmuuskin on luonteenpiirre ja siitä on aika vaikea päästä eroon.

 

[fifiia]

Ammattiapua hakisin. Epäilen että sitä ei ainakaan tältä palstalta riittävässä määrin löydy ...ja toisaalta miksi edes pitäisi.

Mit

4x12 Askelta

 

["taina"]

Niin sitäkin olen käyttänyt tosin en vuosien terapiaa. Ehkä sitäkin pitää harkita. Terapiassakin sanottiin että sinä olet vielä nuori ja nätti ja elämä edessä ym. potaskaa.

 

[fifiia]

"Paranemattomuuden 12 askelta
tekijä tuntematon


1. Myönsimme että emme ole voimattomia minkään suhteen, että osaamme hallita elämämme täydellisesti, samoin kuin kaikkien niiden elämän jotka antavat meille luvan siihen.

2. Opimme uskomaan että ei ole olemassa meitä itseämme suurempaa voimaa ja että kaikki muut ovat sekopäitä.

3. Päätimme että rakastamamme ihmiset ja ystävämme luovuttavat tahtonsa ja elämänsä meidän huolenpitoomme, vaikka he eivät ymmärtäisikään meitä.

4. Suoritimme perusteellisen ja rehellisen moraalisen ja epämoraalisen tutkistelun kaikista tuntemistamme ihmisistä.

5. Myönsimme koko maailmalle kaikkien muiden ihmisten väärien tekojen todellisen luonteen.

6. Olimme täysin valmiit poistamaan kaikki muiden ihmisten luonteen heikkoudet.

7. Vaadimme muita joko ryhdistäytymään tai häipymään.

8. Teimme luettelon kaikista henkilöistä jotka ovat vahingoittaneet meitä ja tulimme valmiiksi tekemään mitä tahansa jotta pääsisimme tasoihin.

9. Kostimme henkilökohtaisesti näille ihmisille milloin vain mahdollista, ellei se maksanut meille henkeämme tai vankilatuomiota.

10. Jatkoimme muiden tutkistelua ja kun he olivat väärässä, kerroimme sen heille heti ja toistuvasti.

11. Pyrimme valittamisen ja nalkuttamisen avulla kehittämään suhteitamme muihin koska he eivät ymmärtäneet meitä, pyytäen ainoastaan että he alistuisivat ja toimisivat meidän tavallamme.

12. Koettuamme näiden askelten tuloksena täydellisen fyysisen, emotionaalisen ja hengellisen murtumisen, yritimme syyttää siitä kaikkia muita ja saada sympatiaa ja sääliä kaikissa toimissamme."

 

[Haave Maria ejk]

[QUOTE="taina";24022531]Kerroppa miten sen pään ja oman epävarmuuden saa selvitettyä? Olisin iloissani jos sen tietäisin. Onkohan nyt amatööripsykologeja palstalla? Tätä päätä olen yrittänyt selvittää jo vuosia. Niin.
Kun aina sanotaan että oma onnellisuus on itsestä kiinni. Niin miten sen sitten saa sen tunteen että on onnellinen? Mitä sen eteen on tehtävä? Niin ja virheitähän ei muut tee? Hyvä jos teillä on kaikki mennyt nappiin. Olen iloinen puolestanne ja onnellinen että teillä on kaikki hyvin.
Itse varmaan eniten kärsisin myös erotilanteessa,poislukien tietenkin lapset! Mutta olen kova syyllistämään itseäni. Ja varmasti näkisin kaiken omana vikanani niinkuin nytkin. Eli en varmaankaan hyppäisi heti jonkun miehen kelkkaan. Tosin tätähän ei voi tietää. Tietääkseni epävarmuuskin on luonteenpiirre ja siitä on aika vaikea päästä eroon.[/QUOTE]

Psykologiaan ei tarvitse olla kovinkaan syvällisesti perehtynyt kun tajuaa, että kaverin kanssa ei aleta, varsinkaan kun ei rakasteta ja jos kaveri on rumakin vielä. Yksinkertaisia valintoja joita on syytä pohtia. Miksi kuitenkin tein näin? Tajuat varmaan mihin tuo, onnellisuus on itsestä kiinni sanonta perustuu?

 

[Trollien metsästäjä]

[QUOTE="vieras";24020377]Muuhun puuttumatta,kiva yleistys sulta että kaikki alle 25-vuotiaat on pinnallisia tyhjäpäitä. Eipä se mustavalkoisuus näköjään katoa joiltakin edes vanhemmiten.[/QUOTE]

OLen 23-vuotias ja muhun omien kokemusten kautta.

 

["taina"]

Niin onellisuus on itsestä kiinni ja omista valinnoista. Mutta kun ihmiset tekevät virheitä, sehän meistä tekeekin inhimillisiä. Minullakin on syyni ollut minkä takia varmaan mieheni otin. Juuri tuo läheisriippuvuus! SEn takiahan tätä nyt paljon pohdin etten tekisi samanlaisia virheitä uudestaan. Että oppisin. Osaan kyllä sanoa ne syyt minkä takia otin. Osa lähtöisin kotoa ja osa koulusta mutta miten näistä menneisyyden haamuista eroon. Kun ei jaksa enään pohtia niitä olleita ja menneitä ja vanhempiinikin olen nyt parantanut välejäni.

 

[misStar]

[QUOTE="Hilda";24021513]Eikö se riitä, että mies on hyvä ystäväsi ja voit kertoa hänelle kaiken. Lisäksi hän on vielä lastesi isä! Hae itsellesi apua ennen kuin päätät erota. Kuulostaa siltä että miehesi rumuus ei todellakaan ole se isoin ongelma. Rumia meistä kaikista vanhana kuitenkin tulee...[/QUOTE]

Mä en henk.koht. pystyisi ikinä elämään sellasen miehen kanssa ketä en intohimoisesti rakastaisi. Mä tulisin surulliseksi sellasesta suhteesta jossa olisin vain kavereita miehen kanssa vaikka kaikki olisikin ihan hyvin muuten.
Ja se että näkee puolisonsa rumana tarkoittaa sitä ettei tunne häneen mitään fyysistä vetovoimaa,eikä se ole mitenkään pinnallista jos haluaa suhteessaan sellaista tuntea.

Mutta niin vika ei varmaan siinä miehessä sen kummemmin ole,olet vaan tajunnut että loppu elämäsi menee tässä suhteessa ellet tee asialle mitään.Mä en ketään halua rohkaista eroon kun on lapsiakin mutta tuskin te enää uudelleen rakastutte jos sitä rakkautta ei koskaan oikeen oo ollutkaan.