Opetusministeri Anders Adlercreutzin (r.) mielestä Pisa-tulosten lasku ei ole mamujen syytä vaikka lukutaitoero kantaväestöön on peräti 113 pistettä

[vierailija]

Pitäisikö tuon jotenkin helpottaa? Kun S2-kouluille budjetoidaan extrarahaa, pitäisi tuon eron kantaväestöön kaventua tai kadota.

Käy läpi koko tapahtumaketju ja kerro sitten, että miksi.

 

[vierailija]

Pitäisikö tuon jotenkin helpottaa? Kun S2-kouluille budjetoidaan extrarahaa, pitäisi tuon eron kantaväestöön kaventua tai kadota.

Paljonko tuo extra-raha on ja milloin sitä on annettu erityisen paljon? Rahoitusta annetaan kolmeen opetustuntiin viikossa, ja esimerkiksi Helsingissä kyseinen rahoitus puolitettiin viime vuonna.

En tiedä, paljonko tällaista opetusta saaneita oli mukana tämän vuoden Pisa-tutkimuksessa, kun nämä oppilaat ovat 15-vuotiaita, ja Suurin osa suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärää opiskelevista oppilaista on alakouluikäisiä eli noin 7-12-vuotiaita.

Joka tapauksessa on "sentään" hyvä asia, etteivät tulokset heidän osaltaan ole laskeneet, ja joka tapauksesessa tutkimukseen osallistuneiden jakauma oli kuitenkin tämä:

"Tutkimukseen osallistuneista oppilaista 93 prosenttia kuului kantaväestöön, kolme prosenttia toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisiin oppilaisiin ja neljä prosenttia ensimmäisen sukupolven maahanmuuttotaustaisiin oppilaisiin." (Lähde: Aamuset).

Ei ole helppoa opiskella vieraalla kielellä, tiedän sen omasta kokemuksestani ja myös lapseni, jotka ovat asuneet ulkomailla ja käyneet vieraskielistä koulua.

Mutta yhtä kaikki lukemisen väheneminen JA kielitaidon puute on ongelma, sillä se heijastuu myös muuhun oppimiseen. Ei digiaika tietenkään kaikkea selitä, mutta sanoisin, että ihan kirjojen lukemisen väheneminen on ongelma, ja esim. jatkuva kännykän plärääminen voi aiheuttaa levottomuutta ja keskittymisvaikeuksia, kun asioita halutaan nopeasti tietoon, kun taas kirjan lukeminen vaatii pitkäjänteisyyttä.

 

[vierailija]

Tässä kiinnostuneille testattavaksi muutamia tehtäviä Pisa-testistä:

Pärjäätkö paremmin kuin 15-vuotias? Tee Pisa-testi

Kokeile testin avulla, osaatko vastata Pisa-kokeen kysymyksiin. Testiin on valikoitu muutamia tehtäviä uusimmista Pisa-testeistä.

yle.fi

 

[vierailija]

Tässä kiinnostuneille testattavaksi muutamia tehtäviä Pisa-testistä:

Pärjäätkö paremmin kuin 15-vuotias? Tee Pisa-testi

Kokeile testin avulla, osaatko vastata Pisa-kokeen kysymyksiin. Testiin on valikoitu muutamia tehtäviä uusimmista Pisa-testeistä.

yle.fi

Täällä lisää:

PISA-esimerkkitehtäviä

PISA-tutkimuksen esimerkkitehtäviä aiempien vuosien kokeista.

www.jyu.fi

Mukana oli tällä kertaa myös arviointialueena digitaalinen oppiminen.

 

[AivanSama]

Olen pannut merkille, että todella moni perussuomalaisten kannattaja ei ole kovin lukutaitoinen. Koulut on sentään käyty?

Minusta olisi hienoa, jos ongelmat voitaisiin huomioida sellaisina kuin ne ovat ja miten ne oikeasti vaikuttavat.

Ikävä kyllä, luulen, että mitä enemmän luokassa on erityistä ohjausta tarvitsevia lapsia tai nuoria, se on pois siltä "keskiverto" porukalta. Ne jotka ovat hyviä koulussa, pärjäävät kyllä hyvin, vaikka luokassa olisi paljon apua tarvitsevia. Ongelma tulee siinä, että ne nuoret tai lapset, jotka tarvitsisivat vähän apua eivät saa sitä, koska kaikki huomio keskittyy niihin, joilla on paljon vaikeuksia. On myös selvää, että jos koulunkäynti on vaikeaa ja haasteellista, se aiheuttaa monilla myös häriökäyttäytymistä. Huonoa menestystä ja heikkoa itsetuntoa kompensoidaan ottamalla "kovan tyypin roolia".

 

[vierailija]

Täällä lisää:

PISA-esimerkkitehtäviä

PISA-tutkimuksen esimerkkitehtäviä aiempien vuosien kokeista.

www.jyu.fi

Mukana oli tällä kertaa myös arviointialueena digitaalinen oppiminen.

Kopioin nyt vielä yllä mainitsemastani Aamuset-lehdestä seuraavaa:

"Vuoden 2025 PISA-tutkimuksen innovatiivisena, kierroksittain vaihtuvana arviointialueena oli digitaalinen oppiminen (Learning in the Digital World), jonka keskeinen osa oli ohjelmoinnillinen ongelmanratkaisu. Suomalaisnuorten keskiarvo ohjelmoinnillisessa ongelmanratkaisussa oli 507 pistettä, joka oli tilastollisesti merkitsevästi OECD-maiden keskiarvoa (500 pistettä) korkeampi.

Tässäkin arviointialueessa parhaiten menestyivät Itä-Aasian maat ja alueet. Suomen kanssa samalla tasolla ohjelmoinnillisessa ongelmanratkaisussa oli 12 maata, joista muita Pohjoismaita Tanska (506) ja Ruotsi (503). Norjassa ja Islannissa suoriutuminen oli OECD-maiden keskiarvoa heikompaa.

Tytöt menestyivät edelleen poikia paremmin lukutaidossa ja luonnontieteissä. Erot sukupuolten välillä ovat pysyneet edellisestä tutkimuskierroksesta ennallaan. Vuoteen 2022 verrattuna osaaminen on heikentynyt sekä tytöillä että pojilla lähes saman verran. Matematiikassa tyttöjen ja poikien välillä ei ollut osaamiseroja. Ohjelmoinnillisessa ongelmanratkaisussa tyttöjen keskiarvopistemäärä oli 509 ja pojilla 505 pistettä. Pistemäärien erotus ei ole tilastollisesti merkitsevä."

Suomalaisnuorten luonnontieteiden osaaminen edelleen selvästi OECD-maiden keskitasoa parempaa

OECD:n PISA-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten osaaminen on edelleen heikentynyt, mutta on OECD-maiden keskitasoa parempi. Vuoden 2025 tutkimuksen pääalueena oli luonnontieteet.

www.aamuset.fi

 

[vierailija]

Minusta olisi hienoa, jos ongelmat voitaisiin huomioida sellaisina kuin ne ovat ja miten ne oikeasti vaikuttavat.

Ikävä kyllä, luulen, että mitä enemmän luokassa on erityistä ohjausta tarvitsevia lapsia tai nuoria, se on pois siltä "keskiverto" porukalta. Ne jotka ovat hyviä koulussa, pärjäävät kyllä hyvin, vaikka luokassa olisi paljon apua tarvitsevia. Ongelma tulee siinä, että ne nuoret tai lapset, jotka tarvitsisivat vähän apua eivät saa sitä, koska kaikki huomio keskittyy niihin, joilla on paljon vaikeuksia. On myös selvää, että jos koulunkäynti on vaikeaa ja haasteellista, se aiheuttaa monilla myös häriökäyttäytymistä. Huonoa menestystä ja heikkoa itsetuntoa kompensoidaan ottamalla "kovan tyypin roolia".

Omat lapseni ovat saaneet jonkin verran erityisopetusta pienryhmissä, etenkin takaisin Suomeen muutettuamme, eikä sinänsä käsittääkseni vaikuttanut muuhun luokkaan. Siitä oli paljon apua, sillä he saivat kannustusta ja sitä kautta motivaatiota oppimiseen ja opiskeluun ja etenemiseen.

Se on totta, että aina on näitä "kovia tyyppejä", näin on aina ollut. Muistan omilta yläasteajoiltani tällaisia, ja he olivat juuri niitä kovaäänisimpiä ja koulumenestys heikkoa, ja taustalla monesti ongelmia perheessä syystä tai toisesta.